1
Syntaksin harjoituskurssiCYK140
Ma 4.12.
2
Kielisysteemin kaksiperusrelaatiota
•Syntagmaattinen suhde
–kielen yhdessä esiintyvien morfosyntaktistenelementtien välinen suhde, esim:
•artikkeli + substantiivi
•verbi + subjekti
•attribuutti + pääsana
•verbi + objekti
3
Kielisysteemin kaksiperusrelaatiota: jatkuu
•Paradigmaattien suhde
–tietyssä morfosyntaktisessa kehyksessätoisensa korvaavien elementtien välinensuhde, esim. englantia edustavassakehyksessä
ART+__+N
voi artikkelin ja substantiivin välisessäpositiossa esiintyä mikä tahansa englanninattributiivisista adjektiiveista
4
Dependenssi
•Syntagmaattisessa suhteessa olevienkielen elementtien välillä vallitsee ainajonkinlainen dependenssisuhde
•Ilmauksessa on tyypillisesti yksi hallitsevaelementti, joka määrää toisten siihenliittyvien elementtien ominaisuudet; ts.pääsana valitsee dependenttinsä jamäärää niiden ominaisuudet
5
Dependenssi: jatkuu
Esimerkkejä:
•adpositio(post-tai prepositio)lausekkeessaadpositio on pääsana ja sen täydennysdependentti
•monissa kielissä adpositio määräätäydennyksensä sijan, esim.
- talo+n takana
- kohti seuraava+a vuo+ta
6
Dependenssi: jatkuu
•Lauseessa verbi on pääsana ja siihen liittyvät argumentitsen dependenttejä, verbi esim. määrää
•dependenttiensä/argumenttiensa määrän
•argumenttiensa sijan
•monissa tapauksissa myös argumenttiensa semanttisetominaisuudet, esim. lauseessa
Emmi ajatteli lukemaansa kirjaa
verbi ajatella määrää sekä objektinsa sijan (partitiivi) ettäsubjektinsa semanttiset ominaisuudet (subjekti-NP:n pitää viitatainhimilliseen olioon)
•Verbin argumenteiltaan vaatimia ominaisuuksia sanotaan verbinvalintarajoituksiksi
7
Dependenssi: jatkuu
•Dependenssirelaatiot voidaan jakaa kolmeen eriluokkaan:
–bilateraalinen dependenssi: pääsana ei voi esiintyäilman dependenttiä eikä dependentti ilman pääsanaa,esim: englannin subjekti-verbi ja prepositio-objekti –relaatiot
–unilateraalinen dependenssi: pääsana voi esiintyäilman dependenttejä, mutta dependentit vaativatpääsanan, esim:
Emmi söi (hyvin punaisen omenan / punaisenomenan / omenan).
8
Dependenssirelaatiot: jatkuu
–rinnasteinen dependenssirelaatio
•kaikilla elementeillä on sama status, ts.rinnasteiset elementit ovat kaikki pääsanoja(yleensä vain samaan kategoriaan kuuluviaelementtejä voi rinnastaa), esim:
•rinnastetut NP:t: kissat ja koirat
•rinnastetut adjektiivit: kauniit ja tottelevaiset koirat
•rinnastetut verbit: Emmi meni ja söi Antin jäätelön.
9
Pääsanan paikka lausekkeessa
•Kielet voidaan jakaa kahteen ryhmään senperusteella, mikä on pääsanan positiosuhteessa dependentteihinsä:
–’head-initial’ –kielissä pääsana edeltääkomplementtejaan, esim:
•drosyffordd
overthe road (Wales: Tallerman 1998)
10
Pääsanan paikka lausekkeessa:jatkuu
–’head-final’ –kielissä komplementit edeltävätpääsanaansa, esim:
tomodati-to
friend-with
’with a friend’ (japani: Tallerman 1998)
•Kielet pyrkivät yleensä noudattamaan samaapääsanan ja dependenttien suhdetta kaikissalauseketyypeissä
11
Head- vai dependent-marking
•Yleensä kielet merkitsevät jollakin tavoin jokopääsanan tai sen dependentit osoittaakseen,minkälainen syntaktinen suhde näiden välillävallitsee
–Esim. englannin omistussuhdetta ilmaiseva NP onesimerkki dependent-marking –konstruktiosta:
–Kim’s house
–Ko. konstruktiossa house on pääsana jaomistajaa ilmaiseva Kim dependentti, joka onmerkitty suffiksilla –’s
12
Head- vai dependent-marking:jatkuu
•Kielet voidaan karkeasti jakaa kahteenryhmään sen mukaan, merkitsevätkö nepääsanan ja dependentin suhteenpääsanaan vai dependenttiin.
•Edellisessä tapauksessa puhutaan HEAD-MARKING –kielistä, jälkimmäisessäDEPENDENT-MARKING –kielistä.
13
Head- vai dependent-marking:jatkuu
•Esimerkiksi latviassa prepositio määräädependenttinsä sijan:
•aiz upes
poikki joki-GEN
’joen poikki’
•caurmezu
läpimetsä-ACC
’metsän läpi’ (Campbell 1995.)
14
Head- vai dependent-marking:jatkuu
•Toisaalta esim. quechuassa postpositiot,siis lausekkeen pääsanat, taipuvat:
• -mantapacha ’since, from’
•qayna watamantapacha
’since last year’ (Campbell1995)
15
Head- vai dependent-marking:jatkuu
•Joissain kielissä prepositiot kongruoivatdependenttinsä kanssa esim. persoonassaja luvussa:
•ruu-majkjaraachi
3SG-because.oftheman
’because of the man’ (Tzutujil: Tallerman 1998)
16
Head- vai dependent-markingjatkuu: verbi ja verbin argumentit
•Lauseen pääverbiin liittyvät NP-argumentitovat verbin dependenttejä.
–Esimerkiksi japanissa transitiiviverbindependentit ovat sijamerkittyjä:
•Taroo-ga tegami-okaita.
Taroo-NOMletter-ACCwrote
’Taroo wrote a letter.’ (Tallerman: 1998)
17
Head- vai dependent-markingjatkuu: verbi ja verbin argumentit
–Kambera on esimerkki head-marking –kielestä, jossa pääverbi kongruoidependenttiensä kanssa:
IAmana-kei-yanarí muru.
thefather3SG:SU-buy-3SG:OBJthevegetable green.
’Father buys the green vegetable.’ (Tallerman: 1998)