PowerPoint Presentation

Kokonaisarkkitehtuurinyleisesittelyn syventävä jatko

v. 2.030.9.2013

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelynsyventävä jatko

Esitietovaatimukset:

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely –moduulin tiedot

Tavoite:

Osallistuja tietää kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksen käyttötarkoituksenja arkkitehtuurin eri näkökulmien kuvausperiaatteet. Hän tietääprojektien, hankkeiden ja kehitysohjelmien kuvaamisen periaatteet.

Sisältö:

Kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksen käyttötarkoitus

Arkkitehtuurikuvausten kuvausperiaatteet

Projektien, hankkeiden ja kehitysohjelmien kuvaamisen periaatteet

Tietojärjestelmähankkeiden arviointi

Arkkitehtuurien kuvausympäristö

Tietoarkkitehtuurit

Kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri

v. 2.0

Kokonaisarkkitehtuuriviitekehys

v. 2.0

JHKA-viitekehys

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri (JHKA)yleiskuvaus

JHKA suunnittelu- ja kuvausmenetelmät (JHS 179)

Sisältää kokonaisarkkitehtuurikehyksen ja menetelmän

JHKA hallintamalli

JHKA kohdealuejako

JHKA kohdealueen tehtävät

JHKA kypsyystasomalli

JHKA kehittämispolku

JHKA arkkitehtuuriperiaatteet

JHKA tavoitteet ja mittarit

JKHA yhteisen kokonaisarkkitehtuurin sisällön yleiskuvaus

v. 2.0

Kokonaisarkkitehtuurikehyksenkäyttötarkoitus

Kokonaisarkkitehtuurikehys on osa KA:n viitekehystä

Kuvattu JHS 179:ssä ja sen liitteessä 2

Kokonaisarkkitehtuurikehys = Kokonaisarkkitehtuurinjäsennysmalli, joka tarjoaa näkökulmia jalähestymistapoja kokonaisuuden hahmottamiseksi jajäsentämiseksi paremmin käsiteltävään jaymmärrettävään muotoon.

Tehtävänä on

Auttaa tunnistamaan kehittämisessä huomioonotettavianäkökulmia

Nostaa esiin tarkasteltavia kysymyksiä

Rajata mm. organisatorista kattavuutta ja tarkkuustasoa

v. 2.0

Arkkitehtuurikehyksen näkökulmat

JHS 179 -suosituksen mukainen arkkitehtuurikehyssisältää neljä eriarkkitehtuurinäkökulmaa:

toiminta-,

tieto-,

tietojärjestelmä- ja

teknologia-arkkitehtuuri.

Kaikkia näitä näkökulmia koskettavat

Palveluarkkitehtuuri

Integraatioarkkitehtuuri

Tietoturva

Toiminta-arkkitehtuuri

Tieto-arkkitehtuuri

Tietojärjestelmä-

arkkitehtuuri

Teknologia-

arkkitehtuuri

v. 2.0

JHS 179 -arkkitehtuurikehys

Lähde: JHS 179

v. 2.0

Käsitetasojen väliset suhteet, analogia

Lähde: JHS 179

v. 2.0

Arkkitehtuurikuvaustenkuvausperiaatteet

v. 2.0

Prosessien kuvausperiaatteet

Prosessien kuvaamisessasuositellaan käytettäväksiJHS 152 Prosessienkuvaaminen -suositusta.

Prosessien kuvaamisessa oneri käsitetasoja.

Pääprosessikartta

Toimintamalli japrosessikuvaukset

Työnkulkukuvaukset

Kuvaukset tehdään loogiselletasolle asti (taso 3)

Kaaviot

Prosessin perustietolomake

Prosessin sanallinen kuvaus

Lähde: JHS 152

v. 2.0

Prosessien kuvauskieli BPMN

Prosessien kuvaamisessa käytetään BPMN-kuvauskieltä JHS 152mukaisesti

Prosessikuvauksiin kuuluu kaavio, prosessin perustiedot ja sanallinenkuvaus

Esimerkki BPMN-prosessikaaviosta

v. 2.0

Palvelujen kuvausperiaatteet

Jos julkisen hallinnon palveluja koskevia viitearkkitehtuureja onolemassa, noudatetaan niitä

Esim. Sähköisen asioinnin viitearkkitehtuurin palvelukuvaukset

Palveluja on eri tasoisia:

Palvelut: toiminnan tarjoamat ylätason palvelut

Tietojärjestelmäpalvelut

Teknologiapalvelut

Palvelut kuvataan JHS 179 liitteen 8 Palvelusalkkuun

Lisäksi tärkeimmistä palveluista kuvataan JHS 171 liitteen 4 mukainen kuvaus

v. 2.0

Palvelun elinkaari

Toiminta / asiakkaat

Vaatimukset

Muutosehdotus

ja palvelunperustamiskirja

Palvelu-strategia

Strategiat

Politiikat

Palvelu-suunnittelu

Palvelu-

transitio

Palvelu-

tuotanto

Jatkuva

palvelun

parantaminen

CSI-rekisteri, kehittämis-

toimenpiteet ja suunnitelmat

Tavoitteiden

saavuttaminen

Tuotanto-

palvelut

Toiminnan

arvo

Ratkaisu-

suunnitelma

Arkkitehtuurit

Standardit

Palvelu-suunnittelu-

paketit

Uudet/muutetut/

poistetut palvelut

Testatut

ratkaisut

SKMSpäivitykset

Transitio-suunnitelmientoteutus

Palvelu-salkku

Palvelu-

luettelo

Palvelutietämyksen-hallintajärjestelmä

Resurssit jarajoitteet

Based on the Cabinet Office ITIL® material.

v. 2.0

Elinkaaren vaiheiden tarkoitus

Palvelustrategia

Määrittää näkökulma, asema, suunnitelmat ja mallit, joita palvelutuottajantarvitsee toteuttaa saavuttaakseen organisaation toimintatavoitteet

Palvelusuunnittelu

Suunnitella IT-palveluja, mukaan lukien hallintamenettelyt, prosessit japolitiikat, joita tarvitaan palvelutuottajan strategian toteuttamiseen japalvelujen viemiseen tuettuihin tuotantoympäristöihin. Näin varmistetaanlaadukkaiden ja vaikuttavien palvelujen tuottaminen ja asiakastyytyväisyys

