L:\TIET 2002\Jaana\palapelitausta_tiedostot\bgrnd241.gif
  sanajärjestys
Ruotsin kielessä kaikilla lauseenjäsenilläon oma paikkansa.  Toisin kuin suomenkielessä on sanajärjestyssäännöt erittäintarkat.  Lauseenjäsenten paikatmääräytyvät sen mukaan onko kyseessäpää- vai sivulause. Päälause voi esiintyäsekä yksin että sivulauseiden kanssa.Sivulause ei esiinny koskaan yksin vaantarvitsee aina parikseen päälauseen.
 
Ruotsin kielen sanajärjestyksen voit oppiamutkattomasti ns. laatikkomallin” avulla.Siinä laatikot ovat aina samassajärjestyksessä. Jokin laatikoista voi jäädätyhjäksi, mutta ne eivät koskaan vaihdapaikkaa keskenään.
L:\TIET 2002\Jaana\langben2b.GIF
L:\TIET 2002\Jaana\kusin2b.GIF
L:\TIET 2002\Jaana\palapelitausta_tiedostot\bgrnd241.gif
  päälause
Päälauseet  voivat olla väitelauseita,kysymyslauseita tai kehotuksia. Kehotustailmaisevista lauseista puuttuu yleensäsubjekti. Muuten ruotsinkielisissälauseissa täytyy olla aina subjekti. Jos eiole muuta subjektia käytetään subjektinapronomineja man tai det.
Päälauseen sanajärjestys voi olla jokosuora (subjekti ennen predikaattia) taikäänteinen (predikaatti ennen subjektia).
 
 
L:\TIET 2002\Jaana\langben2b.GIF
L:\TIET 2002\Jaana\kusin2b.GIF
L:\TIET 2002\Jaana\palapelitausta_tiedostot\bgrnd241.gif
  päälause
 
 
lauseenalku
predi-kaatti
subjekti
liikkuvamääre
pääverbi
objekti/predika-tiivi
adverbi-aali
Stina               jobbar                                                                                   på banken.
                       Kan              Kalle             också           komma                           i dag?
                      Öppna                                                                    fönstret!
När bankerna   blir             Stina                                                  arbetslös.
minskar sin
personal
Nu                   kan               jag                                 tala               svenska         bra.
Man                 brukar                                                 bada             bastu        i Finland.
Det                 regnade                                                                                    i går.
L:\TIET 2002\Jaana\langben2b.GIF
L:\TIET 2002\Jaana\kusin2b.GIF
L:\TIET 2002\Jaana\palapelitausta_tiedostot\bgrnd241.gif
  sivulause
Sivulauseessa on suora sanajärjestys(subjekti ennen predikaattia).  Kieltosanaja muut liikkuvat määreet ovat ennenpredikaattia.  Sivulauseensanajärjestyksen osaamista helpottaamuistisääntö: KON SU KIE PRE!(konjunktio, subjekti, kieltosana/liikkuvamääre, predikaatti)
 
Sivulauseet ovat 1) alistuskonjunktiollaalkavia lauseita 2) epäsuoriakysymyslauseita ja 3) relatiivilauseita.Sivulauseet eivät esiinny yksinään vaanmuodostavat yhdessä päälauseiden kanssavirkkeitä.
 
L:\TIET 2002\Jaana\langben2b.GIF
L:\TIET 2002\Jaana\kusin2b.GIF
L:\TIET 2002\Jaana\palapelitausta_tiedostot\bgrnd241.gif
  sivulause
1) Alistuskonjunktiot
attettäkun
för attjotta, ettäeftersomkoska
så attjotta, ettäfast vaikka
därför attsiksi, sen tähden när kun
omjosäven omvaikka
Esim. Jag går i skolan eftersom jag vill lära mig.
2) Epäsuorat kysymyslauseet
Alkavat kysymyssanalla tai om-konjunktiolla.
Esim. Jag undrar om Lasse är hemma.
         Jag vill veta vad du heter.
 3) Relatiivilauseet
Alkavat relatiivipronominilla (vilken, vilket, vilka, vad, vars, vilkas, som)
tai relatiiviadverbillä (där, dit, då)
Esim. Vi fick ett brev som vi länge hade väntat på.
           Vi träffades på sommaren då det var jätte varmt.
 
