hus_logo
Ihanteelliset hoitoketjutMatti Holi, YL, Peijaksen klinikkaryhmä /HYKS psykiatria 
hus_logo
hus_logo
Palveluketju?
Palveluketjulla tarkoitetaan asiakkaanongelmaa selvittäviä, eri toimijoidenyhdessä tai erikseen tuottamien palvelujenkokonaisuutta. Palveluketju sisältää myöskolmannen sektorin palveluja.
hus_logo
Palveluketju?
Asiakkaan yhtäjaksoisesti tai peräkkäinkäyttämiä sosiaali- ja terveyspalveluja,jotka asiakkaan näkökulmastamuodostavat saumattomankokonaisuuden.
hus_logo
Palveluketju:
Lähtökohta asiakkaan / potilaan ongelma:
Palvelujen keskipisteessä on asiakastarpeineen ja ongelmineen
Määrittely ei ole lääketieteellisesti rajattu –palveluketjut voivat olla enemmän taivähemmän lääketieteellispainotteisia.
hus_logo
Palveluketju:
Useimmiten erilaisia toimijoita, jotkatoimivat asiakkaan ongelman ympärilläyhdessä tai erikseen.
Kolmas sektori mukana
hus_logo
Ihanteelliset palveluketjut
Asiakkaan / potilaan näkökulma
Kuntamaksajan / veronmaksajannäkökulma
Organisaatioiden / toimijoiden näkökulma
hus_logo
Ihanteellinen palveluketju:asiakkaan näkökulma
Asiakas ei huomaa koko ketjua:
Hän löytää helposti paikan josta alkaa hakea apua.
Mikäli ensimmäisessä paikassa ongelma ei kokonaanratkea, hän siirtyy ketjussa eteenpäin portaattomasti jajoustavasti
ei huomaa organisaatiorajoja
ei toista asiaansa montaa kertaa, koska tarvittava tieto hänestävälittyy
ei odota turhaan
kaikki tarvittavat osatekijät / palvelut löytyvät
ketjussa ei ole aukkoja / saumakohtia, joihin pudota
hus_logo
Ihanteellinen palveluketju:veronmaksajan näkökulma
Ylimääräistä rahaa ei kulu:
Ei odottamisiin väärissä paikoissa / laitoksissa
Ei päällekkäisiin palveluihin
Ei ketjun hitaudesta johtuviin ongelmienkroonistumisiin, jotka tuovat kuluja jakärsimystä.
hus_logo
Ihanteellinen palveluketju:toimijoiden näkökulma
Toimijoilla on selvät roolit, rajaukset,yhteistyölinjaukset, ei toistuvia setvimisiäyksittäistapausten osalta.
Asiakkaat eivät jonota / odota seuraavaanportaaseen siirtymistä, ketju ei staassaa.
Ketjussa ei ole aukkoja / katveita.
=> Jokainen toimija pääsee tekemään sitämitä parhaiten osaa.
hus_logo
Miten rakennetaan ihanteellinenpalveluketju (1)
Hahmotetaan erilaisia yleisiä ongelmia,joita alueen asukkaat kokevat – osa niistäon lääketieteellispainotteisia, osa ei:
Psykoosipotilaan palveluketju (oireidentunnistaminen TK:ssa– akuuttisairaala-kuntoutussairaala – psykiatrian poliklinikka(+asumispalvelut – tuettu asuminen –kaupungin vuokra-asunto + kolmannensektorin toimijoita päivittäisiin aktiviteetteihin)
hus_logo
Miten rakennetaan ihanteellinenpalveluketju (2)
Luodaan toimijoiden välinen konsensussiitä mitä kukakin tekee:
TK
ESH (aku,kuntoutusos,kuntoutuspkl)
Asumispalvelut (eriasteisesti tuetut)
Kaupungin vuokra-asunnot
Kolmannen sektorin toimijat (potilasjärjestöt,Klubitalo ym.)
hus_logo
Miten rakennetaan ihanteellinenpalveluketju (3)
Tehdään se helposti lähestyttäväksi –selkokielinen ymmärrettävä asukkaalle,jotta löytää ”ketjun pään”
Asukkaiden informointi?
