SIIRTYYKÖ SUOMI TASAVEROON?
KAUPPAKAMARIN FINANSSILOUNAS
KERAVA 8.4.2011
Varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila
Keskuskauppakamari
Käsitteistä
Progressiivinen vero
Veroa pidetään progressiivisena, jos veroaste nousee tulojen taimuun verotettavan kohteen kasvaessa. Verotuksen progressiotarkoittaa sitä, että veron suhteellinen osuus veron kohteestanousee, kun tämä kohde kasvaa.
Suomessa on tällä hetkellä varsinaisia progressiivisia veromuotojakaksi; ansiotulojen valtionverotus (0-30%)sekä perintö- jalahjaverotus (0-13% ja 0- 32%)
Tosiasiassa useat muutkin veromuodot pitävät sisälläänprogressiivisen verotuksen elementtejä
Jatkuu…
Regressiivinen vero
Progressiivisen veron vastakohtaa voidaan kutsua regressiiviseksi veroksi.Tällöin veroaste laskee verotuksen kohteen kasvaessa. Suomessa ei olevarsinaisia puhtaasti regressiivisiä veroja.
Tasavero
Veroa pidetään tasaverona, jos veroaste pysyy vakiona tulon tai muunverotettavan kohteen kasvaessa. Tasaverolle on tyypillistä yhdenverokannan (veroprosentin) käyttäminen.
Kunnallista tuloveroa on totuttu pitämään tasaverona, vaikka se ei sitäpuhtaassa muodossa olekaan. Toinen tasaveroksi mainittu tulovero onpääomatuloihin kohdistuva vero. Arvonlisävero ja muut kulutusverot ovatrakenteeltaan tyypillisiä tasaveroja.
Jatkuu…
Poll tax, head tax ja fixed tax
Tasavero on yleisesti käytettynä terminä harhaanjohtava. Oikeatasavero on vero, joka on kiinteän suuruinen ja riippumaton senkohteen arvon muutoksista. Samoin se on riippumaton veronmaksajan henkilökohtaisista ominaisuuksista (esim. tulojen taivarallisuuden määrästä). Tällaisia veroja ovat poll tax ja sitävastaavat head tax ja fixed tax.
Näitä verotuksen muotoja ei Suomessa tällä hetkellä ole, muttasellaisena voitaisiin hyvin pitää televisiolupamaksua, jos seluonnehdittaisiin veroksi. Lupamaksu on kiinteän suuruinenriippumatta televisiovastaanottimen arvosta tai luvanhaltijantuloista ja varoista. Karrikoidusti voidaan sanoa, että koiravero ontyypillinen head tax.
Laajennettu progressiivisen veron käsite
Yleisesti progressiivinen vero mielletään veroksi, jossa onprogressiivinen veroasteikko, mutta tämä on liiansuppea tapa kuvata näitä veroja
Veroasteen nousu (progressiivisuus) syntyy myös useillamuilla veroteknisillä ratkaisuilla. Tulovero on verokannanja veronalaisen tulon funktio. Progressiivinen elementtivoidaan rakentaa myös veronalaisen tulon laskentaanesimerkiksi erilaisin vähennyksin ja verovapain tuloin
Kunnallisveron progressiivisuus
Kunnallisveroa on pidetty tasaverona, koska tuloveroprosentti on sama kaikilla tulotasoilla.Tosiasiassa kunnallisvero on erittäin progressiivinen pienissä ja keskisuurissa tuloissa, mikäon seurausta vähennyksistä, joita aletaan myöntää ja vastaavasti ajaa alas tulon kasvaessa(esimerkiksi kunnallisverotuksen ansiotulovähennys ja eläketulovähennys sekäperusvähennys).
Vähennykset tekevät kunnallisverosta eräillä tulotasoilla tosiasiassa progressiivisemman kuinmitä valtionvero on samoilla tulotasoilla. Täysi kunnallisen tuloveroprosentin suuruinen veromaksetaan vain tuloista, jotka ylittävät vähennysten myöntämisalueen.
Kunnallisveron osuus palkkatulosta on vuonna 2011 esimerkiksi 18 000 euron (vuositulo)kohdalla noin 10 prosenttia, kun 100 000 euron kohdalla se on jo täydenkunnallisveronprosentin suuruinen (keskimääräinen kunnallisveroprosentti on 19,17 %vuonna 2011, alin prosentti on 16.25 ja ylin 21,50).
