w w w . h a m k . f i
Kansainvälistenyhteistutkintojen kehittäminen
Antti Isoviita
International Business -koulutusohjelma, ValkeakoskiHAMK University of Applied Sciences
Bolognan vanavedessä -seminaari
Kansainvälisyys korkeakoulujen tutkinnoissa – monta reittiä samaanpäämäärään
Tiistai 21.3.3006
Turun yliopisto, Educarium, Sali Edu 1, Assistentinkatu 5
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintojen eurooppalainen tausta
•Yhteistutkintojen (joint degrees) kehittäminenasetettiin yhdeksi eurooppalaisenkorkeakoulutusalueen tavoitteeksi Prahanjulkilausumassa toukokuussa 2001.
•Bolognan prosessiin osallistuvien maidenopetusministerit päättivät Berliininkommunikeassa 19.9.2003 tukea ”aktiivisestiyhteisiin tutkintoihin johtavien opinto-ohjelmien kehittämistä ja niiden laadunasianmukaista varmistamista”.
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintojen eurooppalainen tausta…
•Myös Euroopan komissio tukeeyhteistutkintoihin johtavia yhteisiä opinto-ohjelmia.
•Lukuvuonna 2004-05 käynnistettiin ErasmusMundus –maisteriohjelmat, joiden on määräjohtaa
–yhteistutkintoon
–kaksoistutkintoon tai
–useampaan tutkintoon
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintojen eurooppalainen tausta…
•Yhteistutkinto-ohjelmista on laadittukansainvälinen selvitys.
•Ohjelmia on jo useimmissa Euroopanmaissa, mutta määrä ei vielä ole kovin suuri.
•Eniten ohjelmia on kauppatieteissä,oikeustieteissä ja hallintotieteissä.
•Maiden sisällä ja välillä on eroja siinä,montako tutkintotodistusta opiskelija saa.
w w w . h a m k . f i
Määritelmät
•Kaksoistutkinto (double degree) tarkoittaavähintään kahden korkeakoulun yhdessäkehittämää ja järjestämää koulutusohjelmaa,joka johtaa vähintään kahteen tutkinto-todistukseen – käytännössä yhteen jokaisessayhteistyökorkeakoulussa.
•Yhteistutkinto-sana (joint degree) tarkoittaavähintään kahden korkeakoulun yhdessäkehittämää ja järjestämää koulutusohjelmaa,joka johtaa yhteen tutkintotodistukseen.
–Käytännössä eurooppalaisessa keskustelussakattaa kummankin koulutusohjelmatyypin.
w w w . h a m k . f i
Ajankohtainen tilanne Suomessa
•Suomalaisissa korkeakouluissa onyhteistutkinto-ohjelmia vielä varsin vähän.
•Muutamat tiede- ja ammattikorkeakoulut ovatmukana kansainvälisissä ohjelmissa, jotkajohtavat kaksoistutkintoihin (double degrees).
•Ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmäkattaa ainoastaan suomalaiseenkorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen.
w w w . h a m k . f i
Opetusministeriön suositukset
•Opetusministeriö pitää yhteistutkintojenkehittämistä tärkeänä osanakorkeakoulujen kansainvälistymistä.
•Ministeriö pitää tärkeänä, että suomalaisetkorkeakoulut kehittävät aktiivisestiyhteistutkinto-ohjelmia virallisestitunnustettujen, laadukkaiden ulkomaistenkorkeakoulujen kanssa.
w w w . h a m k . f i
Opetusministeriön suositukset…
•Minkään maan viralliseen tutkintojärjestelmäänkuulumattomien yhteistutkintojen asema onkansallisella ja kansainvälisellä tasolla epäselvä.
•Opiskelijan oikeusturvan varmistamiseksiyhteistutkinnot pitää järjestää siten, ettäopiskelijan saama tutkinto kuuluu ainakin yhdenmaan viralliseen tutkintojärjestelmään.
