xkansi_tk_kayttaytymis
Uskonto, uskonnottomuus jakatsomuksellinen kyvykkyys –yhteisöllinen ja yksilöllinen taso
Eero SalmenkiviOpettajankoulutuslaitos
rgb-vaaka-logo
Uskonnollisen ja uskonnottomankysymyksenasettelun tasoja
Epistemologinen eli tieto-opillinen
Ontologinen: kysymys siitä, mitä on olemassa
Yhteisöllinen taso (keskeinen käsite pyhyys)
Yksilöllinen taso (keskeinen käsite spiritualiteetti)
Kaksi ensimmäistä käsitelty ppt:lläEurooppalainen uskonnoton aateperintö
rgb-vaaka-logo
Uskonto ja yhteisö
Pyhyys ja yhteisölliskulttuurinen taso
E. Durkheim: Uskontoelämän alkeismuodot (1912):Pyhä = yhteisöä itseään edustava perustava symbolija kaiken symbolismin ja yhteisöllisyyden perusta uskonto on yhteisöllistä
Pyhän ja profaanin ero, pyhä rajakäsitteenäV. Anttonen: Ihmisen ja maan rajat. Pyhäkulttuurisena kategoriana. (1996)
Pyhän ja saastaisen suhde: Smith, Robertson W.(Lectures on the Religion of the Semites, 1889), tabunkäsitteen laajeneminenArppe, T.  Pyhäin jäännökset (1992), Pyhä ja kirottu(2000); Agamben, G. Homo Sacer (1995)
rgb-vaaka-logo
Pyhyyden käsitteen monimielisyys
Ongelman muodostaa pyhyyden käsitteen venyminen:
toisaalta uskonnollisesti ajattelevat esittävät, ettäkaikille jokin on pyhää
toisaalta pyhyys on selvästi uskonnollinen käsite
Esitetään (piilevästi) joko, että
kaikki oikeasti (tietämättäänkin) ovat uskonnollisia(homo religiosus -teesi)   tai, että
kaikkien pitäisi olla uskonnollisia
Tämä on perustuslain ja kansainvälisten uskonnonvapausasiakirjojen vastainen kanta.
rgb-vaaka-logo
Uskonto ja yhteisö 2:Lukion OPS-perusteet 2003, Ev.-lut. uskonto
1.  Uskonnon luonne ja merkitys  (UE1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatunominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana
ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissailmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisenkulttuuriin ja yhteiskuntaan
saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä omanmaailmankatsomuksensa jäsentämiseen
tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa jaRaamatun tutkimuksen osana uskonnon tutkimusta
oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä,joilla on erilainen vakaumus.
rgb-vaaka-logo
Uskonto ja yksilö
Spiritualiteetti
Yksilöllinen lähestymistapa, jolla yritetään välttääedellisten ongelmat
Englannin opetussuunnitelmien yksi ulottuvuus
uskonnolliset kokemukset, herkkyys ym.
rgb-vaaka-logo
Uskonto yksityisasiana
Uskonto yksityisasiana kuuluu protestanttiseen kristinuskoon(ja sekulaariin humanismiin):
Tuomas Nevanlinna: ”Jumalan poissaolo julkiselta näyttämöltä läntisissädemokratioissa on nimenomaan protestanttisen Jumalan tapa olla siinä läsnä.… Eikö muslimi tai hindu, joka pitäisi uskontoa vapaaehtoisena, yksilöllisenävalintanaan ja rajaisi uskontonsa pelkästään privaattiin, olisi siis oikeastaanprotestantti? Eikö perustava erimielisyys koske juuri tämän jaonmahdollisuutta tai mielekkyyttä?”
Toisaalta Suvivirsi-päätöksessään (5.8.2013) EK:napulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja muistuttaa, että:
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on oikeuden uskonnonvapauteenturvaavaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklaa koskevassaoikeuskäytännössään muun muassa katsonut, että vapaus tunnustaa tai ollatunnustamatta uskoa sisältää myös oikeuden olla joutumatta tilanteisiin, joissahenkilöä vaaditaan paljastamaan uskonsa tai joissa hänen on toimittava jollainsellaisella tavalla, josta voidaan tehdä päätelmiä hänen vakaumuksestaan(esim.Sinan Isik v. Turkki –tuomio) … .
rgb-vaaka-logo
EIT:n päätökset
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on joitain vuosiasitten tehnyt päätöksiä, joilla voi olla merkittävä vaikutussuomalaisen koulun uskonnollisiin käytäntöihin.Päätöksissä linjataan ihmisoikeuksiin kuuluvaksi, että"vapaus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskoa sisältäämyös oikeuden olla joutumatta tilanteisiin, joissavaaditaan paljastamaan uskonsa tai joissa hänen ontoimittava jollain sellaisella tavalla, josta voidaan tehdäpäätelmiä hänen vakaumuksestaan" (Alexandridisvastaan Kreikka 2008, Isik vastaan Turkki 2010, Grzelakvastaan Puola 2010).
rgb-vaaka-logo
EIT:n päätökset (jatkoa)
Ensimmäisessä tapauksessa Kreikan valtio ei saanutvaatia ihmistä paljastamaan valan pohjatietona, antaakohän 'virkavalan' uskonnollisena vai uskonnottomana, kunhenkilö pyrki toimimaan tuomioistuimessa asianajajana.Toisessa tapauksessa  Turkin valtio ei saanut pitäämitään tietoa siitä, kuuluuko henkilö johonkinuskonnolliseen ryhmään vai onko kuulumatta mihinkään.Kolmannessa tapauksessa Puolan valtio ei saanutkoulutodistuksessa välillisestikään paljastaa  sitä tietoa,että tämä ei ole osallistunut uskonnonopetukseen.
