1
Aikuisten lihavuus
Käypä hoito -suositus
22.1.2007
2
Näytön varmuusasteenilmaiseminen Käypä hoito -suosituksissa: A,B,C,D
3
Suosituksen keskeinensanoma (1):
Lihavuus aiheuttaa runsaasti sairauksia, joitavoidaan ehkäistä ja hoitaa laihduttamalla
Lihavuuden hoitoon valitaan erityisestipotilaat, joilla on:
tyypin 2 diabetes tai heikentynyt glukoosinsieto
kohonnut verenpaine
metabolinen oireyhtymä
uniapnea
sepelvaltimotauti
polviartroosi
astma
4
Suosituksen keskeinensanoma (2):
Tavoitteena on lihavuuteen liittyviensairauksien hoito ja ehkäisy
painon pysyvä pieneneminen 5–10 %:lla riittää
Tavallisin hoitomuoto on lihavuuden"perushoito", usealla tapaamiskerrallatoteutettu ohjaus elintapojen muutoksiin
toteutetaan yleensä ryhmässä
Osa potilaista hyötynee perushoitoalyhyemmästä interventiosta
pari seurantakäyntiä
5
Suosituksen keskeinensanoma (3):
Muita hoitomenetelmiä ovat:
erittäin niukkaenergiainen ruokavalioperushoidon yhteydessä
lääkehoito
ja leikkaushoito
Elämäntapaohjaus kuuluu kaikkiinhoitomenetelmiin ja se kohdistuu:
ruokavalioon
fyysiseen aktiivisuuteen
käyttäytymisen muuttamiseen
6
Suosituksen tavoitteet jakohderyhmä
Suosituksen tavoitteena onlihavuuden hoidon tehostaminenkoko terveydenhuollossa
Suositus on tarkoitettu pääasiassaperusterveydenhuoltoon sekävaikean ja sairaalloisen lihavuudenosalta myös erikoissairaanhoitoon
7
Lihavuuden luokitus (1)
Lihavuus voidaan luokitella painoindeksinmukaan (taulukko 1)
Painoindeksi (body mass index), BMI
paino jaettuna metreinä mitatun pituudenneliöllä, kg/m2
Taulukko 1.Lihavuuden luokituspainoindeksin (BMI)perusteella
8
Lihavuuden luokitus (2)
Lihavuus voidaan luokitella myösvyötäröympärysmitan mukaan
Miehillä ympärysmitan 100 cm janaisilla 90 cm ylittyminen merkitseehuomattavasti suurentunuttasairauksien vaaraa
9
Lihavuuden yleisyys
Taulukko 2. Aikuisten lihavuuden yleisyys (%) eripainoindeksiluokissa Suomessa eri-ikäisillä henkilöillä(Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 -tutkimus)
 
10
Lihavuuteen liittyvätkomplikaatiot (1)
Kuolleisuus lisääntyy selvästipainoindeksin ylittäessä arvon 30
Sairastumisvaara on yhteydessälihavuuden määrään,vyötärölihavuuteen ja lihavuudenalkamisikään (nuorempana alkanuthaitallisempi)
11
Lihavuuteen liittyvätkomplikaatiot (2)
Lihavuus lisää merkittävästi moniasairauksia tai oireyhtymiä
tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine,metabolinen oireyhtymä, sepelvaltimotauti japolvien nivelrikko (A)
aivoinfarkti ja -verenvuoto, obstruktiivinenuniapnea, kihti, rasvamaksa ja astma (B)
sappikivet (C)
eräät syöpämuodot:
rintasyöpä (menopaussin jälkeen), kohdunrungonsyöpä, paksusuolen syöpä ja munuaissyöpä (A)
12
Laihduttamisen vaikutussairauksien kulkuun
Lihavilla henkilöillä laihduttaminen 5–10 %vaikuttaa edullisesti sydän- javerisuonitautien vaaratekijöihin
Laihduttaminen ehkäisee tyypin 2 diabetesta(A) ja kohonnutta verenpainetta (B)
Laihduttaminen on tehokas hoito useimpiinlihavuuden aiheuttamiin liitännäissairauksiin
13
Lihavuuden hoidon tavoitteetja potilaiden valinta
Tarkoituksena on ehkäistä ja hoitaasairauksia
Tavoitteena on 5–10 %:n suuruinenpysyvä painon vähenemä
