kansi_kielikeskus
Suomen kielioppia edistyneilleLauseenjäsenet
Tuula Marila
Hanna Tarkki
rgb-vaaka-logo
2
Lauseenjäsenet
attr.
subj.
pred.
advli
advli
Surullinen
sammakko
hyppi
 haikeana
pihamaalla.
attr.
subj.
pred.
attr.
predvi
Isoäidin
puutarha
on
maailman
kaunein.
pred.
advli
advli
attr.
obj.
Ymmärretäänkö
täällä
enää
luonnon
arvokkuutta?
subj.
pred.
obj.
attr.
advli
Puutarhuri
leikkasi
oksat
erittäin
taitavasti.
rgb-vaaka-logo
3
 Jokaisessa lauseessa on predikaatti eli lauseen pääverbi.
 Predikaatti ilmaisee, mitä joku tekee tai mitä tapahtuu.
 Predikaattina on verbin finiittimuoto (aktiivi tai passiivi).             Pekka kävelee.
    Lähdetään!
 Suomessa pelkkä predikaatti voi muodostaa lauseen:Sataa. Kävellään!
 Predikaattiverbi voi sisältää subjektin, joka ilmaistaan persoonapäätteellä:Tuletko?
Opiskelen.
Lisää aiheesta kohdassa Lausetyypit.
rgb-vaaka-logo
4
 Usein lauseissa on predikaatin lisäksi myös subjekti.
 Subjekti kertoo kuka tai mikä tekee tai on.
 Subjektin sijat ovat
   1. nominatiivi (yleisin):
    Pekka kävelee.
   2. partitiivi (joissakin lausetyypeissä):               Pihalla on autoja.
   3. genetiivi (joissakin lausetyypeissä):
                     Minun täytyy lähteä.
 Yleensä subjektina on substantiivipronomini tai lukusana, mutta
    subjekti voi sisältyä predikaattiin: Luen. (= minä luen)
Tuletko? (= tuletko sinä)
rgb-vaaka-logo
5
Subjektittomat lauseet 1/2
Passiivilauseissa tekijä on tuntematon tai tekemisestä kertominenon tekijää olennaisempaa.
Suomen teillä hurjasteltiin juhannuksena.
Geneerisissä lauseissa tekijän ajatellaan olevan kuka tahansa;lauseet kuvaavat tavallisimmin mahdollisuutta, ehtoa tai lupaatehdä jotain.
Jos hurjasteleevoi joutua tekemisiin virkavallan kanssa.
Useissa sääilmiöitä kuvaavissa lauseissa subjekti jää pois:
Sataatuuleemyrskyää.
rgb-vaaka-logo
6
Subjektittomat lauseet 2/2
on hauskaa” -lauseissa subjektiksi voi ajatella verbin taisivulauseen:
On hullua hurjastella.
On hyvä, että hurjastelijoita sakotetaan.
Huom.! Asiatyylissä lauseen alkuun ei koskaan lisätä se-
pronominia, vaikka se puhekielessä tavallista onkin!
Vrt. *Se on tyhmää hurjastella.
On tyhmää hurjastella.
rgb-vaaka-logo
7
 Lauseessa voi olla objekti, jos predikaattina on transitiiviverbi.
 Objektilla tarkoitetaan verbin tekemisen kohdetta.
 Objektin sijat ovat
   1. genetiivinominatiivi ja akkusatiivi (totaaliobjekti):
    Pekka osti auton.
    Auto katsastettiin.
Milloin Pekka tapasi sinut?
   2. partitiivi (ilmaistaessa prosessia tai kieltoa taipartitiiviverbin kanssa):       Pekka oli siivoamassa autoa, kun Marja soitti(prosessi)
            Pekka ei ostanut autoa. (kielto)
            Pekka ihaili autoa. (partitiiviverbi)
 Genetiivi- ja nominatiivimuotoista objektia nimitetään joskus
    myös akkusatiiviksi. Tässä akkusatiivilla tarkoitetaan ainoastaan
    persoonapronominien -t-muotoja sekä kenet-kysymyssanaa.
rgb-vaaka-logo
8
 Predikatiivi esiintyy olla-verbin yhteydessä ilmaisemassa
mikä ja millainen subjekti on: Auto on punainen / Ferrari.
mitä ainetta subjekti on: Auto on muovia.
kenen subjekti on: Auto on Pekan / hänen.