Ketjun alkupään toimijoiden informointi
Esim psykoosioireiden tunnistamiskoulutuksiaTK:een
Mielenterveysportaali omaisten ja asiakkaidenkäytössä.
hus_logo
Miten huolletaan ihanteellistapalveluketjua?
Ketjun toimivuutta seurataan (välineet,esim Navitas – siirtoviiveseuranta), ja silläon vastuutaho (riippuen ketjusta)?
Toimijoiden välinen yhteydenpitokanava –esim. kun ketjussa tukoksia.
Esim.potilaita jonottaa avohoitoon /palvelukoteihin – nopea palaveri – halvempaa jainhimillisempää lisätä tukiasumista, kuin odottaakalliimmassa ESH:ssa.
hus_logo
Esimerkkejä psykiatriaanpainottuvista palveluketjuista:
Kaksi keskeistä, toisistaan eroavaakansanterveydellisesti ja taloudellisestimerkittävää potilasryhmää:
Psykoosipotilaat (äsken käytiin läpi)
Masennuspotilaat
hus_logo
Millainen voisi ollaMasennuspotilaan palveluketju:
Konkretisoin.
Osa elementeistä on vasta kehitteillä.
En käsittele ennaltaehkäisyn kaikkiaulottuvuuksia, vaikka palveluketjuntekijöiden tulee miettiä niitäkin.
hus_logo
Masennuksen palveluketjun alku:
Erilaisiin elämäntilanteisiin liittyviä oireita,jotka saattavat johtaa kliiniseenmasennustilaan:
Oman tilanteen hahmottaminen MT-portaalin avulla,sekä tarvittaessa hakeutuminen
Työterveyshuoltoon (ristiriita töissä tai uupumus)
Alueen kolmannen sektorin elämäntilannekohtaisiinpalveluihin (uupumus perhetilanteeseen –perheneuvola, parisuhdekriisi-perheasiainneuvottelukeskus, omaisen menetys –sururyhmä)
Suurimmalle osalle riittää.
hus_logo
hus_logo
Masennuksen palveluketjun jatko (1)
Masennustila: siirtyminen TK:een /TTH:oon jossa saadaan Depressiohoitajanpsykososiaalinen hoito / työterveyshoitajantyökyvyn tuki, sekä lääkehoidon tarpeenarviointi.
Tarvittaessa nettiterapia, potilas edelleenperusterveydenhuollon lääkärin hoidossa,mutta saa ESH-tasoisen intervention
Suurimmalle osalle riittää.
hus_logo
Verkkoterapiat
Paikkaavat aukkoa hoitoketjuissamme -Lievät /keskivaikeat masennukset jaahdistuneisuushäiriöt hyötyisivät terapiasta
Perusterveydenhuollossa, ei juurikaantarjolla terapioita.
HUS-alueella kymmeniä tuhansiapotentiaalisesti näistä hyötyviä potilaita.
Tarkka kohdennus - diagnoosipohjaisia,lääkärin lähete.
Kyse ei siis hyvinvoinnin/hyvänolonlisäämismarkkinoista.
hus_logo
Masennuksen verkkoterapia:
 
hus_logo
hus_logo
Masennuksen palveluketju (2)
PTH:n hoitoihin reagoimaton masennustila:
ESH konsultoidaan matalalla kynnyksellä(Puhelin, paperi, jalkautuminen TK:een ja PTH-ESH yhteispalaveri)
Ohjaus ESH:oon - > nopea arviointiakuuttipoliklinikalla- lääkitystä tehostetaan jasoveltuvat potilaat ohjataan nopeaanlyhytterapian aloitukseen.
Jos ei tähän sovellu (useimmat eivät -häiriö liianvaikea) tehostetaan lääkityskokeiluja, ja tehdäänterapia-arvio.
hus_logo
Masennuksen palveluketju (3)
Jos ei riitä, polikliininen ECT-hoito
Jos ei toivu – kuntoutustuki, ja sujuva siirtoylläpitohoitoon PTH:ssa (esim. VALO /Hyvä Mieli-projekteissa luotu malli).
3 sektorin palveluiden avulla sisältöä jalaatua masennuspotilaan päivään.
hus_logo
Kiitos!