Lähiajan veropolitiikkaa
•Anni Sinnemäki 19.1.2010
Painopiste verojen korotuksissa
•Lähiajan veropolitiikan lähtökohtana julkisen taloudenkestävyys, oikeudenmukaisuus ja terve yritystenverotus
•Pääministeri: korotustarve noin 2 miljardin luokkaa~jos talous kasvaa ja työurat pidentyvät
•Jaamme pääministerin yleislinjauksen: painopisteveronkorotuksiin ja työuriin, ei menoleikkauksiin
•Lisäksi varauduttava joihinkin uusiin menoihin japyrittävä kevennyksiin pienissä tuloissa
Veropottia kasvatettava merkittävästi
•Symbolisten eleiden sijaan haettava tuntuviatuottoja
•Suurimmat potentiaalit: alv, tulovero (työtuloja pääomatulo, ml. vähennykset),kiinteistövero ja energiaverot
•Suurella potentiaalilla tarkoitetaan tässäuseita satoja miljoonia euroja.
Kohdennuksessa huomioitava
•Oikeudenmukaisuus: taakka jaettava reilusti,tavoitteena tuloerojen kaventaminen
•Ilmastonmuutos: verot edelleen alikäytettyohjauskeino mm. liikenteessä, asumisessa jamaataloudessa
•Työllisyys: kaikki kevennysvara pieniin tuloihin
•Toimintaympäristö: globaali kilpailu rajoittaayhteisöveron nostoa (Suomi 26, Ruotsi 26,3, EU-keskiarvo 22,3%)
Jo tämän hallituksen poistettavaosinkojen verovapaus
•Listaamattomien yritysten osingonsaajien yrityksennettovarallisuuteen sidottu verovapaus suomalainenerityisyys
•Pääomaverotusta mahdollista muuttaa ripeästiHetemäen työryhmän esitysten pohjalta (valmistuukeväällä)
•Verovapaus yrittäjien edunvalvonnan tärkeäsaavutus, mutta koettelee oikeustajua, kasvattaatuloeroja ja vääristää myös yritysten toimintaa
Osinkojen verovapaus tuloerojen kasvuntaustalla
•Suurin yksittäinen tekijä tuloerojen kasvun taustalla ei ole ansiotulojenprogression lievennys vaan työtulojen muuttaminen kevyemmin verotetuksipääomatuloksi
–Jos haluaa kaventaa tuloeroja, on tämä ”valuvika” korjattava.
–Ehdotuksista päätellen on mukavampi ajaa symbolista kuin vaikuttavaa veropolitiikkaa
•Tulojen muuttaminen houkuttavaa ja laajamittaista
–90000 €/v palkkaa ansaitseva maksaa tänä vuonna veroa 42%, mutta 90000 €/vosingot voi nostaa jopa nollaverokannalla
–Pääomatulojen osuus ylimmässä yhdessä prosentissa 62 % vuonna 2007 (28 %vuonna 1994) (KUVA, VATT/Riihelä)
–Muissa maissa pääomatulojen osuus ei ole kasvanut yhtä nopeasti
•Näin lempeä osinkojen verotus ei ole oikeudenmukaista horisontaalisesti eikävertikaalisesti
Osinkojen verovapaus vääristää yritystentoimintaa
•Verotuksen tulisi olla yritysten toiminnan kannalta neutraaliaellei erityisesti muuta tavoitella
•Nyt verovapaus vaikuttaa voimakkaasti mm.
–Listautumiseen: kynnys listautua ja hankkia pääomia kasvaa
–Osinkojen jakoon: piikki 9-10% tuoton kohdalla
–Investointeihin: suosii nettovarallisuutta vahvistavia investointeja,syrjii T&K- investointeja
•Ministeri Pekkarinen ehdottanut T&K -investointienverovähennystä
–Tehdään ensin ratkaisut, jotka poistavat syrjinnän
•Nollaverokannat mustia aukkoja, joita ylipäänsä pitäisi välttää
Verotetaan myös pääomatuloja I
•Tavoiteltava merkittävää verotuottoa
–Jos varakkaat maksavat vain symbolisen ”tipin”, pienituloiset maksavat todellisenlaskun
–Kokoomuksen yrittäjäsiipi on esittänyt osinkotulojen verovapauden laajentamista,Keskusta maltillista rajaamista ja Demarit eivät ole ottaneet suoraan kantaa
•Pääomatulojen puolella tärkein päätös on listaamattomien yritystenosinkotulojen verovapauden poisto
–Esillä olleista ehdotuksista tuottoisin, 350 M€
–Tärkeä myös tuloerojen ja terveen yritystoiminnan kannalta
–Yrityksen ja osakkaan yhteenlaskettu nimellisvero olisi n. 47%, tarpeeksi lähellä ylintämarginaaliveroa (55%), jotta houkutin työtulojen muuntoon poistuisi
–Yrittäjällä myös eläke ym. kuluja, joita palkansaajalla ei ole, joten pieni ero perusteltu
Verotetaan myös pääomatuloja II
•Muilla korotuksilla rajatummat vaikutukset, tähtäävät vainverotuoton kasvuun ja korotuspotentiaalit pienemmät
–Pääomatuloprosentin korotus 28 % → 30 % = 100 M€
–Listattujen yritysten osinkotulojen täysi verollepano (nykyäänverotetaan 70 prosenttisesti) = 150 M€
•Nämä kannattaa toteuttaa vasta osinkojen verollepanon jälkeenvaikka voivat olla poliittisesti helpompia
•Seuraavan hallituksen tulisi tehdä ainakin kiinteistöveronkorotusohjelma ja vähennysten kriittinen läpikäynti.