Planora Oy 2003
Kaukolämpö Suomessa
Kaukolämmitys on luonnollinen suomalaisten taajamien lämmitysmuoto. Se pitääympäristön puhtaana ja lisää asumisviihtyvyyttä. Kaukolämmitys on myös mittavaaenergian- ja ympäristönsäästöä. Parhaiten säästö toteutuu lämmön ja sähkönyhteistuotannossa, jossa polttoaineen energia hyödynnetään 80..90 prosenttisesti.Erillisessä sähkön tuotannossa polttoaineesta saadaan hyödyksi vain 40..50prosenttia. Yhteistuotannon tehokkuuden ansiosta ympäristöpäästöt jäävät noin 30prosenttia pienemmiksi kuin tuotettaessa energia erillisissä sähkön ja lämmöntuotantolaitoksissa.
Planora Oy 2003
Kaukolämpö Suomessa
Kaukolämmitys on Suomen yleisinlämmitysmuoto, ja sen osuuslämmitysmarkkinoista on noin 50 prosenttia.
2,4 miljoonaa suomalaista asuukaukolämpötaloissa.
Kaukolämpöä tuotetaan paikkakuntakohtaisestiedullisimmilla polttoaineilla.
 Maakaasuverkon alueella kaukolämmönpääpolttoaine on maakaasu, suurimmissarannikkokaupungeissa käytetään hiiltä ja suurillaturvealueilla pääasiassa turvetta.
Image2
Planora Oy 2003
Kaukolämpö ja ympäristö
Kaukolämmitys ja sähkö ovat osa yhdyskuntatekniikkaa. Ne vähentävätmerkittävästi paikallisia päästöjä ja siten lisäävät asuinympäristömmeviihtyvyyttä.
Kaukolämmitykselle on olemassa oma ympäristönhallintajärjestelmänsä.Monet energiayritykset ovat jo tehneet tämän hallintajärjestelmän.
Osa yrityksistä on sertifioinut yrityksen ympäristöä kuormittavia toimintoja.Näillä toimenpiteillä taataan jatkuva ympäristöasioiden kehittäminen jaympäristön huomioonottaminen kaikessa toiminnassa.
Ympäristönsuojelun kehittämistä kuvataan ympäristöraporteissa, joitajulkaistaan vuosikertomusten yhteydessä tai erillisinä raportteina.
Planora Oy 2003
Toimintaperiaate
image
Lämpökeskuksesta asiakkaalle
Asiakkaat saavat lämmönkaukolämpöverkossa kiertävästävedestä.
Kaukolämpöveden lämpötila vaihteleesään mukaan 65 ... 115 ºC välillä.
Asiakkailta tuotantolaitoksiin palaavanveden lämpötila vaihtelee 40 ... 60 ºCvälillä.
Talot käyttävät lämpöä huoneiden jakäyttöveden lämmittämiseen sekäilmanvaihtoon.
 
 
t
t
Kaukolämpöä tuotetaan lämmön ja sähkönyhteistuotantolaitoksissa tai lämpökeskuksissa.
Asiakkaat saavat lämmön kaukolämpöverkossa kiertävästäkuumasta vedestä
Planora Oy 2003
image
Kaukolämmön tuotanto Suomessa
Kaukolämpöä tuotetaan sekälämmitysvoimalaitoksissa (CHP) yhdessä sähkönkanssa että lämpökeskuksissa pelkästään lämpönä.
Kaukolämmitys on Suomessa saanut alkunsalämmön ja sähkön yhteistuotannostapuunjalostusteollisuuden mallin mukaan.
Planora Oy 2003
Polttoaineet
image
Kaukolämmitys on varmaa ja joustavaa
Kaukolämpö tuotetaan paikkakuntakohtaisestivaihtoehtoisilla polttoaineilla, kuten maakaasulla, hiilellä,turpeella, puulla ja puutähteellä tai öljyllä,kokonaistaloudellisuus ja ympäristövaikutukset huomioonottaen.
Kaukolämmityksessä käytetään hyväksi myösteollisuustuotannon ylijäämälämpöä.
image
Planora Oy 2003
Kulutus
Vuonna 2004 kaukolämpöä kului 29,5 TWh.Kaukolämmön myynti oli 1,14 miljardia euroa.
Asuintalojen osuus kulutuksesta oli 53 prosenttia,teollisuuden 10 ja muun kulutuksen 37 prosenttia.
image
Planora Oy 2003
Lämpöindeksin kehitys
image
Planora Oy 2003
Kaukolämmön hinta
Vuonna 2004 kaukolämmön keskihinta oli3,89 senttiä kilowattitunnilta.
Noin 25 % kaukolämmön hinnasta onveroja. Hinta vaihtelee paikkakunnittain.
Suurilla paikkakunnilla kaukolämpötuotetaan edullisesti yhteistuotannossasähkön kanssa.
Käytettyjen polttoaineiden lisäksihintatasoon vaikuttavat kaukolämpölaitoksenikä, taajaman rakenne, investointientehokkuus sekä laitoksen hoito ja omistajantuottovaatimukset.
image
Planora Oy 2003
Jakelu
Kaukolämpö siirretään kuumana vetenä
Kaukolämpövesi ei kierrä talojen lämmitysverkossa
Kaukolämpöjohdot asennetaan maahan yleensä 0,5 - 1 m syvyyteen. Johdot onlämpöeristetty tehokkaasti
Lämpöhäviöihin menee keskimäärin alle 10 prosenttia siirrettävää energiaa.
Talvella menojohdon paine voi olla noin 1,5 MPa (15 bar) ja normaaleissakäyttöolosuhteissa paine-ero on vähintään 60 kPa (0,6 bar)
Kaukolämmön toimitusvarmuus on lähes sataprosenttinen.
Johtokoko vaihtelee talojen liittymisjohtojen 20 mm:stä Helsingin Vuosaarenvoimalaitokselta lähteviin 1000 mm putkiin
Kaukolämpöverkon kokonaispituus Suomessa on noin 9 700 km
Vuosittain verkon pituus kasvaa 200 ... 300 km
Planora Oy 2003
image
Lämmön mittaus
Lämpöenergiamittarin osat ovat virtausanturi, lämpötila-anturit ja lämpömääränlaskin.
Virtausanturi mittaa kaukolämpöveden määrän. Lämpötila-anturit mittaavat tulevanja palaavan veden lämpötiloja. Lämpömääränlaskin laskee kulutetun lämpöenergianvirtausanturilta ja lämpötila-antureilta tulevien mittaustulosten perusteella.
Lämpömääränlaskin ottaa huomioonlämpötilaa vastaavat vedentiheyden ja ominaislämmön.
Käytetty lämpö näkyymegawattitunteina (MWh).
1 MWh = 1 000 kWh (kilowattituntia)
veden ominaiskerroin  on 1,163.
Kiinteistökohtainen lämpöenergianmittaus on tarkkaa ja luotettavaa.