•Jos ohjelma ei johda virallisesti tunnustettuuntutkintoon, se on ilmoitettava ennakolta selvästiopiskelijoille ennakkomateriaalissa.
w w w . h a m k . f i
Opetusministeriön suositukset…
Korkeakoulujen on varmistettava yhteistutkinto-ohjelmia kehittäessään seuraavat asiat:
1. Tarkat kirjalliset sopimukset
-koulutusohjelman laajuus
-opiskelijaksi ottaminen
-opiskelijan asema siihen liittyvineoikeuksineen
-tutkintotodistuksen myöntäminen
-kunkin korkeakoulun velvollisuudet
-ohjelman rahoitus
w w w . h a m k . f i
Opetusministeriön suositukset…
2.Yhteistutkinnot perustuvat korkeakoulujenyhdessä tekemään huolelliseen OPS-työhön.
3.Kaikki yhteistutkinto-ohjelmaan osallistuvatkorkeakoulut ovat oman maansaasianomaisten viranomaisten virallisestitunnustamia tai akkreditoimia.
4.Asianmukaisesta laadunvarmistuksestahuolehditaan ja laatukriteereistä sovitaanennakolta kirjallisesti korkeakoulujen välillä.
w w w . h a m k . f i
Opetusministeriön suositukset…
5.Varsinaisesta tutkintotodistuksesta käy selvästiilmi, että opiskelija on osallistunut yhteistutkinto-ohjelmaan. Suoritetut opinnot kirjataan selkeästitutkintotodistuksen liitteeseen.
6.Tutkintotodistuksen myöntävä korkeakouluvastaa tutkinnon laadusta ja siitä, että tutkintotäyttää sille asetetut kriteerit.
7.Kaikki yhteistutkinto-opiskelijat suorittavatmerkittävän osan opinnoistaan ainakin yhdessäulkomaisessa yhteistyökorkeakoulussa.
w w w . h a m k . f i
Opetusministeriön suositukset…
8.Ulkomaisissa yhteistyökorkeakouluissasuoritetut opinnot tunnustetaantäysimääräisesti osaksi kotimaassasuoritettavaa tutkintoa.
9.Jokainen osallistuva suomalainenkorkeakoulu antaa tutkintotodistuksenniille opiskelijoille, joille se onmyöntänyt tutkinnonsuoritusoikeuden.
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon
1.Miksi yhteistutkinto?
•yhteistutkinnon ja koulutuksen tarve
•lisäarvo olemassa oleviin tutkintoihin
•muu yhteys olemassa oleviin tutkintoihin
•yhteistutkinnon tavoitteet
•yhteydet opetukseen, tutkimukseen jatyöelämään
•hyöty yksikölle/korkeakoululle
•ohjelman kesto ja jatkuvuus
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…
2. Yhteistyökumppanit ja yhteistyö konsortion jakorkeakoulun sisällä
•tunnustetut/viralliset/akkreditoidut korkeakoulut;korkeakoulun/yksikön oikeus myöntää tavoitellunyhteistutkinnon tasoisia (ja/tai ammatillisesti/akateemisesti suuntautuneita) tutkintoja
•yhteistyökumppaneiden määrä
•yhteistyökumppaneiden laatu (kunkin vahvuus,osaamisalueet ja erikoistuminen; opetustarjonta)
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…
•kokemukset aiemmasta yhteistyöstä
•yhteistyön, vastuiden ja viestinnän organisointi
•yhteistyö suomalaisen korkeakoulun sisällä(esim. laitos/tiedekunta/opintohallinto/kv. asiat:varmista tarvittava tuki ohjelmalle ja senakateemiset ja hallinnolliset resurssit)
•oman korkeakoulun säännöksiä ja määräyksiätulee noudattaa esim. OPS, opiskelijavalinta,tutkintojen suorittaminen ja tutkintohallinto
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…
•ohjelman kieli ja yhteistyön hallintokieli
•varmistettava korkeakoulun sisäinen yhteistyömyös yhteistyökorkeakouluissa (yhteistyön eitule olla ”yhden kontaktin varassa”)
•ohjelmalla on yhteinen johto-/ohjausryhmä taivastaava, jonka asemasta, tehtävistä,oikeuksista ja kokoonpanosta sovitaan
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…
