2 Tiedollinen oikeutus
Markus Lammenranta
Helsingin yliopisto
Tiedollinen oikeutus
tiedollinen vs. praktinen oikeutus
tiedollinen normatiivisuus
vastuullinen uskomus (deontologia)
uskomisen etiikka (W.K. Clifford)
hyvä uskomus (aksiologia)
dialektinen oikeutus
Tiedollinen supervenienssi
Jos uskomus on oikeutettu, täytyy olla jokinluonnollinen, ei-tiedollinen, ominaisuus N,johon pätee:
(1) uskomuksella on N,
(2) on välttämätöntä, että jokainen uskomus, jolla onN, on oikeutettu.
Internalismi vs. eksternalismi
Internalismi: Uskomuksen oikeutus riippuu pelkästäänuskojalle sisäisistä tekijöistä. Näitä ovat hänen a)sisäiset mielentilansa (mentalismi) tai b) tekijät, joistahän on tai kykenee olemaan reflektiivisesti tietoinen(aksessibilismi).
Eksternalismi ei rajoita tällä tavalla oikeutuksen ehtoja.Ne voivat olla täysin ulkoisia.
Evidentialismi vs. reliabilismi
Evidentialismi: S on oikeutettu uskomaanettä p, joj S:n evidenssi tukee p:tä.
S:n evidenssi muodostuu hänen sisäisistäsenhetkisistä mielentiloistaan:kokemuksistaan, uskomuksistaan jaintuitioistaan.
Reliabilismi: S:n uskomus on oikeutettu,joj sillä on luotettava kausaalinenalkuperä.
Miksi internalismi?
A. Deontologismi → internalismi
1.Oikeutus on tiedollista vastuullisuutta.
2.Vastuullisuus riippuu pelkästäänsisäisistä tekijöistä.
C. Internalistiset intuitiot
1.Demonihypoteesi
2.Selvänäkötapaus (BonJour)
Miksi eksternalismi?
A.Eläinten ja lasten tieto
B.Tiedollinen oikeutus on välttämättätotuuteen johtavaa. Miksi sillä muutenolisi tiedollista arvoa?
C.Internalismi johtaa skeptisismiin.
Regressioargumentti
(1)Uskomuksen oikeutus vaatii hyvät perusteet.
(2)Hyvät perusteet ovat itse oikeutettuja uskomuksia.
(3)Siis uskomuksen oikeutus vaatii äärettömänmäärän hyviä perusteita.
(4)Kenelläkään ei voi olla ääretöntä määrää hyviäperusteita.
(5)Siis kenelläkään ei voi olla oikeutettuja uskomuksia.
Oikeutuksen rakenne
Uskomuksen oikeuttava perusteiden ketju
1.jatkuu äärettömyyksiin (infinitismi),
2.muodostaa kehän (kehäinen koherentismi),
3.päättyy uskomukseen, joka ei ole oikeutettu(wittgensteinilainen kontekstualismi) tai
4.päättyy uskomukseen, joka on oikeutettu(fundamentalismi).
Fundamentalismi
1.Jos uskomuksella on F, se onoikeutettu.
2.Jos uskomus on suhteessa Roikeutettuihin uskomuksiin, se on itseoikeutettu.
3.Jokainen oikeutettu uskomus onoikeutettu tavalla 1 tai 2.
Radikaali fundamentalismi
(1)Perususkomukset ovat varmoja:epäilyksettömiä, erehtymättömiä jakumoutumattomia.
(2)Oikeutuksen lähde on järki ja introspektio(Descartes: intuitio, selvä ja tarkkahavainto).
(3)Oikeutus siirtyy perususkomuksilta muillededuktiivisen päättelyn kautta.
(4)Ulkomaailmaa koskevan tiedon ongelma:mielestä ei voida päätellä ulkomaailmaan.
Maltillinen fundamentalismi
(1)Perususkomusten ei tarvitse olla varmoja.Kaikkien uskomusten oikeutus voikumoutua. (fallibilismi)
(2)Oikeutuksen lähteinä introspektion ja järjenlisäksi aistihavainto, muisti, induktiivinen (jaabduktiiivinen) päättely, empatia, muidensana (moraalinen intuitio, uskonnollinenkokemus?).
