•Yleinen idea: jokin pysyymuuttumattomana vaikka jotakinmuutetaan
Johdatusta robustiuteen: Wimsatt1981
•Robustiusanalyysi on ‘triangulaatiotatoisistaan riippumattomilladeterminaatiotavoilla’.
•Robustiusanalyysi erottaa todellisen (real);sillä on episteeminen rooli: mitä robustimpijokin asia/ilmiö/tulos/ym. on, sitä suurempisyy meillä on uskoa että se on todellinen.
•Robustius koskee todellisuudenkuvausvälineitä, ei todellisuutta itseään.
Woodward (2006)
Robustiuden lajit:
•Inferentiaalinen (datapäätelmät)
•Derivationaalinen (teor.oletuksetpäätelmät)
•Mittaus (esim. Avogadron luku)
•Kausaalinen (eri kausaaliprosessittuottavat saman ilmiön)
Kuorikoski, Lehtinen & Marchionni(2010: BJPS)
•Teoreettinen mallinnus taloustieteessävoidaan ymmärtää derivationaalisenakollektiivisena robustiusanalyysinä.
Weisberg (2006): robustiusanalyysivaiheittain
1) Määritä onko joukolla malleja yhteinentulos.
2) Analysoi onko näillä malleilla jokinyhteinen rakenne.
3) Muotoile robusti teoreema ceteris paribus– ehdon avulla.
4) Tee robustille teoreemallestabiiliusanalyysi.
Käsitteitä
•Stabiiliusanalyysi
•Sensitiivisyysanalyysi
•Robustiusanalyysi
•Perturbaatiomenetelmät
Robustiuden episteeminen rooli
Kaksi läheisesti toisiinsa liittyvää funktiota:
-Auttaa suojautumaan virheiltä
-Auttaa määrittämään eri oletusten suhteellisentärkeyden annetun robustin tuloksenjohtamisessa: ‘what is driving the result’
Robustiuden episteeminen rooli
•Toisistaan riippumattomat tavat määrittää sama tulosvähentää virheiden mahdollisuutta:
•yksittäinen determinaatiotapa voi aina johtaa virheisiin,mutta olisi yllättävää jos toisistaan riippumattomat tavatjohtaa sama tulos olisivat kaikki virheellisiä.
Riippumattomuusderivationaalisessa robustiudessa
•Jos annettu determinaatiotapa onriippumaton toisesta, sentodennäköisyys saavuttaa korrektitulos ei saisi riippua siitä, onnistuukovai epäonnistuuko toinen tapa.
•Jos determinaatiotavat ovat toisistaanriippumattomia tällä tavalla, tuloksenuskottavuus kasvaadeterminaatiotapojen lukumääränmyötä.
Episteeminen epävarmuus koskienoletuksia
•Taloustiede ei itsessään kerro
- mitkä oletukset voivat vaikuttaa tuloksiin jasiis johtaa harhaan,
-mitkä oletukset ovat epärealistisia ja
-miten niitä voisi muuttaa jotta ne olisivatrealistisempia.
•Lähtökohtana on yleensä intuitiiviset ideatasioiden tärkeydestä.
Mallien parantaminentaloustieteessä ja robustius
•Taloustieteellisten mallien idea on poimia vain kaikkeintärkeimmät kausaaliset mekanismit ja riippuvuussuhteet
•Taloustieteen tutkimuskäytäntö: oletustenrealistisuudesta saa esittää kritiikkiä vain jos esittäävaihtoehtoisen (formaalin) mallin, joka osoittaa joko
-miten epärealistisen oletuksen muuttaminen muuttaaaikaisemman mallin tuloksia
uusi tulos, tai
-osoittaa, ettei oletuksen muuttaminen muuta mallintuloksia