Kunnallisvero on progressiivisimmillaan tulon kasvaessa 5 000 eurosta 30 000 euroon, jolloinveroprosentti nousee parista prosentista reiluun 15 prosenttiin. Samalla välillävaltionverotuksessa veroaste nousee 0 prosentista reiluun viiteen prosenttiin.
Progressiivinen osinkovero
Myös verovapaat tulot voivat olla progression synnyttäjiä. Esimerkkinä voidaanmainita niinkin yllättävä kohde kuin listaamattoman osakeyhtiön jakaman osingonverotus.
Tällaisesta osingosta on aluksi verovapaata tuloa tietyn kaavan mukainen määrä,kuitenkin enintään 90 000 euroa. Osingosta menevän veron suhteellinen osuuskasvaa saadun osingon ylittäessä verovapaan määrän, jolloin verotus täyttääprogressiivisen verotuksen tunnusmerkit:
- osinko 90 000 euroa ja veroaste 0%
- osinko 100 000 euroa ja veroaste 2%
- osinko 200 000 euroa ja veroaste 10,8%
- osinko 500 000 euroa ja veroaste 16,1%
Pörssiyhtiön jakamat osingot ovat tasaveron piirissä.
Pohjalle myönnettävän verovapaan tulon vähennyksen seurauksena on niinsanottu lineaarisesti progressiivinen vero.
Siirrymmekö kohti tasaveroa?
Kysymystä onko verotuksen progressiivisuus vähentynyt (siistasaverotus kasvanut) tulee lähestyä eri näkökulmista:
1. Ovatko progressiiviset verot muuntuneet vähemmänprogressiivisiksi?
2. Onko vanhoja progressiivisia veroja muutettu tasaveroiksi?
3. Onko tasaverojen osuus kokonaisverokertymästä kasvanut?
Progressiivisten verojen muuntuminen
Mikäli lähtökohdaksi otetaan vain sellainen progressiivisuus, joka perustuu kiristyväänveroasteikkoon, niin on helppo todeta, että verotuksen progressiivisuus on viime vuosikymmentenaikana selvästi vähentynyt. Valtion tuloveroasteikon marginaaliveroprosentteja on leikattutuntuvasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden kuluessa. Ylin veroprosentti on pudonnutyhdeksän prosenttiyksikköä vuodesta 1991 vuoteen 2011 (39 > 30). Kuluvan vaalikauden aikanapudotus on ollut vain 1,5 prosenttiyksikköä. Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikanapudotus oli 2 prosenttiyksikköä.  Lähiomaisten välisissä perintö- ja lahjasaannoissa ei oletapahtunut radikaalia muutoksia verotuksen progressiossa suuntaan eikä toiseen.
Ylimpien marginaaliverojen leikkaaminen on ollut selkeä trendi teollistuneissa maissa. OECD:njäsenmaiden keskimääräiset ylimmät rajaveroasteet putosivat vuoden 1984 luvusta 65,9 prosenttiavuoteen 2007 mennessä lukuun 42,3 prosenttia. Suomen ylin rajaveroaste on nyt noin 55prosenttia.
Kunnallisverotuksessa myönnettävien vähennysten myötä syntyvä progressiivisuus onviimevuosina  lievästi voimistunut, mikä johtuu vähennysten rakenteellisista ja euromääräisistämuutoksista. Vaikka kunnallisverotuksen progressio on lievästi kiristynyt, valtionverotuksenpäinvastainen kehitys on kuitenkin ollut voimakkaampaa, minkä seurauksena esimerkiksipalkkatulojen progressio on kokonaisuutena lieventynyt.
Progressiivisesta verosta tasaveroon
Mielenkiintoisin arviointikohde on kuitenkin se, onko progressiivinen verotus saanut tehdätilaa laajenevalle tasaverolle. Näin on käynyt vuonna 1993, kun tuloverotuksessa(luonnolliset henkilöt) siirryttiin yhtenäisestä verojärjestelmästä eriytettyynverojärjestelmään. Pääomatulot, jotka aikaisemmin verotettiin yhdessä ansiotulojen kanssaprogressiivisella veroasteikolla, siirrettiin tuolloin muita Pohjoismaita seuraten tasaveronpiiriin. Tasaveroprosentti oli aluksi 25. Ylin valtion tuloveron marginaaliveroprosentti olituolloin vielä 39.
