Teemu Rantanen
1.11.13
Vastuu ilmastomuutoksen ehkäisystä on meilläkaikilla
1 Täysin eri mieltä
2 Osittain eri mieltä
3 Ei samaa eikä eri mieltä
4 Osittain samaa mieltä
5 Täysin samaa mieltä
b) Perustele kirjallisesti vastauksesi
Mitä asiaa olette perustelleet? Mihin kohteeseenkannanotot liittyvät? (esim. vastuu ilmaston lämpenemisestä, ilmastonlämpenemisen syyt, lajien moninaisuus)
Millaisia sisältöjä perusteluissa esiintyy? (esim. lämmitys,liikenne)
Tai millaisia perustelut ovat muodoltaan tai luonteeltaan?(esim. omiin kokemuksiin vetoaminen, esimerkkejä, tutkimustieto)
Mihin seikkoihin perusteluissa viitataan? Esiintyyköniissä joitakin yleisiä arvoja tai yleisiä olettamuksia?
(esim. tulevien sukupolvien oikeudet, elämän monimuotoisuus arvona tms.)
Tavoitteena tuottaa kommentointiaineistoa:Väittämien oltava kiistakysymyksen kaltaisia
Väittämät voivat olla myös sellaisia, joista voitaisiinolettaa vallitsevan yksimielisyys
Väittämiä voidaan muodostaa aiempien tutkimusten,esitutkimuksen tai muun esiymmärryksen pohjalta
Väittämien muotoilussa voi pohtia mm. kysymyksiä:
Yleisiä vai spesifejä? Yleisluontoisten väittämien kauttavoidaan kartoittaa perustelujen kirjoa (vrt.Teemahaastattelu) ja spesifien väittämien kautta kantaatiettyyn määriteltyyn kysymykseen
Myönteisiä vai kielteisiä? Minämuodossa vai ei?Tosiasiaväittämiä vai normatiivisia (”pitäisi”) väittämiä?
Pitääkö väittämien olla yksiselitteisiä
Väittämämetodissa haastattelut puolistrukrutoituja:väittämät esitetään järjestyksessä yksitellen jahaastateltavia pyydetään ottamaan kantaa niihin japerustelemaan näkemyksensä
Väittämät voidaan esittää samanaikaisesti myöspaperilla
Haastattelun kuluessa esitetään tarkentavialisäkysymyksiä
Litterointitarkkuus?
Kun on kyse yleisestä kiistakysymyksestä, ihmisettuntevat erilaisia julkisuudessa (ja yksityisesti)esitettyjä kantoja ja perusteluja
Nämä toimivat resursseina, joita ihminen osaa hyödyntääpuheessaan
Haastattelutilanteessa ihmisen rakentavat kantoja japerusteluja väittämiin ottaen huomioonhaastattelutilanteen luonteen
-> haastattelutilanteessa tapahtuvaa kommentointia eivoida suoraa tulkita haastateltavien omien mielipiteidentai henkilökohtaisten asenteiden ilmaukseksi
Ilmaistu kantaVastakanta
(usein implisiittinen)
PerusteluPerustelun locus
(yleisesti jaettu arvo
tai olettamus)
Jokainen tutkija rakentaa itse analyysitapansa; eitarkoin määriteltyä normia siitä, miten analyysipitäisi tehdä
Laadullisessa asennetutkimuksessa tyypillisestiluokitteleva analyysi etenee väittämäkohtaisesti
Ensin analysoidaan kannanotot väittämään
Positiivisten ja negatiivisten kantojen erottelu
Kohteen erittely: Mihin asiaan otetaan kantaa?
Huomio kiinnitetään myös arvottamisen ulottuvuuksiin,arvottamisen mahdolliseen voimakkuuteen
Tämän jälkeen perustelut väittämään
Perustelujen aineistolähtöinen erittely -> perustelukuokat
Kaksi perusreittiä
Kontekstin tarkastelun kautta vuorovaikutuksenanalyysiin
”common places” –näkökulma avaimena kulttuurisiinjäsennyksiin
Esim. eri väittämien perustelujen yhteydessä viitataan samaanasiaan tai arvoon
Tai samaan asiaan tai arvoon viitataan sekä kannan ettävastakannan perustelun yhteydessä
Periaatteessa tulkinnalliset käsitteet voivat olla (lähes)mitä tahansa sosiaalista todellisuutta jäsentäviä käsitteitä
Tulkinnallinen näkökulma aina teoreettinen valinta
Lähtökohtana aiemmat tutkimukset, joiden mukaanpäihdetyötä tehdään erilaisista kehyksistä (mm. onko kysefyysisestä, psyykkisestä vai sosiaalisesta ilmiöstä?Lääkkeellinen-lääkkeetön)
Päihdetutkimuksesta nousi esiin mm. kysymyksethuumeiden käytön syistä ja seurauksista sekäriippuvuudesta (mm. porttiteoria). Samaten kysymyshuumeiden käytöstä yhteiskunnallisena ilmiönä.Huumehoidon kiistakysymys on mm. se, onko tavoitteenaaina täysraittius
Sosiaalityön tutkimuksessa korostetaan mm.tavoitteellisuuden merkitystä sekä sitä että sosiaalityönekspertiisi
Oletetaan, että olette tutkimassasosiaalityönteiden suhtautumista huumeisiin /huumeiden käyttäjiin laadullisenasennetutkimuksen avulla
a) Muodostakaa pareittain 3 aiheeseen liittyväähaastatteluväittämää
b) Analysoikaa muodostamianne väittämiä:Miksi juuri tällaiset väittämät? Millaista tietoauskoisitte niiden kautta saatavan? Mitä puutteitaväittämissä on?