Lauseen predikatiivi voi siis olla substantiiviadjektiivi tai pronomini.
Huom.! Predikatiivilauseen subjekti on aina nominatiivissa.
Huom.! Kieltosana ei vaikuta predikatiivin sijamuotoon.
Tavallisesti tiikerit ovat vaarallisia, mutta tämä tiikeri on vaaraton.
Se ei ole villi, koska se on kasvanut ihmisten kanssa.
rgb-vaaka-logo
9
Predikatiivi on
1.   yksikön nominatiivissa,
jos subjekti on konkreettinen asia: Pekka on iloinen.
jos lause on geneerinenTäytyy nukkua, kun on sairas.
jos lauseessa kuvataan säätä: Ilma / sää on kaunis.
jos predikatiivi on substantiiviKiipeily on jännittäväurheilulaji.
2.monikon nominatiivissa,
jos subjekti on yhtä kokonaisuutta tai paria tarkoittavamonikkosana: Sakset ovat terävät. Kengät eivät ole uudet.
jos subjekti tarkoittaa tiettyä joukkoaTuon mäyräkoiran jalatovat lyhyet.
rgb-vaaka-logo
10
3.yksikön partitiivissa,
jos subjekti on aine- tai abstraktisanaMaito on hapanta. Aikaon rahaa.
jos lauseessa ei ole subjektiaSuomessa on kallista.
jos predikatiivi on substantiivi ja kuvaa, mitä materiaalia taityylisuuntaa subjekti on: Tuoli on jugendia.
Jos predikatiivi ilmaisee subjektin olevan osa kokonaisuutta:Gibraltar ei ole Aasiaa, se on Eurooppaa.
4.monikon partitiivissa,
jos subjekti on monikossaMiehet ovat väsyneitä.
jos subjekti on numeroilmausKolmannes opiskelijoista on yli30-vuotiaita.
jos lause on passiivissaVappuna ollaan riehakkaita.
5.genetiivissä,
jos se ilmaisee omistajanMonisteet ovat luennoitsijan, eivätopiskelijan.
rgb-vaaka-logo
11
ilmaisee aikaapaikkaatapaasyytä, kestoa, toistuvuutta,tilaa, välinettä, keinoa tai ehtoa.
voi edustaa mitä tahansa sanaluokkaa.
Niiden paikka lauseessa on suhteellisen vapaa.
Adverbiaaliesimerkkejä:
Luento alkoi kymmeneltä.
Se pidettiin Porthaniassa.
Professori puhui asiantuntevasti.
Adverbiaaleja voidaan käyttää myös vahvikesanoina:
   Auto oli erittäin hyvä.
Pekka on jokseenkin hyväkuntoinen.
Myös hänen vaimonsa on hyväkuntoinen.
Lisää aiheesta kohdassa Partikkelit.
rgb-vaaka-logo
12
on substantiivin määrite, joka tavallisesti sijoittuu pääsanansa eteen.
attribuuttina genetiivi (ei kongruoi pääsanansa kanssa):
Pekan auto on tallissa.
Hänen autossaan on hyvät jarrut.
Autojen jarruissa on eroja.
attribuuttina adjektiivipronomini tai lukusana (kongruoivat pääsanankanssa):
Kaikissa uusissa autoissa ei ollut vikoja.
       Joidenkin vanhojen autojen kunto on usein huono.
Neljällä renkaalla on mukava huristaa.
Taipumattomia ovat adjektiivit aika, aimo, ensi, eri, kelpo, koko, pikku,viime.
Ostin uuden auton viime kuussa.
Tittelit ja etunimet eivät sukunimen yhteydessä taivu:
Presidentti Tarja Halosella on kaksi kilpikonnaa.
Lisää aiheesta kohdissa Adjektiivit ja Nominitaivutus.
rgb-vaaka-logo
13
attribuuttina partitiivi (huom. pääsanan jälkeen)
Pekka osti kaksi jäätelöä. (pääsana on kaksi)
Hän joi tuopin olutta. (pääsana on tuoppi)
attribuuttina elatiivi
Puolet pojista tiesi vastauksen. (pääsana on puolet)
Osa tytöistä jäi tulematta. (pääsana on osa)
attribuuttina jokin muu paikallissija (huom. pääsanan jälkeen)
Junamatka Helsingistä Rovaniemelle on pitkästyttävä.
Junayhteys Jyväskylään ei ole kunnossa.