KASVIENVESITALOUS
ELÄVÄ KASVI HYVIN VESIPITOINEN:KESKIMÄÄRIN 50-70 %
MEHEVÄT LEHDET, HEDELMÄT YLI 90 %
TUORE PUU 50 %
SIEMENET 5- 15 %
MIKSI H2O TARPEEN
KEMIALLISTEN REAKTIOIDENTAPAHTUMAPAIKKANA
KIINTEIDEN AINEIDEN KULJETUS VETEENLIUENNEENA
NESTEJÄNNITYS -> NUORTEN SOLUJENLAAJUUSKASVU
RAAKA-AINEENA (VAIN 1 %)
Kasvit hukkaavat suuria määriä vettäilmarakojen ollessa auki. Niiden aukiolokuitenkin elintärkeää hiilidioksidin saannintakia. Yhteyttäminen lakkaa jo lievässäkinvedenpuutteessa.
Kasvin vedenotto
Juurten nuoret osat ja erityisesti niidenjuurikarvat ottavat veden
Monilla pohjoisen kasveilla mykorritsa elisienijuuri auttaa veden jaravinteidenotossa.
Kasveista lähinnä sammalet voivat ottaavettä suoraan ulkopintansa läpi (ei juuria!)
Vedenotto osmoottista, passiivista, eikänäin kuluta kasvin energiavaroja
Veden kulkutiet kasvissa
  pääreitti: juurikarvat – juuren kuorikerros– juuren johtosolukot – varrenjohtosolukot – lehtien johtosolukot –lehtien perussolukot – ilmaraot – ulkoilma
Kulku pääosin ontoissa, elottomissaputkiloissa ja putkisoluissa -> kulkuhelppoa ja suhteellisen nopeaa
Miksi vesi kulkee?
haihtumisimu (= alipaine)
   mitä kuivempaa ilma on kasvin ulkopuolella,sitä suurempi on haihtumisimu
juuripaine
        esim. puun kantojen mahlavuoto keväällä
kapillaari-ilmiö
veden koheesio
Haihdunta
Kasvista haihtuu vettä
* suoraan pintasolukon läpi: vahapeite jasolukon paksuus hidastavat
  * korkkihuokosten kautta
  * ilmarakojen kautta  (80-90%)
Huulisoluissa on runsaasti vett�, joten ilmarako pysyy auki.
Huulisolut ovat veltostuneet veden v�henemisen seurauksena ja ilmarako on sulkeutunut.
Ilmarakojen huulisoluissa viherhiukkasia
Huulisolujen nestejännitys avaa ja sulkeeilmaraon
Valoisassa auki, pimeässä kiinni
Yleensä lehtien alapinnoilla (vesikasveillayläpinnoilla)
Muutamia kymmeniä -> satoja /cm2
Haihduntamääriä/vrk
heinät  0,004 – 0,1 l
auringonkukka  1 l
kaali   2-3 l
humala  20 l
koivu             70 l
lämpötila ja tuulisuus lisää haihtumistamoninkertaiseksi