Yhteensä 13 kpl ja ne liittyivät
Huumeiden käytön syihin
Käytön seurauksiin
Sosiaalityön tavoitteisiin, ekspertiisiin ja reflektiiviseenammatillisuuteen
Tahdonvastaisiin toimenpiteisiin
Omiin tietotaitoihin
Omien asenteiden merkitykseen
Yhden kaupungin kaikki sosiaaliasemat (7 kpl):kokeneet ja pätevät sos.työntekijät, yhteensä 13haastattelua
Luokitteleva analyysi eteni väittämäkohtaisestiluokitellen.
Mitä erilaisia sosiaalityötä ohjaavia periaatteitaaineistosta voidaan löytää?
Aineistosta tuli näkyviin seuraavat olettamukset,joista vallitsi suuri yksimielisyys:
Huumeiden käyttäjän kanssa tehtävän työn tavoitteenaon huumeiden käytön lopettaminen
Huumeiden käyttö on paitsi yksilön, niin myös kokoperheen ongelma
Sosiaalityö on kokemukseen perustuvaa asiakastyötä
Työparin ja esimiehen kanssa keskustelu auttaajäsentämään sosiaalityön asiakastilanteita
Esim. Väittämä ”huumeiden käyttäjien kanssatyöskenneltäessä tavoitteena on huumeiden käytönloppuminen”
Vastaajat samaa mieltä. Kanta sai kuitenkin eri asteita
1. Erityisesti lastensuojelussa tavoite on selkeä (täysiraittius)
- > tahdonvastaisten toimia näkyvillä pitäminen
2. Työtä on tehtävä myös sellaisten asiakkaidenkanssa, joilla on erilaiset tavoitteet (aikuissosiaalityö)
3. Tavoitteena on asiakkaan saaminen päihdehoitoon
Miten sosiaalityöntekijät puheessaan kehystäähuumeiden käyttöä?
Kehys ymmärretään tässä kulttuurisesti rakentuneeksikognitiiviseksi kehykseksi
Kehykset tunnistettiin etsimällä eri väitteidenperusteluissa toistuvia teemoja
Kaksi pääkehystä tuli esiin useiden väittämienkohdalla:
Perhekeskeinen kehys: Huumeiden käytön syitä jaseurauksia jäsennettiin perheen käsitteen kautta. Samatenhuumeiden käyttöön vaikuttamista. Paikoin ”sosiaalinen”pelkistyi nimenomaan perhenäkökulmaksi
Ainekeskeinen kehys: Huumeita tarkasteltiin aineenaiheuttaman riippuvuuden näkökulmasta
- > parantamisen kehys
Esim. väittämä 1. ”huumeidenkäytön taustalla on yleensäpsyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä”
Vastaukset pääosin samaa mieltä olevia, joskinkorostettiin huumeiden käyttäjien erilaisuutta.
”kyllä mä uskoisin, että esimerkiksi mitä vähemmänne nuoret on saanut huolenpitoa, niin sitäsuurempi riski niillä on ajautua huumeidenkäyttöön. Että vanhemmuudessa on ongelmia. Javanhemmilla voi olla päihteiden käyttöä.”
Vastauksissa tuotiin esiin myös kasvatukseen,vanhempien psyykkisiin ominaisuuksiin ja”valvontaan liittyvä puutteita”, ei niinkäänsosioekonomisia kysymyksiä
Myös Väittämän 3: ”huumeiden käyttö aiheuttaa hyvin monenlaisiakielteisiä seurauksia paitsi yksilölle itselleen, niin myös muilleihmisille” kommentoinnissa tuotiin esiin monia perheeseenliittyviä haittoja
Väittämän 4 ”huumeiden käytön lisääntyminen 1990-luvulla liittyisuurelta osin muutoksiin suomalaisessa yhteiskunnassa jakulttuurissa” kommentoinnissa tuotiin esiin kansainvälistyminen,huumeasenteiden muuttuminen, yhteiskunnanvapaamielistyminen, mutta myös perheiden pahoinvointi,vanhemmuuteen liittyvät ongelmat sekä kotikasvatuksenmuuttuminen
”Myös toinen asia varmaan on, että ko puhutaan. Perheet eijaksa tukea lapsia ja vanhemmat on väsyneitä. Myössuomalasiperheissä on pahoinvointia. Niin se ajaa vääriinasenteisiin. Lapsilla ei ole sellaista tukea, mitä ne tarttis, vaanne on alttiinpia. Katu, kaverit kasvattaa enemmän”
Laadullinen asennetutkimus ei pyri oleman survey-asennetutkimuksen ”kilpailija”. Tutkimuskysymykseterilaisia
Ne voivat joissakin tapauksissa olla toisiaan täydentäviä
Laadullinen asennetutkimus retoriseensosiaalipsykologiaan perustuva lähestymistapa
Lähestymistavan erityisluonne liittyy omaanmetodologiaan (joka on saanut vaikutteita myösasennetutkimuksesta)
Laadullinen asennetutkimus on lähestymistapanajoustava
Keskeistä prosessin ja raportoinnin läpinäkyvyys
Luokittelun läpinäkyvyys
Tulkintojen suhde aineistoon
Tulkintojen uskottavuus rakentuu lisäksikäsitevalintojen teoreettisen perustelun kautta
Yleistäminen: yksittäisestä kommentoinnistavoidaan päätellä yleistä (esim. kulttuuristenresurssien olemassaolo tietyn ryhmänkeskuudessa), mutta ei yksilötason yleistyksiä
Tutkijan reflektioon ei erillistä metodiikkaa
Tutkijan roolin analyysi tärkeää, joskaan ei yhtäluotettavuuden näkökulmasta aivan yhtä kriittistä kuinavoimemmissa lähestymistavoissa