ORTODOKSISEN USKONTULO SUOMEEN
Mustat tekstit muistiinpanoille.
Siniset tekstit lisätiedoksi.
ENSIMMÄISETKRISTILLISETVAIKUTUKSET
-Kauppareittien mukana
-Kauppiaiden mukana kulkitietoja aiemmintuntemattomasta jumalasta sekäristejä ja ikoneita.
- Novgorodilaistenmunkkien lähetystyö
-Novgorod oli tärkeä kaupallinenja uskonnollinen keskus.
-Karjalaiset olivat tekemisissäNovgorodin alueen kanssa.
”Ensimmäiset ristiriipuksetsaapuivat Suomeen jo ennenristiretkiä 1000-luvulla ja niitäkantoivat aluksi pääasiassamiehet aivan kuin muitakinonnea tuottavia amuletteja.Myöhemmin ristiaiheisiakoruja tuli maahamme sekälännestä että idästä, muttavarmasti ei tiedetä, missämäärin suomalaiset itsevalmistivat niitä menneinäaikoina. Kristinuskonleviämisen myötä yleistyivätmyös kaulassa kannettavatristiriipukset. Kuvassaortodoksinen Ilomantsin risti,jonka esikuva on Pohjois-Karjalan museossa.”
(Lähde: Kalevala Koru)
Kristinusko alkoi näkyä:
-Kieleen juurtuivat uudetsanat: pappi, risti, kummi,raamattu, pakana
Hautaustavat muuttuivat:
- Vainajia ei poltettu, vaanhaudattiin
- Hautaus kasvot itään päin
- Hautoihin laitettiin tarve-esineiden sijasta ikoneita jaristejä.
-Kristinusko ja pakanuus elivätrinnakkain
Grobu on hirsistä rakennettuhautamuistomerkki.Karjalassa niitä on rakennettujo kenties tuhat vuotta sitten.
Muinoin niitä on voitu käyttäämyös talvisin suojaamaanruumista villieläimiltä, kunneshauta voitiin kaivaa ja samallaruumista voitiin säilyttääulkona poissa sisätiloista,missä se olisi pian haissut jamädäntynyt.
RISTIRETKET
-Ristiretkien syyt olivatpoliittiset sekä uskonnolliset
-1. ristiretki tehtiin RuotsistaSuomeen 1100-luvulla.
-Hengellisenä johtajana piispaHenrik
- Legendan mukaantalonpoika Lalli surmasi hänetKöyliön järvellä
LEGENDA HENRIKIN SURMASTA
Piispa Henrikin reki ajoi Köyliönjärven jäällä kylmässä talvi-ilmassa.Piispa valitteli pitkän matkan rasituksia ja nälkäänsä. Heidän eteensäosui talonpoika Lallin koti. Piispa kolkutti ovelle ja Lallin vaimo Kerttuavasi oven.
He pyysivät tältä ruokaa ja juomaa. Lalli oli metsällä ansojatarkistamassa. Nuuka emäntä Kerttu tarjosi piispan seurueelle talonhuonointa ruokaa ja tästä tulistuneena käski piispa ajuriaan ottamaanpaistin uuninpäältä, olutta kellarista ja heiniä ladosta hevoselle. Nämäpiispa käski maksaa Kertulle kultarahoilla.
Piispalle katkerana Kerttu piilotti rahat ja Lallin tullessa kotiin Kerttuvalehteli piispan vieneen ruokaa ja heinää ja maksaneen kivillä Jatuhkalla. Lalli lähti kirveineen hurjaan takaa-ajoon ja saavutti piispaHenrikin nykyisen Kirkkokarin luona tämän reen kaatuessa.
•(jatkuu seuraavassa diassa)
Vihan sokaisema Lalli ei kuunnellut kirkon miehen puheita, vaan antoi kirveenpuhua ja pian piispan veri valui Köyliönjärven jäälle.
Surmatyöstä ja sen jälkeisistä tapahtumista kerrotaan monia legendoja. Erääntarinan mukaan surmatyön jälkeen Lalli pisti päähänsä piispan hiipan ja kun hänotti sen pois, hänen hiuksensa ja päänahkansa irtosivat hatun mukana.
Seuraavan kevään tullessa piispan irti leikattu sormi löytyi toisen legendanmukaan sormuksineen jäälautalta raakkuvan korpin kera ja sen parantavanvaikutuksen ansiosta eräs Köyliöläinen mies sai näkönsä takaisin sitäkosketettuaan.
Kerrotaan myös, että surmatyön jälkeen Lalli eli pitkään pakoillen ja piileskellen japitkän pakomatkan jälkeen sai surmansa hukkumalla Harjavallan Hiirijärveen,valtaisan hiirilauman takaa-ajamana.
Lähde: http://koulut.tampere.fi/ristinarkku/uskontonettiet/
yrauskohtml/kirkot/katk/henrik.htm
- II-ristiretki 1230-luvullaHämeen seudullevakiinnutti katolisen kirkonasemaa siellä.
- III-ristiretki 1290-luvullaKarjalaan.
Ristiretkien jälkeen Ruotsi rakensivaltaamille alueilleen tukikohdaksilinnan. Kuvissa Turun, Hämeen jaViipurin linnat.
1100-luvulla
-Novgorodin hallinto ulottuiKarjalaan
-Valamon luostarin synty (Tästä ontutkijoilla erilaisia mielipiteitä)
-Luostari levitti kristinuskoa
-1. ristiretki Ruotsista
•Kuvassa Valamon luostarin pääkirkko,rakennettu 1800-luvulla.
1220-luvulla
-Novgorodin ruhtinas Jaroslavlähetti munkkeja lähetystyöhönLaatokan Karjalaan
- Ensimmäiset seurakunnat
-V.1240 kilpailu Karjalasta johtitaisteluun Neva-joella.
NEVA-JOEN TAISTELUVuonna 1240 Ruotsi kokosi ristiretkeläisjoukon, jonka tarkoituksenaan oli hyökätä aina Novgorodiin astija hävittää sen kirkollinen vaikutusvalta. Novgorogin ruhtinas Aleksanteri Nevalaisen tilanne näyttihuonolta, sillä apua ei ollut luvassa muilta ruhtinailta. Apua tuli onneksi inkeriläisiltä ja karjalaisilta.Aleksanterin elämänkerran mukaan inkeriläinen heimopäällikkö Pelguin (Pelkonen) oli nähnyt näyn,jossa kaksi venäläistä marttyyriruhtinasta purjehti Neva-jokea pitkin ja lupasivat auttaa Aleksanteria.Tämä näky vahvisti Aleksanteria ja hän uskoi olevansa oikealla asialla. Vihollisjoukot kohtasivat toisensaNeva-joen suulla. Pääsy Novgorodiin jäi ruotsalaisille haaveeksi ja pahoin selkäänsä saaneena eloonjääneiden ristiretkeläisten piti palata takaisin jo ennen aamun koittoa. Tuho oli sen verranperinpohjainen, että kronikan mukaan sen täytyi olla enkelin aiheuttama.Ruhtinas Aleksanteri on saanut lisänimen Nevski ja hänen voittonsa pelasti ortodoksisen uskon sekäNovgorodissa että Karjalassa. Aleksanteri Nevski on julistettu pyhäksi ortodoksisen uskon puolustamisenvuoksi.
-V. 1323 solmittiin1.rauhansopimusRuotsin ja Novgorodinvälillä.
- Suomi jaettiin kahtia
- Rajasta tuli myösuskontojen raja
- Lännessä toimikatolinen kirkko
- Idässä ortodoksinen
