Asevelvollisuuden vaikutusnuorten miesten työuraan
Roope Uusitalo
Professori, HECER
”Asevelvollisuus kustannustehokkaintapa organisoida maanpuolustus”
Totta jos kustannuksiksi lasketaan vain suorat valtionbudjetissa näkyvät kustannukset
Mutta entä vaihtoehtoiskustannukset?
Kustakin miesikäluokasta n. 70 % suorittaa edelleen 6 – 12kuukauden varusmiespalveluksen
Tämä alentaa työllisyyttä ja viivästyttää opintoja, mutta kuinkapaljon?
Asevelvollisuuden kustannustenarvioinnin vaikeus
Kustannuksia on vaikea arvioida järjestelmässä, jossa läheskaikki suorittavat varusmiespalveluksen
Varusmiespalveluksen suorittavien vertaaminen palveluksestavapautettuihin on harhaanjohtavaa, koska palveluksesta(esim. terveydellisistä syistä) vapautetut ovat hyvinvalikoitunut joukko, jonka menestys siviilielämässä olisitodennäköisesti erilainen kuin palveluksen suorittaneidenilman varusmiespalveluksesta johtuvaa eroakin
Esimerkkejä asepalveluksenvaikutusten mittaamisesta
Angrist (1990, 2011): Käyttää hyväksi Vietnamin sodankutsunta-aineistoa. Kutsuntanumerot arvottiin, alhaisenkutsuntanumeron saaneilla suurempi todennäköisyys joutuapalvelukseen. Arvonnasta johtuen ei systemaattisia erojakutsuntoihin joutuneiden ja muiden miesten välillä
1990: Iso negatiivinen vaikutus, Vietnamin veteraaneilla 15%pienemmät vuositulot
2011: Vaikutus kadonnut, myös positiivista vaikutusta johtuenkasvaneesta koulutustasosta (GI Bill)
Imbens & van der Klaaw (1993): Hollannissa kohorttien välillävaihtelua palvelukseen kutsuttavien osuudessa, 1959 kohorttiei suorittanut asepalvelusta ollenkaan
Tulos: Asepalveluksen suorittaminen pienentää vuosituloja 9 vuottapalvelukseenastumisiän jälkeen n. 10%
Tämä tutkimus
Varusmiespalveluksen vaikutuksen mittaaminen Suomessalähes mahdotonta, koska vertailukelpoinen verrokkiryhmäpuuttuu
Sen sijaan palvelusajan pituuden vaikutuksen selvittäminenon mahdollista. Palvelusajat muuttui 1998.
Palvelusajan pituuden muutos ehkä myös relevantimpitutkimuskohde, koska varusmiespalveluksen lakkauttaminenon lähitulevaisuudessa epätodennäköistä. Sen sijaan esim.Siilasmaan työryhmän raportissa keskusteltiin 4 kuukaudenpalvelusajasta.
Tutkimusasetelma
Palvelusaikojen muutos vuonna 1998 pidensi pisimmänpalvelusajan 11 kuukaudesta 12 kuukauteen ja lyhensilyhimmän palvelusajan 8 kuukaudesta 6 kuukauteen.Ero pisimmän ja lyhimmän palvelusajan välillä siis piteni3 kuukaudella
Arvioidaan tämän kolmen kuukauden palvelusajansuhteellisen muutoksen vaikutusta vertaamalla lyhyen japitkän palvelusajan suorittaneiden työllisyyttä, opiskeluaja tuloja 18-30 vuoden iässä; ennen ja jälkeen vuotta1998 palvelukseen astuneiden välillä
Tutkimusaineisto
33% otos vuosina 1973 – 1983 syntyneistä miesikäluokista
varusmiespalveluksen alku- ja loppupäivät (Tilastokeskus)
työllisyys, työttömyys, opiskelu, ammatti, koulutus javerotettavat vuositulot kunakin vuonna 18 – 30 vuoden iässä(Tilastokeskus)
peruskoe 1:n tulokset (Puolustusvoimat)
sotilasarvo, tiedot upseeri- ja aliupseerikoulutuksesta(Puolustusvoimat)
Palvelusajat ennen vuoden 1998uudistusta ja sen jälkeen
Työllisten osuus ikäluokasta, varusmiespalveluksenpituuden mukaan
Työllisten osuus ikäluokasta
Vuositulot ikäluokittain ja varusmiespalveluksenpituuden mukaan
Log(tulot) iän mukaan
Palvelusajan kolmen kuukaudenpidennyksen vaikutus työllisyyteen
Palvelusajan kolmen kuukaudenpidennyksen vaikutus tuloihin
Yhteenveto
Palvelusajan pituudella on vaikutusta opiskeluun,työllisyyteen ja tuloihin
Vaikutus häipyy 30 ikävuoteen mennessä
Varusmiespalveluksen pidentäminen kolmellakuukaudella pienentää kokonaistyöllisyyttä n. 3kuukautta
Varusmiespalveluksen pidentäminen kolmellakuukaudella laskee tuloja alustavien laskelmienmukaan n. 8000 eurolla