Minne tästä?
Kotiin, mutta ensin...
Pois nykyisestä irrallisten ratkaisujenlyhytnäköisestä toimintamallista
Kielipoliittinen suunnittelun tulee löytääaikaisemman systemaattisen toiminnan juuret japerinteet
”Nummisen komiteanmietinnöt” kaikkienkielikoulutuksen parissa työskentelevienperuslukemistoksi
Riitta Pirin väitöskirjaan tutustuminenkielikoulutuksen historian ymmärryksen tueksi
Kohti parempaa kielikoulutussuunnittelua
 Analyysi nykytilanteesta: 1) Mikä on tavoitetilanne? 2) Mitä siitäuupuu - eli mikä on ongelma? 2) Miksi se on ongelma? 3) Kenenongelma se on? 4) Ollaanko samaa mieltä ongelmatilanteentulkinnasta?  Vrt nykytilanne
 Ongelmatilanteen ratkaisun erilaisia vaihtoehtoja:
a)Ennakoitavat edut:
b)Ennakoitavat haitat:
c)Entä, jos kaikki menee pieleen; kauhuskenaario
Taustatietojen hankkiminen
a)tilastot
b)tutkimukset (2-3 tutkijaa päätoimisesti töihin)
c)Kyselyt
d)kokeilut
Esimerkki: ruotsin kieltä koskeva kielipolitiikka
Virallinen tuki <–> tuntimäärien jatkuvavähennys, valinnainen aine yo-kokeessa
Virallinen  etuja korostava linja:
valinnaisuus lisää motivaatiota
siksi oppimistulokset parantuvat
- nuoret ymmärtävät oman etunsa ja lukevatruotsia
-opiskelua tuetaan uusilla toimenpiteillä
- -> ei syytä huoleen
Esimerkki: ruotsin kieltä koskeva kielipolitiikka(2)
Virallisen etuja korostavan linjan vastapaino:
Voiko kansakunnan kielivaranto rakentuanykyisessä määrin nuorten valintoihin?
-Eikö motivaatiota voi luoda? Pitääkö sen ollaolemassa alusta alkaen? Mihin se silloinperustuu?
- Nuoret tietävät mistä tykkäävät mutta tietävätköhe myös omat etunsa?
-Mitä konkreettista uudet tukitoimenpiteet todellatuovat?
- -> On syytä huoleen
Esimerkki: ruotsin kieltä koskeva kielipolitiikka(3)
Pahin mahdollinen skenaario:
-Ruotsin kirjoittajien määrä yo-kokeessa väheneetuntuvasti, vaihtelee eri puolilla maata ja erityisestimiesten parissa. -> Entä tasa-arvo?
-Kun ei ole pakollista yo-kirjoitusta, vastuu siirtyy lukioille.Entä jos nuoret taktikoivat? Minimoidaan opiskelu, kouluteivät uskalla reputtaa suuria määriä -> kurssienläpäiseminen armoviitosella yleistyy; lukion voi suorittaalopuun osaamatta todellisuudessa ruotsia lainkaan.
-Vastuu ruotsin osaamistasosta siirtyy korkeakouluille. ->Mistä resurssit? Armosta hyväksyminen yleiseksikäytännöksi. Todistus vailla katetta?
-Kun ei todellisuudessa saada aikaan tuloksia, ruotsinopetuskin tulisi tehdä valinnaiseksi.
- -> On syytä vakavaan huoleen ja tulee valppaastiseurata tilannetta.
Samanlaista analyysia muista teemoista!
Siis
Kielipolitiikkaa tulisi tehdä harkiten ja erivaihtoehtoja huolellisesti punniten.