Lihavuus on niin yleistä, että läheskäänkaikkia liikapainoisia ei voida hoitaaterveydenhuollossa
Hoitoon valitaan henkilöitä, joillelaihtuminen ja painonhallinta ovatterveyden kannalta erityisesti hyödyksi
14
Lihavuuden hoito
Elintapaohjaus kuuluu kaikkiinhoitomenetelmiin
ohjaus kohdistuu ruokavalioon,fyysiseen aktiivisuuteen jakäyttäytymisen muuttamiseen
Lihavuudesta ja hoitomenetelmistäkeskusteltaessa käytetäänpotilaskeskeistä työskentelytapaa
15
Lihavuuden hoitomenetelmänvalintaperusteet
Taulukko 3. Lihavuuden hoitomenetelmän valintaperiaatteet aikuisilla
(++ ensisijainen, + mahdollinen hoitomuoto)
16
Laihduttaminen japainonhallinta
Laihdutusvaiheessa:
päivittäistä energiansaantia vähennetään 2.1–4.2 MJ:lla (500–1 000 kcal), mikä johtaa alussa0.5–1.0 kg:n suuruiseen painon vähenemiseenviikossa
Laihdutuksen jälkeinen painonhallintaedellyttää elämäntapojen pysyväämuuttamista
energiansaanti on keskimäärin pienempi kuinennen laihduttamista
17
Lyhyt interventio
Lyhyeen interventioon kuuluvat:
lihavuuden toteaminen (paino, pituus,vyötärön ympärys)
asian ottaminen puheeksi
keskusteleminen liikapainosta ja senmerkityksestä
laihdutuksen ja painonhallinnan keinojenesittely
Oheismateriaalia luettavaksi
Kaikki potilastyötä tekevät voivat toteuttaa
1-2 seurantakäyntiä elintapamuutostentukemiseksi, jos mahdollista
18
Perushoito
10–20 ohjauskertaa
Ryhmässä aina kun mahdollista
Elintapaohjaus kohdistuu:
ruokavalioon
fyysiseen aktiivisuuteen
syömiseen ja
näihin liittyviin kognitiivisiin tekijöihin
Tarvittaessa seurantakäyntejä 1-2 vperushoidon jälkeen
19
Vähäenergiainen ruokavalio
Energiaa 5.0-6,3 MJ(1200-1500 kcal)/vrk tai
21.1-4.2 MJ:n (500-1000kcal) vähennyspäivittäisestä ruoasta
Jos energiaa saadaanalle 5 MJ
huomiota vitamiiniensaantiin yleensä jaerityisesti D-vitamiininsaantiin talviaikana
Paino vähenee
4-12 kg 4-36 kk (A)
Vähemmän(tyydyttynyttä) rasvaa
Pienemmät annokset
Enemmän ravintokuitua
Vähemmän alkoholia
Sokeria kohtuudella
Enemmän kasviksia,hedelmiä ja marjoja
20
Erittäin niukkaenergiainen(ENE) ruokavalio
Energiaa alle 3,4 MJ(800 kcal)/vrk
Sisältää riittävästiravintoaineita
Paino alenee 1,5-2,5kg/vko, keskimäärin15-21 kg 8-16 viikonaikana
Perushoidon alussa,kun potilaan BMI>30
Yhtäjaksoisesti enintään16 vko
Hoidon vasta-aiheita:
normaali paino
tyypin 1 diabetes
muu vaikea sairaus
raskaus tai imetys
kliininen syömishäiriö
psykoosi
21
Liikunta
Liikunta ilman ruokavaliomuutoksiavähentää liikapainoa muutaman kilon (A)
Liikunta ei selvästi lisää vähäenergiaisellaruokavaliolla aikaansaatualaihtumistulosta (B)
Laihdutuksen jälkeisessäpainonhallinnassa fyysisen aktiivisuudenlisääminen on tärkeää lihomisenehkäisemiseksi
usein tarvitaan 45-60 min reipasta kävelyä taimuuta kohtalaisen kuormittavaa liikuntaa, osavoi olla lyhytkestoista arkiliikuntaa
22
Käyttäytymismuutostenohjaus
Tarkoitetaan menetelmiä, jotka tukevatelämäntapamuutoksia
lihavuuden hoito on aina elämäntapojenmuuttamista
Käyttäytymisterapeuttiset ohjausmenetelmät:
auttavat potilasta tekemään elintapamuutoksia jaylittämään ruokavalio- ja liikuntamuutosten tielläolevia esteitä
Kognitiivinen käyttäytymisterapia:
edellisten lisäksi pyritään muuttamaantoimintatapoja ajattelun, tilanteiden tai mielialantulkintojen muutosten kautta
23
Keskeisiäkäyttäytymismuutostenohjausmenetelmiä
Itsetarkkailu
esimerkiksi ruoka- ja liikuntapäiväkirjat, repsahduksiaaiheuttavien vaaratilanteiden kirjaaminen
Liikasyömistä laukaisevien ärsykkeiden tarkkailu jahallinta
Kannustimien käyttö
Stressinhallinta- ja ongelmanratkaisumenetelmät
näillä menetelmillä voidaan saada tietoja käyttäytymisestäja ajattelutavoista
kun potilas tulee tietoiseksi näistä asioista, kasvavat hänenmahdollisuutensa vaikuttaa niihin
24
Lihavuuden lääkehoito
Suomessa käytössä orlistaatti, sibutramiinija rimonabantti
Vain jos motivaatiota laihduttaa ja muuttaaelämäntapoja
Ei yleensä ensisijainen hoitomenetelmä
voidaan käyttää, kun BMI on vähintään 30 (taivähintään 28, kun potilaalla liitännäissairauksia)
Samalla riittävästi elämäntapaohjausta
25
Lihavuuden leikkaushoito
Leikkaushoidon aiheet ovat:
painoindeksi yli 40 kg/m2 (tai yli 35 kg/m2 joslisäksi laihduttamista edellyttävä sairaus)
ikä 20–60 vuotta
asiallinen perushoito, erittäin niukkaenergiainenruokavalio ja lääkehoito eivät ole tuottaneet tulosta
potilas kykenevä muuttamaan syömis-tottumuksiaan leikkauksen edellyttämällä tavalla
ei kliinistä ahmimisoireyhtymää
Ensisijaiset menetelmät:
vertikaalinen tuettu gastroplastia
mahalaukun ohitus (gastric bypass)
pantaleikkaus (gastric banding)
26
Lihavuuden hoidonjärjestäminen
Tulee olla kiinteä osa terveydenhuoltoa
Edellytyksenä:
alueellisen hoito-ohjelman luominen
henkilökunnan kouluttaminen
painonhallintaryhmien organisointi
Toteutetaan pääasiassa perusterveydenhuollossa:
terveyskeskukset ja työterveyshuolto
Erikoissairaanhoidossa voidaan hoitaa vaikeaa jasairaalloista lihavuutta, kun siihen liittyyliitännäissairauksia
Leikkaushoito keskitetään yliopistollisiinkeskussairaaloihin tai muihin suuriin sairaaloihin
27
Duodecimin ja Suomen lihavuustutkijat ry:nasettama työryhmä
Puheenjohtaja:
Pertti Mustajoki, LKT, professori, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri,ylilääkäri; HYKS, Peijaksen sairaala, Vantaa
Jäsenet:
Jarmo Kaukua, LT, sisätautien erikoislääkäri, kliininen opettaja; Helsingin yliopistoja HYKS, Helsinki
Lea Annanmäki, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, sairaanhoidon johtaja;Martinlaakson sosiaali- ja terveyskeskus, Vantaa
Mikael Fogelholm, ETT, dosentti, johtaja; UKK-instituutti, Tampere
Paula Hakala, FT, dosentti, johtava tutkija, laillistettu ravitsemusterapeutti;Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto, Turku
Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri, professori;Oulun yliopisto, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, Oulu
Katriina Kukkonen-Harjula, LKT, dosentti, liikuntalääketieteen erikoislääkäri,vanhempi tutkija; UKK-instituutti, Tampere (Käypä hoito -toimittaja)
Tuula Pekkarinen, LT, sisätautien erikoislääkäri, osastonlääkäri; HYKS, Peijaksensairaala, Vantaa
Aila Rissanen, LKT, sisätautien erikoislääkäri, professori; HUS:n psykiatrianklinikka, lihavuustutkimusyksikkö, Helsinki
Diojen ulkoasu: Tiina Tala 22.1.2007, stilisointi Tuula Paajanen 24.2.2008