Palvelutransitio

Varmistaa, että uudet, muutetut tai poistuvat palvelut vastaavatpalvelustrategia- ja palvelusuunnitteluvaiheessa dokumentoitujatoimintavaatimuksia

Palvelutuotanto

Koordinoida ja toteuttaa aktiviteetit ja prosessit, joita tarvitaan tuottamaan jahallitsemaan sovituntasoisia palveluja toiminnan asiakkaille ja käyttäjille

Jatkuva palvelun parantaminen

Varmistaa, että IT-palvelut vastaavat toiminnan muuttuvia tarpeitatunnistamalla ja tekemällä parannuksia toimintaprosesseja tukeviin IT-palveluihin

v. 2.0

Tietojärjestelmäpalvelujen orkestraatio

Toimintaprosessiorkestrointikerroksessa

Kukin toiminnan prosessi ohjaatoiminnallisuutta(orkestrointipalvelut)

Tietojärjestelmäpalvelut

Ylätason palveluja, jotka onlöydettävissä automatisoitavistakäyttötapauksista

(Alempi) Palvelukerros

Matalan tason palveluja, jotkakoskettavat yhtä järjestelmää taisen osaa

Tyypillisesti tietojen (datan)käsittelyyn liittyviä palveluja

Kurssisihteeri

Kurssille ilmoittautuminen

Kurssi

- nimi

- kurssikuvaus.

Orkestrointikerros

Tietojärjestelmä-palvelukerros

Palvelukerros

Internet

Sisäverkko

Asiakkaat UI

Kumppanit UI

HenkilöstöUI

Kurssilainen

v. 2.0

Pilvipalvelut

Palveluiden virtualisointitarjoaa mahdollisuudenpalvelun ja sen tuottajanerottamiseen

Usein taustalla tarvitaanmahdollisuutta kuorman-tasaukseen sekä vika-sietoisuuden parantamiseen

Palvelupyyntöjenmuunnokset sekä erialustojen sekä tuotteidenyhteensovittaminen

Palveluiden tulee olla itsenäisiä,itseriittoisia

Irrotettavissa alustastaan jasiirrettävissä toiseen paikkaan

Käytetäänkö julkisia vaiyksityisiä pilvipalveluja?

Palveluiden hallinta

Miten hallitaan palveluiden eriversioita käytännössä?

Miten palvelupyyntö reititetäänsen version perusteella?

Ostetaan kapasiteettiatarpeen mukaan

Automaattinen konfiguraationmuutos tarvittaessa

Miten tietoturva hoidetaan?

Kuka omistaa tiedot?

Miten haasteet ratkaistaankäytännössä?

v. 2.0

Terminologian kuvausperiaatteet

Sanastot kuvaavat fyysisen tason jäsennettyätietoarkkitehtuuria, eli mitä termejä ja nimityksiäkäytetään eri tilanteissa ja eri asioista.

Sanaston kuvaamiseen käytetään JHS 179 liitteen 8välilehteä Sanastot

v. 2.0

Käsitteistön kuvausperiaatteet 1/2

Käsitteistöstä kuvataan päätietoryhmät ja käsitteet

Päätietoryhmä = Organisaation tai organisaatioryhmän toiminnasta jatietotarpeista johdettu ylätason looginen tietokokonaisuus.

Päätietoryhmien määrittelyssä kuvataan prosessien japalveluiden käyttämät tiedot, kuten prosessien syötteet ja niidentuottamat tiedot alustavasti päätietoryhmittäin

JHS 179 liite 9 välilehti Informaatiosalkku

v. 2.0

Käsitteistön kuvausperiaatteet 2/2

Käsite = vakiintunut tietoryhmä

Käsitemallin kuvauksen tarkoituksena on selvittääorganisaation ja ko. toiminnon keskeiset käsitteet

Käsitteiden luetteloinnin lisäksi on tärkeää visualisoidakäsitemallia kuvaamalla käsitteet ja niiden välisetriippuvuudet

Kuvaustapana UML:n luokkakaavio (class diagram)

Opiskelija

Kurssisuoritus

Kurssitoteutus

Kurssi

Esitiedot

Kurssi-

ilmoittautuminen

Kurssi-

ilmoittautuminen

v. 2.0

Tietojärjestelmien kuvausperiaatteet 1/3

Tietojärjestelmistä kuvataan vähintään

Tietojärjestelmäsalkku

= ”inventaariotaulukko” kaikista järjestelmistä ja niidenelinkaaresta

Havainnollisuuden vuoksi on suositeltavaa kuvata myöstietojärjestelmäkartta

Prosessien, tietojen ja tietojärjestelmien suhteiden kuvaus

Prosessit-tiedot-, Tiedot-tietojärjestelmät- sekä Prosessit-tietojärjestelmät -matriisit

Integraatioratkaisut

Integraatioratkaisuista kuvataan vähintään Liittymät jarajapinnat -pohjan mukaiset tiedot

v. 2.0

Esimerkki tietojärjestelmäsalkusta

jatkuu. . .

v. 2.0

Esimerkki integraatioratkaisusta

v. 2.0

Tietojärjestelmien kuvausperiaatteet 2/3:Yhteydet julkisen hallinnon integraatioalustaan

Valtion yhteisenintegraatiopalvelun (VIA)avulla valtionhallinnonorganisaatiot voivat siirtäätietoja (sanomia) omientietojärjestelmiensä ja muidenorganisaatioidentietojärjestelmien välillä taiomien tietojärjestelmiensävälillä

VIA on tuotantokäytössäValtion IT-palvelukeskuksessa.

Valtion yhteisen verkon VY-verkon käyttöönottoIntegraatiopalvelunyhteydessä on erittäinsuositeltavaa

VY-verkko muodostaa siihenliittyneiden virastojen välisenvaltion sisäisen verkon.

