Slide 1

Julkinen vs. yksityinenterveydenhuolto

Panu Poutvaara

Helsingin yliopistonkansantaloustieteen laitos

Johdanto

•1900-luku väestön kasvun ja eliniänpitenemisen vuosisata

•Suomen väkiluku oli 2,66 miljoonaavuonna 1900, ja 5,24 miljoonaa 2004

•Maailman väkiluku 1,6-1,7 miljardia 1900,2,5 miljardia 1950, 6,5 miljardia 2005

•Sekä väestön kasvun että eliniänpitenemisen keskeinen selittäjälääketieteen kehitys

Eliniän kasvu ja väestönikääntyminen

•Keskimääräinen odotettavissa olevaelinikä maailmassa 1900-luvunalkupuolella 50 vuotta, 1998 63 vuotta

•Suomessa odotettavissa oleva elinikäkasvanut 1900-luvulla n. 30 vuotta

•Nykyään 78 vuotta

•Vanhusväestön osuus kasvaa

Vastasyntyneen odotettavissa oleva elinikä1871-2030

65-vuotiaan odotettavissa oleva elinikä 1901 - 97

Seuraukset terveydenhuollolle

•Väestön ikääntyminen vaatiilisäresursseja: terveydenhuollon menotsuurimmillaan elämän loppuvaiheessa

•Terveydenhuollon menot kasvaneet viimevuosikymmeninä nopeammin kuin BKT

•Terveydenhuollon investoinnit vaikuttavatelinikään: resursseja tarvitaan enemmänmutta niillä myös saa enemmän

Terveydenhuollon menotSuomessa

•1960: 3,8 % BKT:sta, julkisen rahoituksenosuus 54 %

•1970: 5,6 % BKT:sta, julk.rah. 74 %

•1980: 6,4 % BKT:sta, julk.rah. 79 %

•1990: 7,8 % BKT:sta, julk.rah. 81 %

•2000: 6,7 % BKT:sta, julk.rah. 75 %

•2003: 7,4 % BKT:sta, julk.rah. 77 %

Määritelmistä

•Erotettava rahoitus ja tuotanto

•Julkisesti rahoitettu terveydenhoitovoidaan silti tuottaa yksityisesti(ulkoistaminen)

•Tässä esityksessä yksityinen = yksityisestirahoitettu ja yksityisesti sovittu

Terveydenhuollon erityispiirteitä

•Kuluttajan vaikea havaita palvelun laatua

•Tämä korostaa lääkärin valtaa ja vastuuta

•Vastakkaissuuntaiset virhemahdollisuudet:hoitamatta jättäminen ja turhat operaatiot

•Uusien hoitomenetelmien, lääkkeiden jalaitteiden tehokkuuden, turvallisuuden javaikuttavuuden arviointi hankalaa

Niukkuuden jakaminen

•Julkisessa terveydenhuollossa niukkojaresursseja jaetaan jonottamalla japriorisoimalla hoitoja

•Yksityisellä puolella hoidot myydäänasiakkaalle; niukkuus jaetaanmarkkinamekanismin kauttamaksuvalmiille

Kallis yksityinen ja halpa julkinen?

•Julkisessa terveydenhoidossatodennäköisempää säästää silloin kun eipitäisi tai valita liian halpa vaihtoehto,yksityisessä taas operoida silloin kun eipitäisi tai valita liian kallis vaihtoehto

•Näin ollen julkinen terveydenhoitokustannustehokkaampaa, kun taasyksityinen pyrkii pelaamaan varman päälle

Terveydenhuollon palkkataso

•Julkisella sektorilla markkinavoimaa, voipainaa lääkärien ja sairaanhoitajien palkatalemmaksi kuin mitä kilpailullisillamarkkinoilla

•Äänestys jaloilla?

•Paljonko koulutetaan?

Terveydenhuollon menot 2003

Alle 8 % BKT:sta:

Luxemburg,Irlanti, Suomi, Itävalta, Espanja,

Iso-Britannia: julkisen osuus 70-85 %

8- 10 % BKT:sta:

Italia, Tanska, Ruotsi, (Belgia), Portugal,Alankomaat: julkisen osuus 62 – 85

Ranska: 10 % BKT:sta, julkisen osuus 76 %

Saksa 11 % BKT:sta: julkisen osuus 78 %

Sveitsi 12 % BKT:sta, julkisen osuus 59 %

Yhdysvallat 15 % BKT:sta, julkisen osuus 44 %

Nopea yksityinen ja hidas julkinen?

•Yksityisellä sektorilla voittomotiivikannustaa omaksumaan nopeasti uudet(kalliit) hoitomenetelmät ja lääkkeet

•Julkinen puoli hidas uusien innovaatioidenomaksumisessa; painopistevaikuttavuuden arvioinnissa. Hitaustarkoittaa menetettyjä mahdollisuuksia, voijoskus myös suojata virheiltä

Innovatiivinen yksityinen?

•Yksityisellä sektorilla voittomotiivikannustaa kehittämään uusia (kalliita)hoitomenetelmiä ja kehittämään lääkkeitä

•Markkinaehtoinen hoitojen kehittäminen

•Ehdoton valtaosa innovaatioistayksityiseltä sektorilta

•Maksuvalmius ja hoitojen kehitys

Tasa-arvoinen julkinen?

•Julkinen terveydenhuolto takaa hoidonmaksukyvystä riippumatta; köyhällä oikeus(suunnilleen) yhtä hyväänterveydenhuoltoon kuin rikkaalla

•Tasa-arvon toteutumisessa voi ollaalueellisia eroja

•Palvelujen tasa-arvoisuus ei vielä kerroniiden tasosta

Plussat ja miinukset

JulkinenYksityinen

+ tasa-arvoinen- raha ratkaisee

+ kustannustehokas- kallis

- hidas innovoija+ nopea innovoija

-jonot+ nopea hoito

Tilaa molemmille?

•Väestön ikääntyminen tekee niukkuudestaentistä kipeämmän ongelman

•Amerikkalainen malli kallis ja jättää siltisuuren osan väestöstä turvatta, byrokratia

•Yksityinen vakuutusjärjestelmä kärsiikielteisestä valikoitumisesta jamoraalikadosta, johtaa tehottomuuteen

Tilaa molemmille?

•Yksityinen puoli tuo lisäresursseja ja pienentääkustannuspainetta, innovaatiot

•Haasteita:

–miten lääkärit yhdistävät työnteon julkisella jayksityisellä puolella? (ulkoistaminen, alihankinnat)

–yksityinen terveydenhoito ja julkisen terveydenhoidonpoliittinen tuki

–haittaverojen ja verovähennysten käyttö

•Perusturvallisuus verovaroin, lisäturvaayksityisesti?