Verotilastot ajalta ennen vuotta 1993 ovat puutteellisia, jos yritetään laskea tasaveroonsiirtymisen verovaikutuksia muutosvuonna. Tilastointipohja oli aikaisemmin erilainen. Sensijaan on mahdollista selvittää, onko veronalaisten pääomatulojen suhde ansiotuloihinmuuttunut olennaisesti vuodesta 1993 aina vuoteen 2009. Vuonna 1993, jolloin lama olipahimmillaan, veronalaisista tuloista oli pääomatuloja vain 3,6 prosenttia. Taloudenvoimakkaan elpymisen myötä luku nousi vuoteen 2000 mennessä 9,8 prosenttiin. Tämänjälkeen suhde on pysynyt aika vakiona. Vuonna 2009 suhde oli tosin vain 6,7 prosenttia, kunvuotta aikaisemmin se oli vielä 8,6 prosenttia. Talouden suhdanteet vaikuttavatvoimakkaammin pääomatulojen kuin ansiotulojen määrään.
Havainto: 1993 siirtyi noin 10% luonnollisten henkilöiden tuloveropohjastaprogressiivisesta verosta tasaveroon. Muita vastaavia siirtymiä ei ole.
Verotulojen vertailua
Jos progressiivisina veroina pidetään valtion tuloveroa (ansiotulot) sekä perintö- jalahjaveroa, niin vuonna 2011 niiden osuus on valtion budjetoiduista veroista javeronluonteisista maksuista (yhteensä 35,8 miljardia euroa) noin 16 prosenttia. Kuluvanvaalikauden ensimmäisessä talousarvioesityksessä (vuodelle 2008) luku oli reilut 17prosenttia. Vaalikauden aikaista muutosta ei voida pitää merkittävänä.
Jos huomioon otetaan vuoden 2011 osalta kaikki ne verot ja veronluonteiset maksut, jotkaluetaan bruttoveroasteeseen (81 miljardia euroa), tasaverojen osuus on 93 prosenttia
Jos pääomatulot olisi muutettu progressiivisen verotuksen piiriin ja veron tuotto olisi samakuin vuonna 2009, progressiivisten verojen osuus nousisi 8,8 prosenttiin. Vaikkapääomatulojen siirto progressiiviseen verotukseen kaksinkertaistaisi verotulot,progressiivisten verojen osuus nousi vain 10 prosenttiin.
Mitkä toimet muuttavat suhdetta?
Progressiivisten verojen ja tasaverojen suhde muuttuu tasaverojensuuntaan esimerkiksi seuraavista syistä:
1. työn verotusta kevennetään ja kulutusveroja kiristetään (Hetemäki)
2. ympäristö- ja energiaveroja kiristetään, mutta työn verotus ei kiristy
3. työn sivukulujen korotukset (esim. työeläkemaksut) kompensoidaanpalkansaajien verotuksessa
4. kiinteistöverotusta kiristetään (asteikot ja/tai pohja) ja
5. pääomatuloveroprosenttia korotetaan
Miten käy?
Suomi on siirtynyt jo useita vuosikymmeniä kohti tasaveroa ja tämä trendijatkuu vääjäämättä riippumatta siitä, kuka maata hallitsee
Vaikka pääomatulovero ja kiinteistövero muutettaisiin progressiivisiksi,niin tasaverojen kertymän kasvu tulee aina olemaan euromääräisestisuurempi kuin progressiivisten verojen
Ainoa merkittävä askel progressiivisten verojen kasvattamiseen olisi tuntuvatyön verotuksen kiristäminen kaikilla tulotasoilla, tai vaihtoehtoisesti tuntuvaarvonlisäverotuksen ja muiden kulutusverojen keventäminen
Yksi tapa on tunnistaa kunnallisvero progressiiviseksi veroksi, mitä se onsuurimmalle osalle suomalaisia
Kaikesta edellä mainitusta huolimatta, Suomi ei koskaan siirry tasaveroon