Näin viestinvälityksentietoturva valtionorganisaatioiden välilläparantuu.

v. 2.0

Lisätietoa: http://www.valtiokonttori.fi/fi-FI/Virastoille_ja_laitoksille/Yhteiset_ICTpalvelut

Tietojärjestelmien kuvausperiaatteet 3/3:Tietojärjestelmien elinkaarenhallinta

Sovellushallinta on sovellusten ja tietojärjestelmien elinkaarenhallintaa toiminnan prosessien näkökulmasta

Sovellusten kehittäminen (development)

Sovellusten ylläpito (maintenance)

Sovellusten uudistaminen (renovation)

Sovellusten laajentaminen (enhancement)

Sovellus-kehityksenvaiheet

Palvelun-hallinnanvaiheet

Suunnittelu

Toteutus

Käyttöönotto

Käytä

Optimoi

Vaatimukset

v. 2.0

Sovellushallintaon vakiintunuttermi, joka kattaakaikentasoisetohjelmistot

Teknologioiden kuvausperiaatteet

Teknologia-arkkitehtuurin keskeinen tavoite on linjataja rajata käytettävät tekniset vaihtoehdot, standardit jarakenteet siten, että kokonaisuus tukee parhaallamahdollisella tavalla organisaation tavoitteita.

Linjaukset ovat yhteiseksi sovittuja teknisiä ratkaisuja, jotka onkuvattu teknologiasalkussa (Ks. seuraava sivu)

Teknisten linjausten lisäksi tulee kuvata teknologia-arkkitehtuurin kehittämistä ohjaavat arkkitehtuuri-periaatteet

European Interoperability Framework:n (EIF) teknologia-näkökulman periaatteet ovat keskeinen lähtökohtayhteentoimivuutta suunniteltaessa(http://ec.europa.eu/idabc/en/document/5319/5883)

v. 2.0

Teknologiapalvelut

Teknologiapalveluilla tarkoitetaan laitteisiin ja laiteympäristöihinliittyviä palveluita ja ratkaisuja

v. 2.0

Teknologiasalkku

Teknologiasalkku kuvaa laite-ja tuotetasolla käytettävänalustateknologian.

Suositeltavaa on kuvatateknologiasalkkuun myösteknisesti erilaiset työasematja päätelaitteet (esim.älypuhelimet).

Keskeistä arkkitehtuurinkannalta on tunnistaakohteiden teknisten tietojenlisäksi laitteiden palvelutasot.

Teknologiasalkkuun kuvataanerityisesti palvelinten jatietoliikenteen aktiivilaitteidenteknologiapalvelua koskevasisältö

Tietoliikennekomponenteistatällaiseen salkkuuntallennetaan vainaktiivilaitteiden tiedot

v. 2.0

Teknologiasalkun sisältö

Laite

Laitetyyppi

Laiteluokka

Laitteen nimi

Tyyppi ja malli

Valmistaja

Keskeisinvarusohjelmstosisältö

Sijoituspaikka

Toimipiste, toimittajan laitetila

Palvelutaso

24/7, laajennettu virka-aika,virka-aika

Tietoturvataso

Laitteen kriittisyys

Elintärkeä, tärkeä, hyödyllinen, eiluokiteltu

Muuta

v. 2.0

Organisaatioiden kuvaamisperiaatteet

Organisaation rakenteistakuvataan organisaationrakenne eli eri osastot,yksiköt tai toiminnallisetkokonaisuudet sekä niidenvastuut

Kuvaus JHS 179 liitteen 9Organisaatiot ja sidosryhmät-välilehden taulukonmukaisesti.

Suositeltuja organisaationkuvaustapoja ovat myösorganisaatiokaaviot ja -matriisit.

Valmiita malleja löytyyuseista yleisesti käytetyistätoimisto-ohjelmistoista.

Toimitusjohtaja Kehittäjät toimintajohtaminen Tietotyöläiset Taloushallinto

v. 2.0

Projektit, hankkeet ja kehitysohjelmat

Hankehallinnassa hallitaansuunniteltujen hankeaihioidensekä käynnissä olevienkehittämishankkeidenkokonaisuutta

Hankeaihioiden osaltatehdään kustannus- jahyötyanalyysit sekähankkeiden toteutukseenjohtavat investointipäätökset

Kehittämishankehankkeistetaan, suunnitellaanja toteutetaan arkkitehtuuri-suunnittelun jainvestointipäätöksenmukaisesti

Kehittämisen toteutus-vaiheessa tehdäänarkkitehtuurisuunnitteluatarkempi vaatimusmäärittely,jossa yksilöidään tuotettavanratkaisun toiminnalliset jalaatuvaatimukset riittävällätarkkuustasolla

v. 2.0

Tietojärjestelmähankkeiden arviointi

v. 2.0

Tietojärjestelmähankkeiden arvioinnintarkoitus ja kohde

Arvioinnin tavoitteena on varmistaa, että

Suunnitelluilla tietojärjestelmäinvestoinneilla saavutetaantavoiteltu vaikuttavuus, tuottavuus ja yhteentoimivuus

Toteutettavilla hankkeilla on onnistumisen edellytykset

Virastoja suositellaan arvioimaan menetelmän avulla

Kaikki tietojärjestelmähankkeet

Sellaiset toiminnan kehittämishankkeet, joihin sisältyytietojärjestelmän kehittämistä

Lisäksi, arviointi mahdollistaa hankkeen hyötyjenjälkiseurannan

Jälkiseuranta ei ole osana arviointikehikkoa

v. 2.0

Näkökulma ICT-hankkeiden arviointiin

Onko hanke strategianmukainen?

Tuotokset suhteessakustannuksiin jariskitasoon?

Lähde: Governance of IT investments, ISACA / IT Governance Institute

Onko arkkitehtuurit jayhteentoimivuus huomioitu?

Onko riippuvuudet muuhunkehittämiseen tunnistettu?

Onko hankkeella osaava jariittävä resursointi?

Onko hankkeella tarkoituksen-mukainen ohjaus- jahallintamalli?

Onko tavoiteltavistahyödyistäyhdenmukainen käsitys?

Onko hyötyjen realisointisuunniteltu ja vastuutettu?

v. 2.0

Milloin arvioidaan

Kehikon mukainen arviointi on tarkoitettu tehtäväksiesiselvitysvaiheen jälkeen

Toteutettavasta ratkaisusta ja sen toteutukseen liittyvästäkokonaisuudesta on olemassa vähintään alustava suunnitelma

Tietohallintolaki edellyttää VM:n lausuntoataloudelliselta arvoltaan tai muuten merkittävistähankkeista ennen hankintaa

Merkittävä hanke = sillä on laajaa toiminnallista merkitystä jase koskee olennaisesti keskeisiä rekistereitä tai yhteisiätietojärjestelmiä tai hankinnalla olisi muista vastaavistaseikoista johtuen laajaa toiminnallista merkitystä

VM:n ohje: taloudellisen arvon raja 5 milj. euroa

Lausunnon edellytyksenä on arviointikehikon mukainenarviointi

v. 2.0

Arviointikehikon osa-alueet tiivistettynä

Perustiedot

Miksi hanke on käynnistetty ja mistä siinä on kyse?

