LUENTO 3
KONSEKVENTALISMI
4/1/2015
1
Moraalifilosofia
metaetiikka
normatiivinen
etiikka
soveltava
etiikka
Normatiivinen etiikka
Millaiset teot ovat oikeita tai vääriä? Millainen ihminen onhyvä? Millaiset asiat ovat moraalisesti arvokkaita? Mitä onoikeudenmukaisuus
4/1/2015
3
Eräs tapa luokitella normatiivisen etiikanteorioita
4/1/2015
Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa
4
Normatiivinen
etiikka
Sokrateen kysymys:
Miten minun tuleeelää?
Päämäärä-
etiikka
(teleologiset
teoriat)
Velvollisuus-
etiikka
(deontologiset
teoriat)
Konsekventalististen teorioiden paikka:
4/1/2015
5
Normatiivinen
etiikka
Sokrateen kysymys:
Miten minun tuleeelää?
Päämäärä-
etiikka
(teleologiset
teoriat)
Seurausetiikka
(konsekventalistisetteoriat)
Hyve-etiikka
Velvollisuus-
etiikka
(deontologiset
teoriat)
Toinen tapa:
Normatiivinen
etiikka
Sokrateen kysymys:
Miten minun tuleeelää?
Päämäärä-
etiikka
(teleologiset
teoriat)
Velvollisuus-
etiikka
(deontologiset
teoriat)
Seuraus-
etiikka
(konsekventalistiset
teoriat)
KonsekventalismiW. Shaw, ”The Consequentalist Perspective”, in Dryer (ed.),2006/2008.
Tekojen arvo määrittyy vain niiden seurausten mukaan.
Standardi-konsekventalismi:
Teko on moraalisesti oikein, joss sen seuraukset ovatparemmat kuin toimijalle mahdollisten vaihtoehtoistentekojen seuraukset.
Implikoi:
-Vaihtoehtoiset teot ovat moraalisesti väärin.
4/1/2015
7
Seurauksia arvioitaessa
Huomioidaan teot ja tekemättä jättämiset (aktit jaomissiot).
Seuraukset: kaikki mikä muuttuu teon seurauksena(sisältää teon itsensä)
Hyvä on riippumaton oikeasta (erottaa esim.deont.teorioista)
Hyvä on agentti-neutraalia (huom. puhutaan edelleenstandardi-konsekventalismista)
Oletetut seuraukset (arvot ja todennäköisyydet).
4/1/2015
8
Konsekventalismin muodot
Erottuvat toisistaan arvoteorian perusteella: mikä on hyvä,jota tavoitellaan.
Eettinen egoismi: omat preferenssit
Utilitarismi: agentti-neutraali onnellisuus/hyvinvointi, jokaon:
aina jonkun yksilön hyvinvointia
yhtä arvokasta riippumatta yksilöstä
on yhteenlaskettavissa, eli yhteismitallista
Muut ei-utilitaristiset konsekventalismin muodot: voi ollamuitakin itsessään arvokkaita asioita kuin hyvinvointi(esim. autonomia, ystävyyssuhteet).
4/1/2015
9
Muita konsekventalismin piirteitä:
Kiitos ja paheksunta
Tekojen ”ansaitsemaa” moraalista kiitosta ja paheksuntaatulisi arvioida konsekventalistisin perustein: seuraako niistähyvää vai pahaa ja minkä verran. Vrt. rangaistusteoria.
Tekojen motiivit
Sama instrumentaalinen suhtautuminen: motiivit, jotkajohtavat tekoihin, joilla hyviä seurauksia ovat moraalisestitoivottavia. Tekojen ei tarvitse olla konsekventalistisenharkinnan motivoimia.
4/1/2015
10
Säännöt/periaatteet
Esim. sääntöjen noudattaminen voi olla hyvä syy toimiajollakin tavalla – usein sääntöjen seuraaminen tuottaaparempia seurauksia kuin konsekventalistinen harkintajokaisen erillisen teon yhteydessä. Esim. ennakoitavuus.
