SYÖMISHÄIRIÖISTENOSASTOHOITOLASTENPSYKIATRIANKLINIKASSA
lastenpsykiatrian el. Saana Pohjamo-Lehtinen
Lastenpsykiatrinen osastohoito iänmukaisesti vuodeosastoilla:
Lastenpsykiatrian osasto 54(n. 8-11-vuotiaat)
Lastenpsykiatrian varhaisnuorten osasto50 (n. 12-15-vuotiaat)
HOITOONTULO
Syömishäiriön kyseessä ollessa hoitoon tullaan yleensäos:n 62 kautta.
Nuoren ollessa hoidossa somaattisella osastollasovitaan tarvittaessa nuoren asettamisesta jonoonlastenpsykiatrian osastolle. Usein tästä sovitaanyhteispalaverissa.
Yhteistyö jatkuu tutustumiskäynnillä osastolla 50.
Jos perheen kanssa on sovittu osastolle 50 tulosta,voivat omahoitajat aloittaa käynnit nuoren luonasomaattisella osastolla.
Osastohoito alkaa tulopalaverilla osastolla 50.
HOITAVA TIIMI
Osaston hoitavaan tiimiin kuuluu lääkäri, 2omahoitajaa, 2 vanhempien tapaajaa, psykologi
Hoidossa on mukana koko osastonhoitohenkilökunta
Hoitoon liitetään tarvittaessa fysioterapeutin taitoimintaterapeutin tutkimukset ja hoidot.Psykoterapian aloituksen harkinta tehdäänyhdessä nuoren ja vanhempien kanssa
HOITO
Hoito alkaa yleensä arviojaksolla, jolloin voidaan arvioida oireidenvakavuutta. (Kehityskriisi vai vakavampi psyykkinen häiriö).
Osastohoidon alkaessa tehdään hoitosuunnitelma ja hoitosopimus.Anoreksian kyseessä ollessa käytetään usein hoito-ohjelmaa. Nykyisinhoito-ohjelmissa on tapahtunut muutosta ja niitä on kehitelty useissaanoreksiaa hoitavissa yksiköissä, myös osastolla 50.
Hoito jaetaan hoito-ohjelmassa kolmeen vaiheeseen. Aloitetaan tiiviimmästähoidosta osastolla, jolloin joudutaan usein keskittymään aliravitsemuksenkorjaamiseen ja konkreettisiin asioihin.
Hoidon kuluessa mennään kohti avohoitopainotteisempaa suuntaa, jolloinnuori kykenee ottamaan enemmän vastuuta omasta syömisestään myösosaston ulkopuolella ja paino ei laske kotilomien aikana. Hoidossa tärkeäksion nähty turvallisuus, selkeys ja johdonmukaisuus.
 
Anoreksian hoidossa tärkeä on omahoitajasuhde, joka usein pitkänhoidon myötä tulee merkittäväksi ja jatkuu usein myösavohoitovaiheessa. Hoitoneuvottelut potilaan, omahoitajan jalääkärin kanssa pyritään järjestämään säännöllisesti 2-4x/kk.Vanhempien tapaamiset myös n. 2-4x/kk. Hoitoon kuuluvat myös n.1x/kk tapahtuvat hoitoneuvottelut, joissa mukana perhe, tiiminjäseniä ja lääkäri.
Ruokailutilanteisiin kiinnitetään huomiota. Pyrkimys normaaliuteen jaoma-aloitteisuuteen. Tehdään mm. tavoitteita ruuan lisäämisen jaruokavalion laajentamisen suhteen. Mietitään myöspunnitustiheyden tarpeellisuutta vaiheen mukaan.
HOIDON TAVOITTEET
Hoidossa yleisenä tavoitteena on painon ja ruokavalionnormalisoituminen ja että nuori vähitellen kykenisi itseottamaan vastuun syömisestään. Lisäksi tärkeää onnuoruusiän etenevä kehitys.
Tavoitteena hoidon aikana on auttaa nuorta myös arkeahallitsevien pakkomielteiden ja pakonomaistentoimintojen esim. pakonomaisen liikkumisenvähentämisessä ja näin ollen hoitoon liittyysyömishäiriöiden kohdalla usein työskentelyä vaikeidentunteiden kuten ahdistuksen kanssa.
Lisäksi psykoedukatiiviset tavoitteet, antaa tietoa kehontoiminnasta, normaalin ruokavalion koostumuksesta jne.