Mitä on tarkoitus saada aikaiseksi?

1. Vaikuttavuus ja asiakashyödyt

Mitä vaikuttavuus- ja asiakashyötyjä hankkeella tavoitellaan?

Miten hyödyt realisoidaan?

2. Tehokkuus, Tuottavuus, Taloudellisuus

Mitä tehokkuushyötyjä hankkeella tavoitellaan?

Miten hyödyt realisoidaan?

Onko laadittu elinkaaren aikainen kustannus-hyötyanalyysi?

3. Osaaminen ja resursointi

Onko hankkeella riittävästi osaamista ja resursseja?

Miten tarvittavaa osaamista kehitetään?

4. Yhteentoimivuus

Mitkä ovat hankkeessa keskeiset yhteentoimivuuden tarpeetja miten ne on suunniteltu ratkaistavan?

5. Toteutettavuus

Onko hanke kokonaisuutena valmisteltu ja suunniteltu siten,että sen läpiviennillä on onnistumisen edellytykset?

VM/1640/00.00.00/2012

v. 2.0

1. Vaikuttavuus ja asiakashyödyt

Mitä kuvataan

Mitä arvioidaan

Tavoiteltava yhteiskunnallinenvaikuttavuus, esim.

 Palvelujen laadun paraneminen, hyödyt asiakkaalle

 Hallinnollisen taakan väheneminen

 Hyötyjen realisoiminen

 Mahdolliset ei-toivotut vaikutukset

 Onko vaikuttavuustavoitteet ja asiakashyödyt tunnistettu?

 Onko hyötyihin mahdollisesti liittyvät oletukset tai epävarmuus- tekijät tunnistettu?

 Onko hyötyjen realisoimiseksi tarvittavat toimenpiteet tunnistettu ja suunniteltu?

v. 2.0

2. Tehokkuus, Tuottavuus, Taloudellisuus

Mitä kuvataan

Mitä arvioidaan

 Prosessien tehostuminen

 Taloudelliset hyödyt

 Kustannukset

 Hyötyjen realisoiminen

 Hankkeen rahoitus

 Onko hankkeella tavoiteltavat tehokkuushyödyt tunnistettu?

 Onko hankkeesta laadittu kustannus-hyötylaskelma, jossa on esitetty taloudelliset hyödyt ja hankkeen kokonaiskustannukset?

 Onko hyötyjen realisoimiseksi tarvittavat toimenpiteet tunnistettu ja suunniteltu?

 Onko hankkeen rahoitus kunnossa?

v. 2.0

3. Osaaminen ja resursointi

Mitä kuvataan

Mitä arvioidaan

 Tarvittava osaaminen hankkeen aikana ja sen jälkeen

 Hankkeen resursointi

 Onko hankkeen aikaiset ja sen jälkeiset osaamistarpeet tunnistettu?

 Onko mahdollisten osaamis- vajeiden täyttämiseksi olemassa suunnitelma?

 Onko hankkeen resursointi suunniteltu ja onko se hankkeen laajuuteen nähden tarkoituksen- mukaisella tasolla?

v. 2.0

4. Yhteentoimivuus

Mitä kuvataan

Mitä arvioidaan

 Yhteentoimivuuden tarpeet ja kuvaukset

 Miten huomioitu

 Yhteiset arkkitehtuuriperiaatteet

 Yhteiset arkkitehtuurit

 Organisaation kokonaisarkkitehtuuri

 Onko hankkeessa tunnistettu oleelliset organisaation ulkoiset sekä sisäiset yhteentoimivuuden tarpeet? Onko suunniteltu, miten ne ratkaistaan? Onko arkkitehtuurikuvaukset tehty ja ovatko ne menetelmän (JHS 179) mukaisia?

 Onko yhteiset arkkitehtuuriperiaatteet ja arkkitehtuurit huomioitu ja hyödyn- netty?

 Onko hanke linjassa oman organisaation kokonaisarkkitehtuurin kanssa?

v. 2.0

5. Toteutettavuus

Mitä kuvataan

Mitä arvioidaan

 Riippuvuudet muuhun kehittämiseen

 Hankkeen valmistelu ja suunnittelu

 Hankkeen ohjaus

 Lainsäädäntö

 Riskit

 Tietoturva

 Onko riippuvuudet muuhun kehittämiseen tunnistettu?

 Onko hankkeen rajaus selkeä?

 Onko hankkeesta olemassa kokonaissuunnitelma?

 Onko hankkeen ohjausmalli ja organisointi suunniteltu?

 Onko tunnistettu keskeiset sidosryhmät ja suunniteltu niiden osallistuminen?

 Onko yhteydet lainsäädäntöön tunnistettu?

 Onko riskit tunnistettu?

 Onko tietoturva-asiat huomioitu?

v. 2.0

Arvioinnin toteutus käytännössä

1.Sovitaan arviointimenettelystä ja valmisteluvastuista sekänimetään arvioijat

2.Hankkeen vastuutahot kuvaavat arviointikehikon mukaiset kohdatarviointilomakkeelle (sis. viittaukset mahdollisiin liitteisiin)

3.Hanke esitellään arvioijille ja arvioijat tutustuvat materiaaliin

4.Arvioijat esittävät tarkentavia kysymyksiä hankkeenavainhenkilöille ja mahdollisesti keskeisille sidosryhmille(haastattelut)

5.Arvioijat kirjaavat havaintonsa ja laativat arvioinnista yhteenvedon(ml. havainnot sekä suositukset jatkotoimenpiteiksi)

6.Palautekeskustelu, jossa havainnot ja suositukset käydään läpihankkeen vastuutahojen kanssa

7.Arvioijat viimeistelevät arviointiraportin

v. 2.0

Arviointiraportti

Täytetty arviointilomake (+ liitteet) = Arviointiraportti

Kehikkoon kuvataan asiat tiivistetysti, tarkemmatkuvaukset liitteiksi

Arviointilomakkeessa on eroteltu

Kuvattavat asiat (hanke täyttää)