(Viime mainitusta asiasta on keskusteltu myösSuomessa.)
rgb-vaaka-logo
Spiritualiteetti ja uskonnon opetus
Opetuksen tavoitteeksi uskonnollinen kompetenssi(kyvykkyys)
monipuolinen tieto uskonnoista
uskontojen lukutaito
uskonnollinen herkkyys
Suomalainen oman uskonnon opetus lähellä tätä(ainakin ev.-lut:ssa).
Ongelmia:
1.Muiden uskontojen kannalta: uskonto yksityisasiana
2.Uskonnottomalta kannalta: spiritualiteetti liudentaaontologisen ja kulttuuris-yhteisöllisen tason, muttasisältää helposti tietyn uskonto-myönteisenpiilonäkemyksen niistä.
rgb-vaaka-logo
Uskonnottomuus ja yksilö
Voi olla rekisterin tila (väestörekisteri), vakaumus,uskonnollisen kokemuksen (hallusinaatioiden?) puutetta taijopa välinpitämättömyyttä
Uskonnottomuus puutteena on hyväksyttävä ja sivistynytvaihtoehto! Entä välinpitämättömyytenä?
Huom: Suomalaisissa katsomusaineissa ja oppilaankatsomuksellisessa kehityksessä 1. persoonan näkökulma
Koskeeko tämä yhteistä katsomusainetta?
uskontotieto  -nimityksen yksi ongelma on ajatustiedon jakamisesta (ET:llä toki on jo sama ongelma)
uskonnon  didaktiikan edustajat ovat korostaneettätä, jotta kyse ei olisi käännytyksestä, mutta
tiedon jakaminen ei sovi nykyaikaisiin oppijanaktiivisuutta korostaviin oppimiskäsityksen
rgb-vaaka-logo
Uskonnollisuus, Suomi ja koulu
Uskonnonvapaus
juridinen ja moraalinen uskonnottomuus on hyväksyttävä suhtautumistapa
kouluopetus ei voi tähdätä uskonnollisuudenlisäämiseen
Muita ulottuvuuksia, joita koulun ei tule lisätä:
sukupuolisuus
kilpailullisuus
Eri ulottuvuuksien kyvykkyyden lisääntyminen ei voiolla oman suuntautumisen muuttamista vaan sensyvempää ymmärtämistä ja hyväksymistä
rgb-vaaka-logo
Katsomuksellinen kyvykkyys
Ymmärtää oman katsomuksensa sitoumuksineen ja jännitteineen
identiteetin rakentaminen
pohdinnan herättäminen
itsekritiikki
Tuntee muita ajattelutapoja
katsomuksellinen yleissivistys
moninaisuuden hyväksyminen 
Suvaitsevaisuus
Ei uskonnolle (lähtökohtaisesti) ominainen asenne
Suvaitsevaisuuden 2-jakoisuus: oma kanta + muiden kantojenhyväksyttävyys (vrt. demokratia: oma mielipide oikea, muttamyös enemmistön (omasta poikkeavakin) mielipide oikea).
rgb-vaaka-logo
Uskonnoton kyvykkyys (laajayleissivistys, herkkyys uskon-nottomille kokemuksille/uskon-nollisten kokemusten kritiikille)
Uskonnollinen kyvykkyys(laaja yleissivistys, herkkyysuskonnollisille kokemuksille)
Oppimatonoppilas
Oppimístavoitteet
saavuttanut oppilas
Ulottuvuus, jossa uskonnollisuus jauskonnottomuus kohtaavat
rgb-vaaka-logo
Käytännössä laajan yleissivistyksen jasuvaitsevaisuuden lisäksi:
Uskonnon opetuksessa ymmärretään, kunnioitetaan  jaopetetaan sekulaarin humanismin ydinajatuksia, esim:
Gliffordin uskomisen etiikka
Ihmisyyden rajallisuuden ja epävarmuuden sieto
Amsterdamin julistus (sek. humanismin eettisyys)
Uskonnollisen elämänpiirin vähäinen rooli (!?)
Tämä ei toteudu (ei ehkä edes ET:ssä!)
ET:n opetuksessa ymmärretään, kunnioitetaan  ja opetetaanuskonnollisuuden ydinajatuksia, esim:
Uskonnollisen elämän piirin merkityksellisyys ja tärkeys
Jamesin Glifford-kritiikki, evidentialismin vaihtoehdot(vaikeaa alakoulussa!!)
Uskon antama toivo, turva, merkitys ja yhteisöllisyys
Tämä tullee olemaan ET:ssä uusi korostus 2015 OPSeissa.