Mitä tiedämme tehdyistä vuosityötunneista?
Pauli Sumanen, työaika- ja palkkakonsultti
Vuosityötunteja tuotetaan kahdesta Tilastokeskuksenaineistosta:
1. Ajankäyttötutkimuksesta 10 vuoden välein2. Työvoimatutkimuksesta vuosittain
Tässä tutkimuksessa selvitän, saadaankokummastakaan esille niiden kokoaikaistenpalkansaajien vuosityötunteja, jotka ovatpalkkarakennetilaston vertailuaineistona.
Miksi tietoa tarvitaan? Eu-parlamentin päätöslauselmassaEuroopan parlamentin päätöslauselmassa 2008/2012(INI)sanotaan mm. näin tuottavuuden mittaamisesta tasa-arvoisenpalkkavertailuun: ” ... tuottavuus, jota on arvioitava ei vainmäärällisesti (fyysiset läsnäolotunnit työpaikalla) … ”
Keitä ovat palkkavertailun koko-aikaiset ”miehet ja naiset”?
Sekä palkkarakenne- että ansiotasoindeksitilastossaverrataan keskenään
- koko kuukauden samassa työsuhteessa
- vuonna 1999 yli 30 t/viikko työtä tehneitä
(vuodesta 2000 alkaen  heitä, jotka ovat tehneetenemmän kuin 90 % alan kokoaikaisten keskiarvosta)
- voimassa olevan työsopimuksen omaavia
- palkansaajia
- miehiä ja naisia
Huomatkaa siis, että nämä ”miehet ja naiset”eivät ole samoja kuin ajankäyttö- tai työvoima-tutkimusten ”kokoaikaiset miehet ja naiset”
Vuosityötunnit
Ylemmät toimihenkilöt
YT
Alemmat toimihenkilöt
AT
Työntekijät
TT
Miehet
1965
1849
1904
Naiset
1442    ( 73,3 %)
1563      (84,5 %)
1476      (77,5 %)
Populaatio
Miehet
261 000
211 000
478 000
Naiset
236 000
547 000
214 000
Miehet tekivät 1909 tuntia vuodessa ja naiset 1516tuntia vuodessa välillä  3/1999 - 2/2000.
Iiris Niemi, Hannu Pääkkönen: Ajankäytön muutokset 1990-luvulla
Ajankäyttö- ja työvoimatutkimusten vertailuMiesten ja naisten tehdyt työtunnit v. 1999
Ajankäyttö- ja työvoimatutkimusten vertailuMiesten ja naisten tehdyt työtunnit v. 1999
Palkkarakennetilastossa on 1938 tuhattahenkilöä, joista naisia ”noin” 48 %
Miksi naiset liioittelevat ja miehet piilottelevat?
Niemi viittaa kolmeen tutkimukseenhaastattelututkimuksen virhelähteistä:
Sudman&Bradburn (1974), Phillips (1971) jaBateson (1984). Näissä tutkimuksissa todetaan,että haastateltava yrittää antaa itsestäänmyönteisen vaikutelman. (Minä: Luterilaisessatyökulttuurissa naiset siis liioittelevat, jos hetekevät mielestään liian vähän ansiotyötä.Miehet taas eivät halua antaa itsestään sellaistakuvaa, että he varastavat aikaa perheeltäänliialla työnteolla ja pimittävät työtuntejaan.)
Sudman&Bradburn: The respondent behavesaccording to social norms and values: he strivesto give a favorable impression of himself.
Mitä siis tiedämme tehdyistä vuosityötunneista?
Luotettavana pidetyn lomaketutkimuksen(ajankäyttötutkimus) mukaan kokoaikatyötä tekivät miehettekevät vuonna 1999 noin 1900 tuntia vuodessa ja naiset noin1600 tuntia. Ero 303 tuntia.
Epäilyttävän puhelinhaastattelututkimuksen(työvoimatutkimus) mukaan kokoaikatyötä tekevät miehettekivät vuonna 1999 noin 1800 tuntia ja naiset noin 1600tuntia, ero 204 tuntia.
Miesten tulokset eivät mahdu virhemarginaalien sisään, jotenmolemmat tutkimukset eivät voi olla oikeassa.
Miksi Tilastokeskus ei ratkaise ongelmaa, jonka senomat tutkijat ovat nostaneet esille? Miksi työvoima-tutkimuksesta julkaistaan paljon aineistoa mutta”parempi” ajankäyttötutkimus unohdetaan?
Are those who do more working hours salaried better?First two columns from : Aikanyrjähdys, researchersJulkunen, Nätti, Anttila
Income/month
FIM
Income/hour
Hours/ week
Men
Growth-%
FIM/ hour
Growth-%
-34
16000
0
> 108,31
0
35-40
17000
6
n. 104
-4
41-49
22000
38
n. 111
2
50-59
27000
69
n. 113
4
60 and over
27300
71
< 105
-3
Mitä merkitsee kun otamme tehdyt työtunnit mukaan palkkavertailuunILO 100-sopimuksen ja EU-parlamentin vaatimalla tavalla?
Harmaa = miehet, Musta = naiset,   1 = työtunnit vuodessa 3/1999 –2/2000 ajankäyttötilastosta,   2 = ansiot 1999 ansiotasoindeksitilastosta
Jakamalla vuosiansiot vuosityötunneilla saamme tuntipalkan tehtyätyötuntia kohden
ja huomaamme, ettei miehillä ja naisilla ole palkkaeroa.