Arvioitavat asiat (arvioijat täyttävät)

Etusivu, jossa hankkeen perustiedot ja arvioinninyhteenveto

Keskeiset havainnot

Suositukset jatkotoimenpiteiksi

Arviointilomake ja ohjeita: http://www.julkict.fi/arviointi

v. 2.0

Arkkitehtuurien kuvausympäristö

v. 2.0

Arkkitehtuurien kuvausympäristö

Arkkitehtuurien kuvaukset kannattaa tallettaakeskitettyyn paikkaan, josta ne ovat kaikkien uudelleenkäytettävissä

Kuvauksia pitää voida myös selailla vapaasti

Kuvaukset pitää versioida ja muutosten hallinta pitäähoitaa

Tarvitaan välineitä sekä kaavioiden piirtämiseen,taulukoitujen tietojen kuvaamiseen että sanallistenkuvausten luomiseen.

v. 2.0

QPR Enterprise Architect

VM kilpailutti talvella 2011-12 kokonaisarkkitehtuurinkuvaamiseen tarkoitettuja välineitä yhteistenarkkitehtuurien kuvausvälineeksi

JHKA, kohdealueiden yhteiset kokonaisarkkitehtuurit, VHKA,Kuntasektorin yhteinen KA

Hankinnassa päädyttiin QPR Enterprise Architect –välineeseen

Kohdealueen vastuuministeriö voi jakaakäyttöoikeuksia edelleen niille organisaatioille, jotkaosallistuvat kohdealueen yhteisen arkkitehtuurinylläpitoon, ja nimenomaan yhteisen arkkitehtuurinylläpitämistä varten, ei organisaation oman.

v. 2.0

v. 2.0

v. 2.0

Toiminta

Tietojärj.

Tieto

Teknologia

Linjaukset

v. 2.0

JHKA:n rakenne QPR:n EA:ssa

v. 2.0

Tietoarkkitehtuurit

v. 2.0

Data – informaatio – tieto/tietämys

Informaatio- ja tietoteorioita on useita, samoin dataa,informaatiota ja tietoa määritellään eri aloilla eri tavoin.

Datan määrittelyä

Digitaalista raaka-ainetta, jolla itsessään ei ole merkitystä. Kundataa käsitellään ja sille annetaan merkitys, siitä voimuodostua informaatiota ja lopulta tietoa. Dataa ovatesimerkiksi puheen äänteet, painetun tekstin kirjaimet, bititietokoneessa, ilmiöitä koskeva numerotieto, biologinen data jayksittäiset tosiseikat. Dataa sisältävät esimerkiksi tilastot,julkaisut, videotallenteet, kuvat, kartat ja 3D-mallit. Datan jainformaation ero on suhteellinen. Dataa käsitellään monestiuseassa vaiheessa, ja yhden vaiheen käsitelty data saattaaolla ”raakaa dataa” seuraavalle vaiheelle.

v. 2.0

Tiedon määrittelyä

Tiedon jalostusprosessin ja arvoketjun mukaisesti tietovoidaan jäsennellä

dataan (tallennettuja yksittäisfaktoja, ns. raakadataa),

informaatioon (järjestettyä dataa, jolle tulkinta ja asiayhteysantavat merkityksen) ja

edellisten pohjalta muodostuvaan tietämykseen tai tietoon.

Tieto voidaan esittää sanoin, numeroin, visuaalisesti jaäänitallenteena.

v. 2.0

Tietoarkkitehtuurin lähtökohdat

Tietoarkkitehtuurin lähtökohta on nyky- ja tavoitetilantoiminnan tavoitteet ja tietotarpeet

Prosessit ja niiden syötteet ja tuotokset, joista saadaankäsitteet

Myös lainsäädäntö määrittelee joukon käsitteitä jatermejä

Esim. Laki vapaasta sivistystyöstä:Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot,kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset jaopintokeskukset.Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiinsivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavatmahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle jakansalaisvalmiuksien kehittämiselle.

v. 2.0

Tietoarkkitehtuurin kehitysprosessi

Tunnista ja määrittele keskeinen sanasto

Tai viittaa olemassa oleviin sanastoihin (ks. seuraava sivu)

Tunnista keskeiset tietoryhmät / käsitteet

Anna tietoryhmälle/käsitteelle kuvaava nimi

Kirjoita lyhyt kuvaus

Määrittele keskeinen tietosisältö

Kuvaa mahdolliset synonyymit

Laadi käsitemalli

Ks. aiemmin käsitellyt Käsitteistön kuvausperiaatteet

On hyvä muistaa, ettei ole olemassa yhtä oikeaakuvaustapaa

v. 2.0

Sanastoja

JHS sanastotyö www.JHSmeta.fi

Kansallinen ontologiakirjastopalvelu www.onki.fi

TEPA-termipankki www.tsk.fi/tepa/

Esim. käsitemalli (fi käsitemalli, en conceptual model)

Määritelmä: tietomalli, joka määrittelee tarkastelun kohteena olevatkohdemaailman käsitteet ja niiden väliset suhteet

Huomautus: Käsitemalli kuvaa määriteltävän kohteen keskeiset toimijattai tietosisällöt. Luokkamalli on yksi käsitemallin esitystapa ja se koostuutekstistä ja luokkakaaviosta. Luokkakaaviossa käytetään UML-notaatiota.

Lähde: JHS 162, JHS 172

Esimerkki-caseemme Toimilan kansalaisopisto liittyenKoulutustoimialan käsitteitä (OKSA)https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=8688189

v. 2.0

Käsitteitä, päätietoryhmiä, tietoryhmiä …

Tietoarkkitehtuurinkuvauksissa käytetään moniasaman oloisia termejä

Organisaatioilla on myösomia käsitteistöjään, jotkaeivät aina istu JHS 179:nkäsitteistöihin

Oleellista on kuitenkin

a)organisaation tietojenjäsentäminenmielekkäällä tavalla

b)päällekkäisyyksienvälttäminen kuvauksissa

v. 2.0

Termi

Käsiteryhmä

Käsite

Sanasto

Käsitemalli

Informaatio-salkku

Päätietoryhmä

Tietoryhmä

Tietovarantojen kuvaaminen

Tietovaranto on toiminnan tarpeista johdettu jahallinnollisista syistä määritelty tietojen kokonaisuus

Tietovarantojen ja tietosisältöjen kuvaamisen tarkoituson hahmottaa

a)organisaation tiedonhallinta ja

b)tietojen ylläpito

selkeämmin ja tarkemmin

Prosesseissa käytettävien sisäisten ja ulkoistentietovarantojen kuvaaminen auttaa

suunnittelemaan tiedonhallinnan ja –huollon mahdollisimmanhyvin toimintaa tukevaksi

sekä järkeistämään tiedon tuottamisen prosesseja

v. 2.0

Julkishallinnon tietovarantojen jäsentelyä

v. 2.0

DATA

INFORMAATIO

TIETO/TIETÄMYS

Perusdata-varannot

Informaatio-

varannot

Strategisen

päätöksenteon

tietovarannot

Väestötieto, kiinteistö-

tieto, yritys- ja yhteisö-

tieto, rakennustieto,

jne.