3. Ohjelman resurssit
•rahoitus ja sen jatkuvuus
•ulkopuolinen rahoitus ja kunkin korkeakoulun vastuuulkopuolisen tai erillisrahoituksen päätyttyä
•budjetointi (mm. opetus, koordinointi, hallinto, kokoukset,matkat, markkinointi, rekrytointi, tilojen ja laitteidenkäyttö, opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus)
•opetuksen ja tutkimuksen (henkilö)resurssit
•opiskelun ja opetuksen tukipalvelut, hallinnon jaohjauksen (henkilö)resurssit
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…
•opiskelijavalinnan ja rekrytoinnin(henkilö)resurssit
•ohjelman kehittämisen ja arvioinnin(henkilö)resurssit
•muut resurssit: esim. kirjastot, välineet, tilat
•opiskelijoilta mahdollisesti kerättävät maksut;avoin ja yhtenäinen käytäntö konsortion sisällä
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…
4. Sopimukset
•ohjelman laajuus
•opiskelijaksi ottaminen, opiskelijan asema ja oikeudet
•tutkintotodistuksen myöntäminen
•kunkin korkeakoulun velvollisuudet
•ohjelman rahoitus ja rahaliikenteen hoito
•yhteinen johto-/ohjausryhmä
•laadunvarmistus
•irtisanomismenettely (ehdot, aikataulu ja opintonsaaloittaneiden oikeuksien turvaaminen)
•minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan riitatapauksissa.
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…
5. Opiskelijavalinta
5.1. Valintaperusteet
•yleiset ja erityiset kelpoisuusvaatimukset(pohjakoulutus, kielitaito, työ- tai harjoittelukokemus)
•muut vaatimukset ja valintatavat (hakulomake,suositukset, motivaatiokirjeet, haastattelu, valintakoe)
•koskevatko kaikki valintaperusteet kaikkiaohjelmaan hakevia vai ovatko valintaperusteetkorkeakoulu-/yksikkökohtaiset
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…
5.2. Valintamenettely
•haku- ja valintamateriaali
•haku- ja valintaprosessin organisointi (sovittavaja sovitettava eri korkeakoulujen aikataulut)
•sovittava kuka valitsee opiskelijat
•opiskelijakiintiö kussakin korkeakoulussa
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…
5.3. Opiskelijan ”status”
•opiskelijan kotikorkeakoulun määrittäminen
•opiskelijan asema oikeuksineen muissaohjelmaan osallistuvissa korkeakouluissa
•oikeus kuulua ylioppilas-/opiskelijakuntaan
•opiskelijoilla oltava tieto omasta ”statuksestaan”kussakin osallistuvassa korkeakoulussa
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…
6. Tutkintoon johtavankoulutusohjelman sisältö ja rakenne
•Yhteistutkintoon johtavankoulutusohjelman järjestäjillä tulee ollariittävästi tietoa osallistuvien maiden
–korkea-asteen koulutuksesta
–säädöksistä
–tutkintorakenteesta
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…
6.1. Opetussuunnitelmaan liittyviä kysymyksiä
•kuinka paljon olemassa olevaa ja uutta opetusta
•ohjelman sisältö, kaikille yhteinen pakollinenosuus; valinnaisuus
•ohjelman laajuus, opintopisteet
•ohjelman tuottama jatko-opintokelpoisuus
•ohjelman mahdollisesti tuottama ammatillinenkelpoisuus/ammattipätevyys kussakin maassa
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…
•ulkomaiset opinnot ja niiden hyväksilukeminen;paljonko tutkintoon voi/pitää sisältyä ulkomaillasuoritettuja opintoja ja missä vaiheessa opintoja
•kaikkien yhteistutkinto-opiskelijoiden tuleesuorittaa merkittävä osa opinnoistaan ainakinyhdessä ulkomaisessa yhteistyökorkeakoulussaja siellä suoritetut opinnot tunnustetaan täysi-määräisesti osaksi kotikorkeakoulun tutkintoa.