4/1/2015
11
Konsekventalismin plussia
Intuitiivinen hyväksyttävyys (?)
Rakenteen yksinkertaisuus: vähän oletuksia ja periaatteita
4/1/2015
12
Konsekventalismin kritiikkiäP Vallentyne, ”Against Maximizing Act Consequentialism”,Dryer (ed.), 2006/2008
Maksimoivan konsekventalismin kritiikki
1.Vaatii toimijoilta liiallista oman hyvinvoinnin uhraamista
2.Jättää toimijoille liian vähän moraalista vapautta
3.Ei mahdollista moraalisia tekoja, jotka ovat parempiakuin toiset moraalisesti sallitut teot.
4/1/2015
13
1) Vaatii toimijoilta liiallista (?) omanhyvinvoinnin uhraamista
Kun ainoastaan hyvän maksimoivat teot ovat moraalisestisallittuja, toimijoilta edellytetään melkoisia uhrauksia.
Etenkin jos teoria on suhteellisen hienojakoinen (fine-grained) ja täydellinen.
-Hienojakoisuus: tarkat erottelut. Tarkoittaa, että yhtäuseita yhtä arvokkaita tekoja ei esiinny suurellatodennäköisyydellä.
-Täydellisyys: kaikki hyvä yhteismitallisia
Standardi-utilitarismi on täysin hienojakoinen ja täydellinen:toimijoilta edellytetään usein suuria uhrauksia.”Karkeammissa” teorioissa voi esiintyä enemmän arvoltaanyhtä hyviä tekoja, joista kaikki eivät välttämättä edellytä yhtäsuuria uhrauksia.
4/1/2015
14
2) Jättää toimijoille liian vähän (?) moraalistavapautta
”Moraalinen vapaus” (tässä yhteydessä): yksilön vapausvalita heille mahdollisista teoista. (jälleen vedotaancommon senseen)
4/1/2015
15
Ei mahdollista moraalisia tekoja, jotka ovatparempia kuin toiset moraalisesti sallitut teot.(supererogatiiviset teot)
Supererogatiiviset teot vaativat toimijalta huomattaviauhrauksia tilanteissa, joissa myös vähemmän vaativiamoraalisesti sallittuja tekoja. Vielä parempia kuinvaihtoehtoiset moraaliset teot.
4/1/2015
16
Kritiikki ”ydin-konsekventalismia” vastaan
”Ydin-konsekventalismi”:
Supervenienssi: Tekojen moraalinen sallittavuus tietyssätilanteessa supervenioi tekojen seurausten arvoa(jälkimmäiset determinoivat edellisen).
Arvon edistäminen: Jos tietyssä valintatilanteessa joku tekoon moraalisesti sallittu, niin toinen, edellistä arvokkaampiteko on myös sallittu. (ei edellytä arvon maksimointia.)
4/1/2015
17
Argumentti sen puolesta, että ainakin mikätahansa arvon maksimoiva teko onmoraalisesti sallittu:
P1: Teko on moraalisesti sallittu, jos moraalisestiehdottamat (insistent) peruste tukevat sitä parhaiten.
P2: Teon seurausten arvo on aina ehdoton perustetoiminnalle.
P3: Teon seurausten arvo on ainoa ehdoton perustetoiminnalle.
J: Teko on moraalisesti sallittu, jos se maksimoi teonseurausten arvon.
4/1/2015
Floora Ruokonen, Eettiset kysymykset vammaispalveluissa
18
Väite: Premissi 3 ei huomioi persoonien normatiivistaerillisyyttä.
4/1/2015
19
Kuvitteellinen (toistaiseksi) tenttikysymys:
Miten Alastair Norcross vastaa Peter Vallantynenesittämään konsekventalismin kritiikkiin?
4/1/2015
20