Säädös- ja normitieto,

tutkimustieto, tilasto-tieto, palvelutieto jne.

Tilannetieto,

seurantatieto,

poikkeustieto,

ennakointitieto,

tuloksellisuustieto,

päätöstieto,

arviointitieto jne.

Kaikki tieto ei olerakenteista!Esim. kuvat, kartat,teksti, musiikki,…

Kiinteistötietovaranto

Yritys- ja yhteisö-tietovaranto

Maastotietovaranto

Kulkuneuvo-tietovaranto

Tie- ja katu-verkkotietovaranto

Muutpaikkatietovarannot

Ennakoinnin tietovaranto

Seurannan ja valvonnantietovaranto

Toiminta-ympäristö-tietovaranto

Tilastotietovaranto

Säädöstietovaranto

Julkishallinnonhanketietovaranto

Julkishallinnon organisaatiottietovarantona

Toimipaikkatietovaranto

EU-tietoaineistojentietovaranto

Löytyvyys /saatavuus /käytettävyys

Maksuttomuus/maksullisuus

Tietoturvallisuus/tietosuoja

Julkisuus/salassapito /käyttöoikeudet

Julkistenhankintojentietovaranto

Tapahtumatietovaranto

Päätös-tietovaranto

Vaikuttavuuden arvioinnintietovaranto

Tilannekuvan tietovaranto

Rakennus- ja huoneisto-tietovaranto

Palvelukuvaustentietovaranto

Palvelunjärjestäjien ja -tuottajien tietovaranto

Tietojärjestelmiäkoskevat tietovarannot

Uutistietovaranto

Metatietovarannot

Julkishallinnondatakatalogit

Luonnonvara- jaympäristötietovaranto

Yhteiskunnan tilaakuvaava tietovaranto

Säätietovaranto

Rakennetunympäristön jaasumisentietovarannot

Sopimustietovaranto

Arvo-osuus-järjestelmäntietovaranto

Tuonti- ja vienti-tietovaranto

Verotustietovaranto

Vakuutustietovaranto

Maaseutuelin-keinohallinnontietovaranto

Työvoimatietovaranto

Potilastietovaranto

Eläketietovaranto

Etuustietovarannot

Talous-, tulos- jahenkilöstötietovaranto

Terveydenhuollontietovaranto

Sosiaalihuollontietovaranto

Kulttuurisisältöjentietovaranto

Tutkimusaineistojentietovaranto

Tutkimustietovaranto

Oppimateriaalientietovaranto

Kansallinen osaa-misen pääomantietovaranto

Puolustusvoimientietovarannot

Rikosrekisteritietovarantona

Tietoturva-ohjeistuksettietovarantona

Rikollisuudentorjunnantietovarannot

Liikenne-tietovaranto

Oikeusratkaisujentietovaranto

Henkilötietovaranto

Kansainvälisenosallistumisentietovaranto

Ammattihenkilöitäkoskevat tietovarannot

Toimilupia koskevattietovarannot

Kuulemisen tietovaranto

Tavaratietovaranto

Julkisen hallinnon tietovarannot

v. 2.0

Lisätietoa

Julkisen hallinnon tietoarkkitehtuuri

https://www.yhteentoimivuus.fi/view/Asset/Asset.SingleView.x html?id=60060

Kuntapuolella Kuntatieto-hanke

https://wiki.julkict.fi/julkict/kuntatieto

Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri 1. välitulokset

https://www.yhteentoimivuus.fi/view/Asset/Asset.SingleView.x html?id=60181

v. 2.0

Kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri

v. 2.0

Julkisen hallinnon KA-kohdealueet

Oikeusturva jademokratia

–kohdealueen KA

Oikeusturva jademokratia

–kohdealueen KA

Työ ja elinkeinot

–kohdealueen KA

Työ ja elinkeinot

–kohdealueen KA

Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri

Valtionhallinnonyhteinen kokonais-arkkitehtuuri

Kuntasektorin

yhteinenkokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin

yhteinenkokonaisarkkitehtuuri

Liikenne ja viestintä

–kohdealueen KA

Liikenne ja viestintä

–kohdealueen KA

Ympäristö jayhdyskuntarakenne

–kohdealueen KA

Ympäristö jayhdyskuntarakenne

–kohdealueen KA

Terveys ja hyvinvointi

–kohdealueen KA

Terveys ja hyvinvointi

–kohdealueen KA

Koulutus, tiede jakulttuuri

–kohdealueen KA

Koulutus, tiede jakulttuuri

–kohdealueen KA

Sisäinen turvallisuus

–kohdealueen KA

Sisäinen turvallisuus

–kohdealueen KA

Puolustus jaulkosuhteet

–kohdealueen KA

Puolustus jaulkosuhteet

–kohdealueen KA

Valtiontalous

–kohdealueen KA

Valtiontalous

–kohdealueen KA

Julkisen hallinnonohjaus

–kohdealueen KA

Julkisen hallinnonohjaus

–kohdealueen KA

Toiminnallinen kohdealue

v. 2.0

Kohdealuearkkitehtuuri

Kohdealue

Toiminnallisesti yhteenkuuluva kokonaisuus

Ei ole yhdenmukainen julkisen hallinnon organisaatiorakenteen kanssa

Useita toimijoita – yksi nimetty vastuutahoksi

Kohdealueen arkkitehtuuria kehitetään yhteistyössä alueensidosryhmien kesken vastuutahon koordinoimana

