C
PSYKOOSI JAKAKSISUUNTAINENMIELIALAHÄIRIÖ
YLEISESTI PSYKOOSISTA
Psykoosi on vakava mielenterveyden häiriö, jossa henkilön todellisuudentaju hämärtyy useinkarkealla tavalla. Psykoottinen ihminen ei erota omia sisäisiä impulssejaan ulkomaailmanaistimuksista, ja tulkitsee siksi kokemansa harhat todellisiksi.
Usein harhat ilmenevät: harhaluuloina, aistiharhoina, puheen huomattavanahajanaisuutena tai eriskummallisena käytöksenä.
Yleisimmät psykoosit ovat skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Suomessa on yli 50000 skitsofreniaa sairastavaa henkilöä. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaa n. puoliprosenttia suomalaisista, joillekin se saattaa jäädä elinikäiseksi mielenterveyden häiriöksi.
Lisäksi yleisiä psykooseja ovat skitsofreniaryhmän psykoosit, kuten skitsoaffektiivinen häiriö,sekä psykoottinen depressio.
MIKÄ AIHEUTTAA PSYKOOSIN?
Psykoottinen oireilu voi alkaa vuosia ennen varsinaista sairastumista.
Varsinaiseen sairastumiseen liittyy usein laukaisevia stressitekijöitä, joita voivat ollatraumaattinen tapahtuma, kuten omaisen kuolema, pitkäaikainen unettomuus,päihteiden käyttö, lääkeaineen käyttö tai niistä vieroittautuminen voi joskus johtaapsykoosiin.
Osa psykooseista aiheutuu aivosairauksista, usein aiheuttajaa ei kuitenkaan tunneta.
PSYKOOTTISIA OIREITA
Tyypillisiä oireita ovat: harha-aistimukset, kuten kuuloharhat ja näköharhat(hallusinaatiot)
 Näissä ihminen kokee usein itsensä esim. vainotuksi tai poikkeuksellisen tärkeäksihenkilöksi
Monilla ihmisillä erilaiset aistikokemusten vääristymät tai harha-aistimukset ilmenevätetenkin stressitilanteissa tai nukahtamisvaiheessa, ilman että ne olisivat luonteeltaanpsykoottisia.
Käytöstä voidaan määritellä joissain tapauksissa psykoottiseksi, vaikkei henkilölläilmenisikään varsinaisia harha-aistimuksia tai –luuloja. Näissä tapauksissa diagnoosiinriittää eriskummallinen puhe ja käytös.
KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ
Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen ja vahvasti perinnöllinenmielenterveydenhäiriö.
Mielialahäiriötä luonnehtivat tavanomaisesta poikkeavat mielialojen vaihtelut:masennus ja maniajaksot, sekä niiden ns. sekamuotoiset jaksot.
Sairastuneella voi olla täysin oireettomia jaksoja tai jaksoja, jossa oireet ovat hyvin lieviä.
Kaksisuuntaista mielihäiriötä sairastavilla on taipumusta kärsiä alkoholi- tai muustapäihdeongelmista, jolloin runsas juominen voi voimistaa sekä mania- ettämasennusjaksoja.
MANIA- JA MASENNUSJAKSOT
Maniajaksot ovat masennusjaksoja helpompi tunnistaa, sillä käyttäytyminen siinä onsilmäänpistävän aktiivista.
Maanisen vaiheen aikana voi tuntea erittäin voimakasta ja epärealistista hyvää oloa useitaviikkoja, tai kuukausia.
Maaninen käyttäytyminen ei välttämättä ole iloista, varsinkin nuorella ihmisellä maniasaattaa näkyä aggressiivisena kiihtymyksenä.
Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä yleisin hoitoon hakeutumisen syy on usein pitkäkestoinenja vaikea masennusjakso.
Masennusjakson aikana mielihäiriöstä kärsivä kokee syvää väsymystä ja keskittymiskyvynpuutetta, unihäiriöt ovat myös tavallisia.
Sairausjaksot voivat myös olla sekamuotoisia, jolloin se on erityisen hankala.
TYYPIN II KAKSISUUNTAINENMIELIALAHÄIRIÖ
Maniajaksot ovat tasaisempia, niin sanottuja hypomaanisia.
Hypomaaninen jakso ei ole niin vakava, että se aiheuttaisi merkittäviä vaikeuksia töissätai sosiaalisissa suhteissa.
Kakkostyypin mielialahäiriöstä usein hakeudutaan hoitoon vain masennusjaksojenaikana, jolloin häiriö saattaa jäädä kokonaan tunnistamatta.
HOITO
Hoidetaan mielialalääkkeillä. Myös ahdistusta ja unettomuutta lievittävillä lääkkeilläsekä masennuslääkkeillä.
Sopivan lääkityksen löytäminen saattaa viedä aikaa, mutta parhaimmillaanlääkityksellä pystytään estämään tai lievittämään masennus- ja maniajaksoja.
Usein mielialalääkkeet ovat parantaneet potilaiden hoitoa ja elämänlaatua.
Tauti uusiutuu herkästi hoidon jälkeen ja usein joudutaan pitkäaikaiseen, oirejaksoaestävään lääkehoitoon.
Aina lääkitys ei ole tarpeen, silloin kun oireet eivät ole pahoja ja sairastava osaa hallitaniitä.
Sairausjaksojen ehkäisemiseksi on tärkeää välttää liiallista stressiä sekä unenpuutetta.