Ennen kerrontaa: attraktioelokuva

Attraktioelokuva

•Elokuvatutkija Tom Gunningin ja André Gaudreaultinkäsite

•Tom Gunningin mukaan noin vuoteen 1906 tai 1907asti elokuvaa hallitsi ns. attraktion estetiikka

•Attraktio: esim. sirkus, huvipuisto

•Attraktion käsite: Sergei Eisenstein

•Yleensä varhaista elokuvaa tarkasteltu kertovanelokuvan näkökulmasta: miten kerronta kehittyi

•Gunningin mukaan tämä ei kuitenkaan kuvastavarhaista elokuvaa sen omilla ehdoilla: tärkeää oliasioiden tuominen nähtäväksi, katsominensinänsä, visuaalinen uteliaisuus – ei kerronta

Attraktioelokuva

•Attraktio saattoi olla elokuvallinen: trikit, hidastukset,elokuvan esittäminen takaperin, kaksoisvalotus

•Myös "dokumentaariset" tapahtumat attraktioita(Juna saapuu asemalle, vauvan aamiainen)

•Näyttäminen, esille asettaminen tärkeämpääkuin kerronnan eteneminen

•Elokuvan narrativisoinnin vaihe vasta 1907-1913

•kuitenkin narrativisoinnin jälkeenkin elokuvassaedelleen mukana spektaakkeli sinänsä

Lumière: Vauvan aamiainen (1895)Auguste Lumière vaimoineen ja lapsineen. Yleisöä hämmästytti erityisesti se, ettäpuiden lehdet liikkuivat.

Georges Méliès (1861-1938):trikkiattraktioiden kuningas

•taikuri, teatteri Robert-Houdininomistaja

•oli mukana Lumièrenensimmäisessäelokuvaesityksessä 28.12.1895

•päätti lisätä elokuvia esityksiinsä

•Mélièsin elokuvat perustuivattrikkeihin, joiden avulla saatiinaikaan hämmästyttäviä efektejä

•paholainen ilmestyy tyhjästä

•pää kasvaa ja kutistuu

•monta saman henkilön päätäpöydällä

•sukeltaja tutkii taistelulaivaMainen hylkyä (kuvattuakvaarion läpi näyttämöllä)

Méliès: Kumipäinen mies (1901)

Méliès tarinan roolista elokuvissaan

Mitä tulee käsikirjoitukseen,kertomukseen tai tarinaan,niin mietin sitä vasta lopuksi.Voin todeta, että tällä tavoinrakennetulla käsikirjoituksellaei ole mitään merkitystä. Seon vain veruke näyttämö-efekteille, trikeille tai mie-lenkiintoisesti järjestetylletableaulle.

Englanti ja ”Brightonin koulu”

•Ensimmäinen merkittävä elokuvantekijä Englannissa R.W. Paul (Rough Sea atDover 1896; kuvaus Birt Acres; The countryman and the cinematograph, 1901;Buy your own cherries, 1904)

•Cecil Hepworth (Explosion of a Motor Car, 1900; Rescued by Rover, 1905)

•Brightonin elokuvantekijät ("Brightonin koulu"):

•G.A. Smith mm. otti käyttöön näkökulmaotoksen (Grandma's reading Glasses, 1900;Mary Jane’s Mishap 1903)

•James Williamson (The Big Swallow, 1900)

R.W. Paul

Cecil Hepworth

James Williamson

G.A. Smith

Edwin S. Porter

•Edisonin yhtiönmerkittävinelokuvantekijä

•Elokuvia:

•The Gay Shoe Clerk(1903)

•The Life of an AmericanFireman (1903)

•The Great Train Robbery(1903)

Edwin S. Porter (Edison)The Great Train Robbery (1903)

Attraktioelokuvan piirteet

1) Elokuva itse: näyttäminen(kertomisen sijasta)

•elokuva tuo nähtävänä olemisensa esille, korostaasitä

•esiintyjät katsoivat usein kameraan: ei pyrittyluomaan eroa fiktiivisen tilan ja elokuvan tilan välillets. rakentamaan realistista illuusiota

•ei voyeuristista vaan exhibitionistista

•trikkielokuva: sarja taikatemppumaisia attraktioita

Edison 1894: The kiss

G.A. Smith: The Big Swallow (UK, 1900)(kuvattava mies nielaisee kuvaajan)

Attraktioelokuvan piirteet

2) Esitystilanne: kokemus, ei kerronta

•elokuvia saatettiin esittää missä järjestyksessä tahansa,riippumatta "juonen" vaatimuksista (esim. takaa-ajoelokuvissajoko yksittäisiä kohtauksia takaa-ajosta tai sitten koko sarja);esittäjillä suuri kontrolli elokuvien esitystapaan [aina vuoteen1899]

•Hale's Tours elokuvateatterit: esitettiin junalla-ajokuvia ja myösteatteri itse oli rakennettu junanvaunun kaltaiseksi; konduktöörikeräsi liput; ääniefektit simuloivat junan sihinää ja kiskojenkolinaa

•---> liittyy enemmän huvipuistoon kuin nykyiseenelokuvakatsomiseen

Edison: The Sneeze (Aivastus, 1894)

Attraktioelokuvan piirteet

3) Tekniikka attraktiona

•Elokuvaa katsottiin teknisenä ihmeenä, ei tarinoita

•Siis: elokuva itsessään oli attraktio: se mitä mainostettiin, oliCinématographe, Biograph tai Vitascope - ei niinkään esitetytelokuvat

•alkuvaiheen jälkeen erikoisuuksien esittely jatkuu elokuvissa, mm.lähikuvien käytössä (esim. siirtyminen otoksen sisällä lähikuvaan eikuvastanut henkilön mielentilaa, vaan oli attraktio sinänsä)

•Porter: The Gay Shoe Clerk (1903): ekshibitionismi:lähikuvassa nainen nostaa hamettaan, jolloin kaikki voivatnähdä hänen nilkkansa