•ohjelman tavoitteet; määritellyt oppimistuloksetja niiden yhteys kansallisiin ja eurooppalaiseentutkintojen viitekehykseen; tietojen, taitojen jakompetenssien määrittely
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…
•millä tavalla varmistetaan oppimistulostensaavuttaminen
•mahdollisuus opiskella kansallisia kieliä,kieliopinnot
•ohjelmaan sisältyvästä työharjoittelustasopiminen (kesto, missä, ohjaus, opintopisteet)
•opinnäytetyön laajuus, ohjaus ja arviointi;säädökset osallistuvissa maissa jakorkeakouluissa
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…
7. Opetuksen ja oppimisen järjestäminen
•Akateeminen ja hallinnollinen vastuutaho ja –henkilö.
7.1. Liikkuvuuteen liittyvät kysymykset
•opettajaliikkuvuus ja opiskelijaliikkuvuus
•organisointi, dokumentointi, rahoitus, kolmansien maidenopiskelijoiden viisumi- ja oleskelulupa-asiat
•opiskelijoiden ja opettajien vastaanottoon, asumiseen,orientaatioon ym. liittyvät kysymykset
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…
7.2. Opetusmuodot ja -tavat, opiskelija-arviointi
•monimuoto, virtuaali, luennot, seminaarit,harjoittelu.
•opettajien kielitaidon tason varmennus
•korvaavat tavat suorittaa opintoja, tenttienuusintamahdollisuudet
•opiskelijoiden arvioinnin kriteerit ja arviointi-asteikko (kansalliset tai korkeakoulu-/yksikkökohtaiset säännöt
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…
7.3. Opintojen ohjaus
•opintojen suorittaminen ja valinnaisuus
•opiskelijoiden etenemisen seuranta
•sopimus ja tiedotus, kauanko ohjelmassa voiopiskella
•HOPS (henkilökohtainen opintosuunnitelma)
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…
8. Tutkinto, tutkintotodistus ja sen liite (DiplomaSupplement)
•tutkinnon asema kunkin maan kansallisessakoulutusjärjestelmässä
•tutkinto kuuluu ainakin yhden ohjelman järjestämiseenosallistuvan maan viralliseen tutkintojärjestelmään
•yksi vai useita todistuksia; allekirjoittajat
•tutkintotodistuksen sisältö: oleellisimpien asioiden (mm.yhteistutkinto-ohjelmaan osallistumisen) tulisi käydä ilmitutkintotodistuksesta; suoritetut opinnot ja lisä-informaatio kirjataan tutkintotodistuksen liitteeseen
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…
•tutkintotodistuksen myöntävä korkeakouluvastaa tutkinnon laadusta ja siitä, että tutkintotäyttää sille asetetut kriteerit
•jokainen suomalainen korkeakoulu antaatutkintotodistuksen niille opiskelijoilleen, joillese on antanut tutkinnonsuoritusoikeuden
•tutkintotodistuksen voi antaa vain sellaisestatutkinnosta, jonka myöntämiseen ko.korkeakoululla on oikeus
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…
9. Ohjelmaa koskeva informaatio ja ohjelmanmarkkinointi: esitemateriaali, www-sivut
•osallistuvien korkeakoulujen yhteinen ja kunkinkorkeakoulun oma markkinointi
•kenelle informaatio ja markkinointi suunnataan
•opiskelijarekrytointipohja; halutaankotietynlaisia opiskelijoita, esim. pääsääntöisestiyhteistyökorkeakouluista ja/tai tietyiltä alueilta
•informaation oikeellisuuden varmistaminen
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintoja suunniteltaessa huomioon…
10. Laadunvarmistus, ohjelman seuranta ja arviointi
•kaikki osapuolet kattava laadunvarmistus-järjestelmä (sis. itsearvioinnin ja mahdollisestitähän listaan (kohdat 1-9) sisällytettyjä asioita
•opiskelija- ja työelämäpalautejärjestelmä
•ENQA-raportti: Standards and Guidelines forQuality Assurance in the European HigherEducation Area (www.enqa.net) -- sis. suosituksetkorkeakouluille, joita voi hyödyntää myösyhteistutkintojen laadunvarmistuksessa
w w w . h a m k . f i
HAMKin yhteistutkintokumppanit
•IB:llä on sopimuksia 5 oppilaitoksen kanssa:
–IT Tralee, Irlanti (vuodesta 1999)
–FH Deggendorf, Saksa (vuodesta 2003)
–ESC Saint-Etienne, Ranska (vuodesta 1999)
–University of Derby, UK (vuodesta 1999)
–Beijing Technology and Business University(BTBU), Kiina (vuodesta 2004)
•Puutarhatalous: HAS den Bosch University ofProfessional Education, Hollanti (vuodesta 2000)
•Rakennustekniikka: Vitus Bering, Tanska(vuodesta 2000)
w w w . h a m k . f i
Miksi HAMKilla on yhteistutkinto näidenyliopistojen kanssa?
