SUOMEN UIMALIITTO ry.
Finska Simförbundet rf.
PRESEMINAARI
10.30 – 10.45 Aloitus (Ippe Natunen)
10.45 – 11.15 Harjoitusalueet alustus (Jari Varjonen)
11.20 – 12.10 Pienryhmät harjoitusalueet
12.10 – 13 .00 Pienryhmät purku / yhteenveto
13.00 – 13.45 Lounas
13.45 – 14.15 Ydinalueet (Tommi Pulkkinen)
14.15 – 15.00 Pienryhmät ydinalueet
15.15 – 16.00 Pienryhmät purku
16.30 – 19.00 Uimari vuorovaikutuksen näkökulmasta (Matti Alpola)
Harjoitusalueet ?
Tarvitaan lisää variaatioita nykyiseen
Nykyinen käytäntö on vaihteleva ja alueita käytetään eri tavalla
Jokaisella valmentajalla on omat + ja - merkkinsä
Nimien pitää heijastaa harjoitettavaa ominaisuutta
Aerobinen alue
Vauhtikestävyys
Maksimikestävyys
Anaerobinen alue
Nopeus
Harjoitusalueet Lapsuusvaihe
Helpot selkeät määritykset
Lasten tunnevasteet ohjenuorana
Maksimissaan neljäportainen ?
Hidas vauhti
Reipas vauhti
Kova Vauhti
Sprintti
Harjoitusalueet Valintavaihe
-Vastattava valintavaiheen tarpeisiin harjoittelussa
- Mahdollistettava harjoittelun variaatiot mutta samalla oltava uimareille selkeä
AEROBINEN KESTÄVYYS
-Peruskestävyys eli I-alue alle aerobisen kynnyksen
-Vauhtikestävyys eli II-alue aerobisen ja anaerobisen kynnyksen väli
-Maksimikestävyys eli III-alue yli anaerobisen kynnyksen
ANAEROBINEN KESTÄVYYS
-Nopeuskestävyys eli IV alue, maitohapon sieto ja tuotto
-Nopeus ATP ja KP
-Eli alueet 5 kpl kuten nyt mutta alueiden nimet oltava selkeämmät
-PK,VK,MK,NK ja N ?
Harjoitusalueet huippuvaihe
A1 syke 100-120 La.0-1.0
A2 syke 120-140 La.1.0-2.0
EN1 syke 140-175 La.2.0-3.5
EN2 syke 175-maxLa.3-
AN1 Kilpailuvauhtisia sarjoja pitkällä palautuksella esim. 6*50L.2.30
AN2 Yksittäisiä maksimaalisia suorituksia ”täydellisellä”palautuksella esim. 4*100 L.30 min
SPNopeus
Suomeksi ? PK1,PK2,VK,MK,NK1,NK2 ja N
Ryhmätyöt 45 min
R1 Lapsuusvaiheen alueet
R2 Valintavaiheen alueet
R3 Huippuvaiheen alueet
Yleiskommentit kaikkiin
UINTITEKNIIKAN YDIN
Mikä on olennaisinta ja tärkeintä uintitekniikassa?
Vammattomuus ja harjoitettavuus
Nopeus ja taloudellisuus
Yksilöllisyys
Näyttävyys
Kehon muutosten vaikutus tekniikkaan
Voimatasot, sukupuoli
Tieto ja ymmärtäminen, miksi on teknisesti uitava näin(opettaminen, oppiminen, oivallus)
Yksilöllisyys, jokainen ui omalla tavallaan
UINTITEKNIIKAN YDIN
Mitkä asiat käytännössä tukevat näitä (edellisensivun tärkeimmät asiat)?
Vesirohkeus ja hengitystekniikka
Asento vedessä ja vartalon hallinta, fysiologiset liikkeet
Startti, pintautuminen, vedenalainen uinti
Liikkeiden rytmi, jatkuvuus ja ajoitus
Vetopituus ja –tiheys
…….
UINTITEKNIIKAN YDIN
Miten nämä huomioidaan käytännön jokapäiväisessäharjoittelussa (edellisen sivun käytännön asiat ?)
Mitä on oppiminen ja mitä se vaatii?
Uimarin oma oppimisen ja oivaltamisen kyky
Oppimisympäristö, palaute ja ilmapiiri
Valmentajan pedagogiset kyvyt, havainnot yms.
Tekniikka drillit, mitä ne ovat? Mitä ne kehittävät? Miksiniitä tehdään? Kokonaisuus vai osista kokonaisuuksiin?
Seuranta, miten valmentaja/uimari ymmärtää/toteaaoikean tekniikan tai varmistaa sen oppimisen?
Tietyn matkan uiminen lyhyemmässä ajassa, onkouintitekniikka parantunut? Vedenalainen uinti? Fysiologiatai psyyke?
…..
PAINOPISTEAJATTELU
Selkeät tavoite mitä kehitetään eli valitaan painopiste, taito taiominaisuus
On selkeästi puolissa viikon harjoituksissa kehittyvänä. Mitätarkoittaa?  Nopeus: Kaksi piikkiä 8 km kelauksen jälkeen vai 24laadukasta nopeus harjoitetta?
Miten näkyy käytännön harjoittelussa?
Miten kehitystä mitataan?
Miten toteutunutta suunnitelmaa arvioidaan, seurataan, testataan,kyseenalaistetaan ?
Valmentajan työn oma kriittinen arviointi, missä onnistuin, missätarvitsen lisätietoa, mitä on hyvä jatkaa?  Yksi iso ydin teema
LAATU
Alkuverryttely vai lämmittely? 800m kelausta vai 16 x50 taitoa kehittäen. 1. sis. 4 kuperkeikka 2. sis. 20mpyykkimuijaa 3. sis. 30m asentopotkuja, keskittyenvartalon asentoon 4. sis. 20m sculling, säilytetäänasento ja haetaan otetta..
 Uintinopeus vai laatu? Mitataanko vain aika vailasketaanko vetojen määrä?
….