Kohdealuearkkitehtuurityö

Suunnitellaan yhteisiä toiminnan tavoitteita

Ylläpidetään keskeisiä toimintaympäristön nykytilan kuvauksia

Toiminnallisten kohdealueiden arkkitehtuurityössä kuvataan yhteisettoiminnot ja niitä palvelevat ratkaisut

Valtionhallinnon ja Kuntasektorin yhteisessä kokonaisarkkitehtuurissakuvataan johtaminen ja tukitoiminnot

v. 2.0

Tarve kohdealueen omalle arkkitehtuurille

Periaatetason kuvaukset

Kohdealueen toimintaa ohjaavat julkishallinnon yhteiset tavoitteet,arkkitehtuuriperiaatteet sekä niiden toteuttamista tukevat standardit

Nykytilan analysointi ja kuvaukset

Koko yhteiskunnalle näkymä kohdealueen toimintaan

Auttavat ymmärtämään toiminnan rakenteita ja riippuvuuksia

Pohjana kohdealueen tavoitetilan suunnittelulle

Tavoitetilan kuvaukset

Tiettyyn kohdealueen toimintakokonaisuuteen kohdistuvat yhteisettavoitteet

Muulle yhteiskunnalle jäsennetty näkymä tavoitteista

Yhteentoimivuuden kuvaukset

Riittävä informaatio toiminnan, tiedon, tietojärjestelmien jateknologian yhteentoimivuuden toteuttamiseksi

v. 2.0

Kohdealuearkkitehtuurin julkaisu

v. 2.0

Keltainen =kuvauksiajulkaistu

Esimerkki Koulutus ja tutkimus -osakohdealueelta

v. 2.0

Kohdealueen ja osakohdealueenkuvaukset ovat ylätason kuvauksia,jotka ohjaavat organisaatioidenKA-kuvausten tekemistä

Kokonaisarkkitehtuurien ohjausvaikutus

Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri

Toiminnallinenkohdealue

Valtionhallinnonyhteinenkokonais-arkkitehtuuri

Kuntasektorinyhteinenkokonais-arkkitehtuuri

OrganisaationKA

Organisaationosa-alueen KA

v. 2.0

Kohdealueen arkkitehtuurityön organisointi

Organisatorisen rakenteen suunnittelu ja kuvaus

Arkkitehtuurinhallinnan rakenne

Rakenteen sisäinen hierarkia

Rakenteen liittymäkohdat julkisen hallinnon yhteisenarkkitehtuurin rakenteeseen ja muihin kohdealueisiin

Hyvät käytännöt

Käynnistetään organisointi kohdealueen kokonais-arkkitehtuurin ohjauksesta

Arkkitehtuurin hallintakohteet otetaan mukaan samaanohjausrakenteeseen vaiheittainen tarpeen mukaan

Kehittämistyö kannattaa aloittaa niistä kokonaisuuksista, jotkaovat muutenkin toiminnan kehittämisen kohteena

v. 2.0

Kohdealueen arkkitehtuurityön organisointi

Toiminnallinenkokonaisuus

Tehtävä

Prosessi

Toiminto I

Prosessi

Kohdealueenkokonaisarkkitehtuurin ohjaus

Toiminto II

Prosessi

Arkkitehtuurin hallintakohteet otetaan mukaan samaan ohjausrakenteeseen vaiheittainen tarpeen mukaan

Käynnistetään organisointi kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin ohjauksesta

Esimerkki: Kohdealueen rajaaminen toteutuksen käynnistämiseksi

v. 2.0

Kohdealueen arkkitehtuurityön organisointi

Arkkitehtuurityön ohjaukseen ja toteutukseen liittyvientoimijoiden määrittely

Arkkitehtuurityön vastuutaho

Ohjausryhmä

Arkkitehtuurivastaava

Arkkitehtuuriryhmä

Hyvä käytäntö

Kannattaa tarkastella, voiko olemassa oleviin toiminnanohjauksen rakenteisiin lisätä arkkitehtuurityövastuita

v. 2.0

Esim. Terveys ja hyvinvointi -kohdealue

v. 2.0

Kokonaisarkkitehtuurin hallinnan roolit

v. 2.0

Kohdealueen KA vastuutaho

-nimittää arkkitehtuurivastaavan

-huolehtii asianmukaisestaresursoinnista

-vastaa kohdealueenhallintamallista

-asettaa ohjausryhmän ja toimiisen puheenjohtajana

Kohdealueen arkkitehtuuristavastaava

-vastaa arkkitehtuurinhallinta-prosessista

-vastaa arkkitehtuurimenetelmänsoveltamisesta kehitystyöhön

-johtaa arkkitehtuuriryhmäntoimintaa

Kohdealueen KA ohjausryhmä

-johtaa kohdealueen arkkitehtuuri-työtä; vastaa arkkitehtuurinjohtamisprosessista

-hyväksyy arkkitehtuurilinjaukset,muutospyynnöt ja –ehdotuksetsekä KA-kehittämispolun

-ohjaa kohdealueen yhteisenarkkitehtuurin kehittämis-hankkeita ja toimeenpano-hankkeita arkkitehtuuri-näkökulmasta

Ohjaus

Seuranta

Kokonaisarkkitehtuurin

johtoryhmä

Kokonaisarkkitehtuurin

johtoryhmä

Arkkitehtuuriryhmä

Ohjaus

Seuranta

Kohdealueen osan KA

ohjausryhmä

Kohdealueen osan KA

ohjausryhmä

Arkkitehtuuriryhmä

Kohdealueen KA

ohjausryhmä

Kohdealueen KA

ohjausryhmä

Arkkitehtuuriryhmä

Kohdealueen arkkitehtuuriryhmä

-toteuttaa ja hallinnoi arkkitehtuuri-työtä

-vastaa toimintaa ja arkkitehtuuriakehittävien projektipäälliköiden javastuuhenkilöidenarkkitehtuurinhallinnanavainperiaatteisiin liittyvästäkoulutuksesta

Kohdealueen osa-aluejako

Mikäli kohdealue muodostaaerillisiä osa-alueita, niiden roolitja tehtävät on kuvattava osanakohdealueen arkkitehtuuria jasen hallintamallia

