27.3.2015
1
OPPISOPIMUSKOULUTUKSENTULEVAISUUSSEMINAARISY:n ja oppisopimuskoulutuksen yhteistyöSeinäjoki 11.3.2010Suomen Yrittäjätjohtaja Martti Pallari
27.3.2015
2
Paikallisyhdistys (yli 400)vaikuttaa kunnalliseen jaseudulliseen päätöksentekoonelinkeinopolitiikankysymyksissä.
Aluejärjestöllä (21) onvaikuttajan rooli omallaalueellaan ja omassamaakunnassaan.
Suomen Yrittäjät ajaa yrittäjienetuja mm. maan hallituksen,eduskunnan ja keskeistenetujärjestöjen suuntaan sekäEuroopan Unionissa.
Toimialavaikuttamistayhteistyössä toimialajärjestöjen(52) kanssa
Järjestörakenne
27.3.2015
3
Suomen Yrittäjien toimialajärjestöt
Suomen Yrittäjien jäsenjärjestöinä on 52 toimialajärjestöäkaupan, teollisuuden, liikenteen, kädentaitoalojen, sosiaali- jaterveyspalvelujen sekä muiden palvelujen piiristä.
toimialajärjestöjä ovat mm. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL,Suomen Taksiliitto, Yrittäjänaisten Keskusliitto, Koneyrittäjienliitto, Teknologiateollisuus, Puuteollisuusyrittäjät,Taloushallintoliitto, Erikoiskaupan liitto, Vaatturiliitto, Terveys- jaSosiaalialan Yrittäjät – TESO sekä Lääkäripalveluyritykset
toimialajärjestöt hoitavat oman toimialansa edunvalvonnan jajäsenpalvelut edunvalvonnassa Suomen Yrittäjät tekeeyhteistyötä toimialajärjestöjen kanssa
27.3.2015
4
Jäsenyritysten määrä Suomen Yrittäjissämaaliskuussa 2010
Toimialajärjestöt 39.000
Aluejärjestöt 86.000
Yritykset, jotka sekä toimiala- 15.000
että aluejärjestössä
Kokonaisjäsenmäärä (netto)110.000
27.3.2015
5
Keskiarvoyrittäjä 2008 – 2009
46-vuotias opistotason koulutuksen saanut mies
Ennen yrittäjäksi ryhtymistä tehnyt useita vuosia palkkatyötä
Palvelualan yrittäjä (liike-elämän palvelut tai kauppa)
Toimii osakeyhtiömuodossa
Omavaraisuusaste yli 40 % ja kokonaispääoman tuotto yli 9 %
Työllistää itsensä lisäksi 2-3 henkilöä
Yrittäjä tekee 20 % pidempää työpäivää kuin palkansaaja
Yrittäjän perheessä asuu 2,7 henkeä (palkansaajaperhe 2,4 henk.)
Tärkeitä asioita turvallisuus, toimeentulo, perhe ja vapaus
Käteenjäävä tulo 35 % korkeampi kuin palkansaajalla
Yrittäjä on keskimääräistä kansalaista vauraampi
Kuluttaa keskimääräistä enemmän asumiseen, liikenteeseen ja terveyteensekä vähemmän kulttuuriin, vapaa-aikaan ja ravintoloihin
27.3.2015
6
Yrittäjyyden merkitys
Yritystoiminnan merkitys kansantaloudelle on korvaamaton. Yli 80% Suomen bruttokansantuotteesta tulee yritystoiminnasta. Kolmeneljästä uudesta työpaikasta syntyy pk-sektorille. Suurin osauusista innovaatioista tehdään yrityksissä.
Suomessa kuitenkin noin 50 % yrittäjistä on yli 50-vuotiaita.Kymmeniätuhansia yrittäjiä jää eläkkeelle nyt ja lähivuosina.Taantuma vähentää yrittäjyysaktiivisuutta ja samalla heikentäätyöllisyysastetta.
Uusien yritysten syntyminen (myös sukupolvenvaihdokset) onkeskeistä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi. Lähivuodet ovatkriittisiä.