L:\TIET 2002\Jaana\langben2b.GIF
L:\TIET 2002\Jaana\kusin2b.GIF
L:\TIET 2002\Jaana\palapelitausta_tiedostot\bgrnd241.gif
  sivulause
 
sivulauseenalku
subjekti
kieltosana/
liikkuva määre
predikaatti
muu
att                         Stina                redan                   har börjat
                                                                                   jobba.
fast                         det                 ofta                      är                       svårt.
som                          hon                 inte                      vill köpa
där                           det                 aldrig                   är                       kallt.
var                           hon                  nu                        bor.
L:\TIET 2002\Jaana\langben2b.GIF
L:\TIET 2002\Jaana\kusin2b.GIF
L:\TIET 2002\Jaana\palapelitausta_tiedostot\bgrnd241.gif
  liikkuvat  määreet
Liikkuvat määreet ovat adverbejä, joidenpaikka vaihtelee sen mukaan, onkokyseessä sivu- vai päälause. Liikkuvatmääreet ovat  tavallisesti koko lauseenmääreenä.
Liikkuvia määreitä ovat 1) kieltosanat 2)lauseadverbit 3) epämääräistä aikaailmaisevat adverbit 4) konjunktioadverbit5) tapaa ilmaisevat adverbit.
 
 
L:\TIET 2002\Jaana\langben2b.GIF
L:\TIET 2002\Jaana\kusin2b.GIF
L:\TIET 2002\Jaana\palapelitausta_tiedostot\bgrnd241.gif
  liikkuvat määreet
Tästä voit vielä kerrata joitain yleisimpiä liikkuvia
määreitä.
1. kieltosanoja
inte/ickeei
ej ei
alrdigei koskaan
ingalundaei suinkaan
ingenstansei missään
2. Lauseadverbejä
kanskeehkä
välkai
nogkyllä
möjligenmahdollisesti
troligenluultavasti
säkertvarmasti
absolutehdottomasti
egentligenoikeastaan
förståstietysti
naturligtvisluonnollisesti
knappasttuskin
tyvärr       valitettavasti
faktiskttodellakin
verkligentodellakin
visserligentosin
L:\TIET 2002\Jaana\langben2b.GIF
L:\TIET 2002\Jaana\kusin2b.GIF
L:\TIET 2002\Jaana\palapelitausta_tiedostot\bgrnd241.gif
  liikkuvat määreet
4. Konjunktioadverbejä
också myösdäremotsitä vastoin
dessutomsitä paitsitrotts alltkaikesta huolimatta
likasåsamoini alla falljoka tapaukessa
ju-han, –hänalltsåsiis
nämligennäet, nimittäindärförsen vuoksi
ändå, dockkuitenkin
5. Tapaa ilmaisevia adverbejä
gärnamielellään
lungtrauhallisesti
lätthelposti
nogatarkoin
snabbt nopeasti
3. Epämääräistä aikaa ilmaisevia painottomia adverbejä
alltidainaredanjo
fortfarandeedelleengenastheti
förr, förutennen iblandjoskus
tidigareennennågon gång  joskus
förstensinnågonsinkoskaan
justjuurisällanharvoin
längekauanoftausein
nunytvanligentavallisesti
L:\TIET 2002\Jaana\langben2b.GIF
L:\TIET 2002\Jaana\kusin2b.GIF
L:\TIET 2002\Jaana\palapelitausta_tiedostot\bgrnd241.gif
  liikkuvat määreet
Jos on lauseessa on kieltosanan lisäksitoinenkin  liikkuva määre on niidenkeskinäinen järjestys seuraava:
 
Hon kom tyvärr inte med(kieltosanatulee toisen liikkuvan määreen jälkeen, joskielto kohdistuu koko lauseeseen.)
Jag kan inte alltid förstå honom.(kieltosana tulee ennen toista liikkuvaamäärettä korostamaan sen merkitystä.)
 
L:\TIET 2002\Jaana\langben2b.GIF
L:\TIET 2002\Jaana\kusin2b.GIF