(3)Tieto ulkomaailmasta, menneisyydestä,muiden mielentiloista (moraalisistatosiasioista, Jumalasta?) on suoraa.
Perususkomusten oikeutus?
Evidentialismi: perususkomuksenoikeuttaa ei-doksastinen kokemus.
Reliabilismi: perususkomuksen oikeuttaasellainen luotettava kausaalinenalkuperä, johon ei sisälly päättelyämuista uskomuksista.
Oikeutuksen kumoutuvuus
Jos evidenssi e oikeuttaa minutuskomaan että p, niin lisäevidenssi dkumoaa tämän oikeutuksen, jos ja vainjos e ja d yhdessä eivät oikeuta minuauskomaan että p.
d voi olla peruste uskoa, että p on epätositai että e ei ole luotettavaa evidenssiäp:lle.
Sellarsin dilemma
Wilfrid Sellars (1912-1989)
1.Jos aistikokemuksilla ei olepropositionaalista sisältöä, ne eivätkykene oikeuttamaan uskomuksia.
2.Jos aistikokemuksilla onpropositionaalinen sisältö, ne vaativatitse oikeutuksen.
Metaoikeutus
Laurence BonJour (1943-)
Oletetaan, että F on ominaisuus, jokatekee perususkomuksesta oikeutetun.
(1)Uskomukset, joilla on F, ovattodennäköisesti tosia.
(2)Uskomuksella että p on F.
(3)Uskomus että p on todennäköisestitosi.
Lineaarinen vs. holistinenoikeutus
Fundamentalismi olettaa, että oikeutus onjotakin, joka siirtyy lineaarisessapäättelyketjussa uskomukselta toiselle.
Holistisen näkemyksen mukaan oikeutus syntyysamalla kertaa kaikissa henkilön uskomuksis-sa. Tietyt koko uskomusjärjestelmänominaisuudet tekevät siihen kuuluvistauskomuksista oikeutettuja.
Holistinen koherentismi
Uskomus on oikeutettu, joss se kuuluukoherenttiin uskomusjärjestelmään.
looginen ristiriidattomuus
Deduktiiviset, induktiiviset ja selittävät suhteetlisäävät koherenssia.
Ongelmat: (1) vaihtoehtoiset yhtä koherentitjärjestelmät, (2) irrallaan todellisuudesta jakokemuksesta, (3) muista irrallisetuskomukset, (4) yliälyllisyys.
Holismin ongelma
Sisäinen koherenssi on se ominaisuus,joka tekee kaikista uskomuksistaoikeutettuja.
Kaikki oikeutetut uskomukset ovatperususkomuksia.
 Metaregressio.
Varmuudesta (1969)
Ludwig Wittgenstein (1889-1951)
”- - kysymykset, jotka teemme, ja epäilymmeriippuvat siitä, että tietyt lauseet ovat erotetutepäilyn ulkopuolelle - ne ovat kuin saranat,joiden varassa kysymykset ja epäilytliikkuvat.” (§ 341)
”Ts. tieteellisten tutkimustemme logiikkaankuuluu, ettei tiettyjä asioita toden teollaepäillä.” (§ 342)
”Vaikeutenamme on oivaltaa uskommeperusteettomuus.” (§ 166)
Dialektinen regressio
A väittää (tietävänsä) että p.
B: Mistä tiedät että p?
A: p koska q.
B: Mistä tiedät että q?
A: q koska r.
B: Mistä tiedät että r?
Jne. ad infinitum.
Kontekstualismi
Michael Williams, Problems of Knowledge(2001)
S on oikeutettu uskomaan että p, joj S kykeneepuolustamaan p:tä asianmukaisia haasteitavastaan (dialektinen oikeutuskäsitys).
Propositioilla, joita ei voida asianmukaisestihaastaa, on oletusarvoinen oikeutus (defaultentitlement).
Millä propositioilla on oletusarvoinen oikeutus jamitkä propositiot tarvitsevat perusteita,vaihtelee kontekstin mukana.