Osa-aluejaon ja tehtävienkuvaus

alueet sekä järjestys jatavoiteaikataulu, jolla alueetkytketään osaksikohdealueen KA-hallintaa

osa-alueen nimi

osa-alueen arkkitehtuurinkohde ja rajaus

osa-alueen arkkitehtuurityönvastuutaho

osa-alueen arkkitehtuurityöntehtävät

v. 2.0

Kohdealueen osa-aluejako

Kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri

Koostuu yleensä useista toiminnallisista kokonaisuuksista

Kehittäminen, tavoitteet ja yhteiskunnallinen merkitys poikkeavattoisistaan

Hyviä käytäntöjä

Muodostetaan kohdealueen arkkitehtuurin kehittämiskohteet janiitä toteuttavat rakenteet vastaamaan näitä kokonaisuuksia

Tällöin esim. tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu ei jää liian yleiselle tasolle

Monia päällekkäisiä ohjaus- ja hallintamalleja kannattaa välttää

Vievät resursseja varsinaisesta arkkitehtuurin suunnittelusta

v. 2.0

Esimerkki: Osa-alueiden KA-hallinnan toteutus

v. 2.0

Kohdealueen KA-hallintamalli

Kohdealueen jaosakohdealueen KA:nhallintamallia luotaessapohjaksi voi ottaa JHKA:nhallintamallin

Esim. Terveyden jahyvinvoinnin kohdealueenkokonaisarkkitehtuurinhallintamallista

Hallintamallin sisältö

v. 2.0

Arkkitehtuuriryhmien rajapinnat

Organisaation arkkitehtuuritoiminta

OrganisaationKA

Organisaationosa-alueenKA

Julkisen hallinnon yhteinenarkkitehtuuritoiminta

Kohdealueen KA

Julkisen hallinnonKA

Valtion hallinnon /kuntasektorin KA

Arkkitehtuuri-

vastaava /

-ryhmä

Arkkitehtuuri-

ryhmä

Arkkitehtuuri-

ryhmä

Arkkitehtuuri-

ryhmä

v. 2.0

KA-tasojen väliset suhteet

Kohdealuearkkitehtuurien tavoite

Ohjata julkisen hallinnon toimijoita kohti yhteistä tavoitetilaa

Toimia apuvälineenä julkisen hallinnon organisaatioille omaatoimintaa tukevan kokonaisarkkitehtuurin kehittämisessä

Hierarkkiset päätöksentekokerrokset

Ylhäältä alaspäin ohjataan alemman tason arkkitehtuurinmuodostumista

Alhaalta ylöspäin välitetään toiminnasta ja sen kehittämisestätulevia muutostarpeita ylemmille tasoille

Poikkeusmenettely

Kun kohdealueen tavoitetilan kohdetta ei ole kuvattu julkisenhallinnon yhteisessä arkkitehtuurissa, kohdealue priorisoi japäättää itse tavoitetilan kuvausten kohteen

v. 2.0

Sidos- / viitearkkitehtuurit

Sidosarkkitehtuuri

Muualla määritettäviä arkkitehtuurilinjauksia, joilla on tai voi ollavaikutusta kyseisen organisaation tai toimialueen arkkitehtuurityöhönja –linjauksiin

Noudatettava, suositeltava tai seurattava

Millä tahansa arkkitehtuurilla voi olla sidoksia muihin arkkitehtuureihin

Viitearkkitehtuuri

Rajatun arkkitehtuurikokonaisuuden abstrakti toimittaja- jatoteutusneutraali rakenne

Ohjaa arkkitehtuurisuunnittelua halutunlaiseen toteutusrakenteeseen

Organisaation sisäinen, toimialaan liittyvä tai yleinen looginenrakennemalli

v. 2.0

Organisaation arkkitehtuuri

Yksittäisen organisaation arkkitehtuurihierarkia

Kohdealueen arkkitehtuurin taso ei yleensä ole riittävä toiminnantoteuttamiseksi omassa ympäristössä

Hierarkiaa voidaan jakaa alaspäin määrittämällä organisaation sisällätoiminnan osa-alue- tai organisaatioyksikkökohtaisia arkkitehtuureja

Yksittäisen organisaation asemoituminen

Oman organisaation kokonaisarkkitehtuuri on suunniteltava

Otetaan huomioon, hyödynnetään ja noudatetaan yhteisiä arkkitehtuureja

Osallistutaan tarvittavassa määrin yhteisten arkkitehtuurien suunnitteluun

Organisaatio on usein osallisena useamman kohdealueen toiminnassa

Yhteisen arkkitehtuurin suunnittelua koordinoiva vastuutaho

Huolehtii alueen organisaatioiden riittävästä osallistamisesta

v. 2.0

KA-tasojen väliset suhteet

v. 2.0

JHKA
Julkisen
hallinnon
yhteinen KA Kohdealueiden yhteiset kokonais-arkkitehtuurit Kohdealueiden osa-alueiden yhteiset kokonaisarkkitehtuuri Organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurit

Terveys- jahyvinvointi

Julkisen hallinnonkokonaisarkki-tehtuuri

Kuntasektorin KA

Opetus, tiede jakulttuuri

1. Ohjaava sidosarkkitehtuuri

2. Suositeltava sidosarkkitehtuuri

3. Seurattava sidosarkkitehtuuri

Muutostenhallinta

Viestintä

Käsitteellinentaso

MITÄ?

Periaatetaso

Looginentaso

MITEN?

Fyysinentaso

MILLÄ?

Esimerkiksiperiaatteet ja viite-arkkitehtuuritperiytyvät tasoltatoiselle

Alemmanhierarkiatason voidaankoostaa ylemmälletasolle

Ylhäältä alaspäinohjataan alemmantason arkkitehtuurinmuodostumista

Muutostarpeitaja palautettavälitetäänylemmilletasoille

Käsitteellisettasot koskevatkaikkia KA-tasoja

Jos kehittämiskohde löytyy julkisen hallinnon yhteisestäarkkitehtuurista, kohdealueen arkkitehtuurin suunnittelussaon noudatettava julkisen hallinnon KA-kuvausten linjauksia

Käsitellyt asiat

Kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksen käyttötarkoitus

Arkkitehtuurikuvausten kuvausperiaatteet

Projektien, hankkeiden ja kehitysohjelmien kuvaamisenperiaatteet

Tietojärjestelmähankkeiden arviointi

Arkkitehtuurien kuvausympäristö

Tietoarkkitehtuurit

Kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri

v. 2.0