•yhteistyöyliopistot sijaitsevat Suomelle tärkeissäkauppakumppanimaissa
•ennestään pitkä, hyvä yhteistyö ja hyväthenkilökohtaiset suhteet
–luonnollinen kehitysaskel syventääyhteistyötä
•yhteneväiset opetussuunnitelmat
–myös näillä yhteistyöyliopistoilla onenglanninkielinen koulutusohjelma
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintojen lisäarvo HAMKissa
•syventää kansainvälistymistä
•kilpailuetu muihin vastaaviin koulutusohjelmiin
•mahdollisuus hyvään urakehitykseen
–opiskelijalla on mahdollisuus parantaakilpailukykyään työmarkkinoilla
–monipuoliset työnsaantimahdollisuudet
–usean maan kieli- ja kulttuuriosaaminen
–usean maan yritys- ja muut yhteistyökontaktit
–eri maissa erilaiset opetusmetodit
–helppo löytää töitä, kun saa kaksi tutkintoa
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintojen lisäarvo HAMKissa…
•tavanomaista vaihtoa pidempi, laajempi, syvempija antoisampi oppi ja kokemus
•osittain paremmat jatkokoulutusmahdollisuudet
–esim. partnerin maisteri- ja MBA-ohjelmissa
•opintojen monipuolistuminen
–useita vaihtoehtoja opiskelijalle
–eri korkeakouluissa erilaisia vahvuuksia
•kaksi tutkintoa eri maissa nopeasti
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintojen periaatteet HAMKissa
•noin kahden vuoden opinnot (sis. työharjoittelu)kotikorkeakoulussa
•3. opiskeluvuosi toisessa oppilaitoksessa
–suurin osa pääaine- ja sivuaineopinnoista tällöin
•vastaanottava oppilaitos hyväksilukee kotikorkea-koulun opinnot ja ohjaa opiskelijan opintojaksoille
•vain yksi päättötyö/opinnäytetyö
–aihe ja vaatimustaso hyväksytään molemmissa
•molemmista korkeakouluista tutkintotodistus
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintojen haasteita HAMKissa
•vaativa: opiskelija, henkilöstö, yhteistyö (sis./ulk.)
•tunnetaan perusteellisesti partnerit ja OPSit
–luottamus ja yhteensovittaminen
–jatkuva yhteydenpito – useat toimijat
–Learning Agreement ja siitä poikkeamiset
–opiskelijat eivät aina tiedä, mitä heiltä vaaditaan
•sopimuksissa otetaan ennakolta huomioon
–pedagogiset seikat (opintojaksot, opetustavat..)
–hallinnolliset, organisatoriset ja juridiset seikat
–taloudelliset seikat
–kulttuurilliset seikat
w w w . h a m k . f i
Yhteistutkintojen kehittämiskohteita
•opiskelijavalinta (määrä, markkinointi, tapa…)
•erilainen opiskelukulttuuri eri kouluissa
•hyväksiluku- ja korvaavuuskäytänteet
•korvaavat tavat suorittaa opintoja
•opinnäytetyön arviointi ja kypsyysnäyte
•opettajien liikkuvuus ja sen kustannukset
•kolmansien maiden opiskelijoiden liikkuvuus
•opiskelijoiden ja opettajien osaaminen
•henkilöresurssit (opetus, ohjaus, yhteydenpito)
•eri toimijoiden yhteistyö korkeakoulun sisällä
•arviointi ja laadunvarmistus
Think Globally, Act Locally – Together we’re strong