27.3.2015
7
Pk-yritysbarometri 10.3.2010
27.3.2015
8
Suhdannenäkymät, saldoluku
Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2010
27.3.2015
9
Liikevaihdon muutosodotukset, saldoluku
Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2010
27.3.2015
10
Investointien arvon muutosodotukset,saldoluku
Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2010
27.3.2015
11
Odotukset henkilökunnan määrästä,saldoluku
Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2010
27.3.2015
12
Kannattavuuden muutosodotukset,saldoluku
Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2010
27.3.2015
13
Työllistämisen pahin este, % yrityksistä
Lähde: Pk-yritysbarometri, kevät 2010
27.3.2015
14
Ammatillinen koulutus ja työvoimansaatavuus pienyrityksissä
Työvoimatarve
Suurin osa pk-sektorin työvoimatarpeesta kohdistuuammatillisen koulutuksen suorittaneisiin osaajiin. Uusistatyöpaikoista ¾ syntyy pk-yrityksiin.
Kuitenkin suhteessa yritysten määrään esimerkiksityössäoppimisesta pieni osa tapahtuu pienyrityksissä.
Monilla pienyrityksillä kuitenkin vaikeuksia työvoimansaannissa. Ei ole resursseja eikä osaamista rekrytointiin.
Tulisikin löytää yhteisiä keinoja työssäoppimisenlaajempaan toteuttamiseen pienyrityksissä. Tulisi myöslöytää joustavia ratkaisuja rekrytointikynnyksenmadaltamiseksi
27.3.2015
15
Yrittäjyys, oppisopimus ja ammatillinen koulutus
Oppisopimuskoulutus on työelämälähtöinen, taloudellinen ja tehokas ammatillisenkoulutuksen järjestämismuoto.
Se on työllisyysastetta nostava ja työuria pidentävä koulutusmuoto.
Se tarjoaa yritykselle joustavan mahdollisuuden työvoiman osaamisen ylläpitoon jauusintamiseen.
Se on kuitenkin viime vuosina painottunut erityisesti työssä olevan henkilöstön jayrittäjien lisäkoulutusmuodoksi.
Uusien työpaikkojen syntyminen oppisopimusteitse on jäänyt siten vähäiseksi.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä muu täydennyskoulutus ovat määrällistenkiintiöiden piirissä.
Resursseja rekrytoivaan oppisopimuskoulutukseen tulisi tuntuvasti lisätä.
Rekrytoiva oppisopimuskoulutus tulisi vapauttaa määrällisistä kiintiöistä.
Uuden yrittäjyyden aikaansaamiseksi myös yrittäjien oppisopimuskoulutustulisi jättää kiintiörajoitusten ulkopuolelle.
Koulutuskorvausten kustannusvastaavuutta tulisi parantaa.
Oppisopimuspalkkauksessa tulisi siirtyä ns. suoriteperiaatteensoveltamiseen.
27.3.2015
16
Yrittäjän oppisopimuskoulutuksenopiskelijamäärät v. 2005 - 2009
27.3.2015
17
Hyväksytyt yrittäjätutkinnot v. 1998 - 2009
27.3.2015
18
Ideoita yhteistyön pohjaksi
Lisätään yhteistyötä oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä ja sitä koskevassaedunvalvonnassa.
Uudet toteutustavat
Yhteiset tavoitteet
Avoimuuden periaate
Selvitetään oppisopimuskoulutusjärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet.
Käynnistetään hankkeita ja otetaan käyttöön toimintatapoja, jotka parantavatoppisopimuskoulutuksen vetovoimaa.
Lisätään läpinäkyvyyttä tilaaja-tuottajamallin käyttöönotossa.
Selvitetään, voidaanko viranomaisyhteistyötä lisätä oppisopimuskoulutuksentoteutuksessa.
Kehitetään toimintatapoja, jotka parantavat pienyritysten mahdollisuuksia hyödyntääoppisopimuskoulutusta.