Kvantitatiivisen aineiston keruu jaanalyysi (kl.2011)-harjoitukset pääaineopiskelijoille
Mira Kalalahti
Teollisuuskatu 23 (PL26)
00014 Helsingin yliopisto
Hyvän tutkimuslomakkeen tunnusmerkkejä
selkeä, houkuttelee vastaamaan
ulkoasu väljä, siisti
vastausohjeet selkeät ja yksiselitteiset
kysyy vain yhtä asiaa kerrallaan
muodostaa soljuvan, jäsennellyn kokonaisuuden
tasapainoinen: ei johdattele, ei salaile
sisältää luotettavuutta parantavia kontrollikysymyksiä
helpot alkuun, arat loppuun (taustat voi kysyä myös lopussa)
jokainen kysymys on paikkansa ansainnut
esitestattu
perusteltu ja motivoitu saatekirjeellä
tilasto-ohjelmalla käsiteltävissä
Saatekirje
tehtävä motivoida vastaajaa täyttämään lomake jaselvittää tutkimuksen taustaa ja vastaamista
kyselyn (ja koko tutkimuksen) tarkoitus ja tärkeys, tekijät
tutkimuksen merkitys
tutkimustietojen käyttötapa
miten vastaajat valittu
vastaustekniset tiedot
tietojen luottamuksellisuus
mihin ja miten tietoja käytetään
mahdollisesti vastaajalle koituva hyöty tai muu motivointi
keneltä saa mahdollisia lisätietoja
kiitos vastaamisesta
tutkijan allekirjoitus ja mahdollisesti jonkun muunvastaavan henkilön
Kysymystyypit
avoimet,
suljetut kysymykset (valmiit vaihtoehdot)
asenneasteikot
ratkaistava toivotun tiedon luonne
täsmälliset tai arvioidut tosiasiatiedot
käyttäytymisen syyt
asenteet, arvot ja mielipiteet
sosiaaliset suhteet
mitä abstraktimpi tieto, sitä haastavampi kysyä
Likert-asteikollinen muuttuja
Asenteita mitataan usein Rensis Likertin (1932)kehittämällä asteikolla, joka järjestää vastaajat"samanmielisyyden" määrän mukaan.
Likert-asteikon vastausvaihtoehdot ovat 'täysin samaamieltä', 'jokseenkin samaa mieltä', 'jokseenkin eri mieltä','täysin erimieltä'.
Vastausvaihtoehtoihin voidaan lisätä vaihtoehtoja, jolloin asteikkovoi olla esimerkiksi seuraavanlainen: 'täysin samaa mieltä','jokseenkin samaa mieltä', 'ei samaa eikä eri mieltä', 'jokseenkin erimieltä', 'en osaa sanoa', 'en halua sanoa'.
Kl2010 Mira Kalalahti
Kvantitatiivisen aineiston keruu ja analyysi pääaineopiskelijoille
6
Mittaustaso
Vaativammalla asteikolla on myös vähemmän vaativanasteikon ominaisuudet: muuttujan mitta-asteikko on”vaativin” mitta-asteikko (se, jolla on enitenominaisuuksia)
(esim. ikämuuttuja on suhdeasteikon muuttuja, koskasillä on absoluuttinen nollapiste kaikkien muiden mitta-asteikkojen ominaisuuksien lisäksi)
Muuttujien luonne
Muuttuja on dikotominen, jos se saa kaksi arvoa:
Ominaisuus joko on olemassa kyseisellätilastoyksiköllä tai sitä ei ole olemassa (esim.tutkittava on naimisissa tai ei ole).
Dikotomiset muuttujat voidaan koodata 0-1-muuttujiksi 0 = ei,1 = kyllä) eli dummy-muuttujiksi
Muuttujien luonne
Ei-numeeriset/laadulliset muuttujat vs.numeeriset/määrälliset
Esim. pituus, (numeerisia)
Esim. sukupuoli, (ei-numeerisia)
Mittaustaso: ”sanallinen mittaaminen”
Luokittelu- eli nominaaliasteikko:
Muuttujat voidaan luokitella (ryhmiin tai luokkiin), muttaluokkia ei voida asettaa mitattavan ominaisuuden mukaanjärjestykseen eikä arvoilla voi suorittaa laskutoimituksia
Esim. pohjoismaat, kansalaisuus, sukupuoli jne.
Mittaustaso: ”sanallinen mittaaminen”
Järjestys- eli ordinaaliasteikko:
Muuttujien arvot voidaan laittaa mitattavanominaisuuden mukaan luonnolliseen järjestykseen, muttaarvot eivät ole välttämättä tasavälisiä
Esim. viran hakijat kelpoisuuden mukaan
Esim. mielipidemittaukset (mm. likert): keskiarvojenlaskeminen ”sallittua” yleiskuvan antajana)
Mittaustaso: ”määrällinen mittaaminen”
Välimatka- eli intervalliasteikko:
Mittausarvojen etäisyys tunnetaan (muuttujan arvot ovatsäännöllisen välimatkan päässä toisistaan
Ei yksiselitteistä nollakohtaa
Esim. Celsius-asteikko, syntymävuosi (mittayksikkö onyksi vuosi)
Mittaustaso: ”määrällinen mittaaminen”
Suhdeasteikko eli absoluuttinen asteikko:
Välimatka-asteikollisen lisäksi muuttujilla onyksiselitteinen nollakohta, absoluuttinen nollapiste
Muuttujana arvojen suhde (eli toinen jaettuna toisella)pysyy samana, vaikka mittayksikköä muutetaan
Esim. jos rahaa on 0 euroa, sitä ei ole yhtään,lukumäärämuuttujat ovat suhdeasteikon muuttujia