Sadun piirteidenerottaminentekstitaidonkokeessa
Katri Sarmavuori
Turku 12.8.2010
2nd Baltic Sea/15th Nordic Reading Conference
KirjoittaminenAjatusten ilmaisemista kirjallisesti
Kirjoittaja
KirjoittaminenTekstit, taidot, prosessit, kirjoittajat, lukijat, välineet
Kehityksellinen ilmiö
Persoonallinen ilmiö
Konstruktiivinen ja sosiokonstruktiivinenilmiö
Välineiden hallinta
Tekstitaidot
(Sarmavuori 2010, Opi ja ohjaa kirjoittamista, s. 189)
Aineisto
Tekstitaitokokeen kevät 2008
Mistä piirteistä tunnistaa, että Punahilkkaon tekstilajiltaan satu?
41 vastausta
0 pistettä1
1 pistettä1
2 pistettä6
3 pistettä9
4 pistettä10
5 pistettä14
6 pistettä0
Mikä on satu?
mielikuvitukseen, kansan uskomuksiin ja myytteihin perustuva,aika- ja paikkasuhteista, samoin kuin arkitodellisuuden rajoistapiittaamaton opettava tai huvittava kertomus (Kuivasmäki &Heiskanen-Mäkelä 1990, 83).
*  kertomataidetta, jossa on useita episodeja ja jossa onnormaalitajunnan ylittäviä kokemuksia. Siinä on ainakin yksitodellisuudessa mahdoton asia, esim. ihmisen ja eläimenkeskustelu.
Siinä voi olla taikasanojen käyttöä. Ovi avautuu taikasananavulla. (Ylönen 2000a, 9.)
Sadun rakenne
Sadun alkupuolella esitetään yleensä ongelma. Sevoi olla mahdottomalta tuntuva tehtävä taiodottamaton tapahtuma. Joskus sadun sankari lähteeetsimään seikkailuja ja joutuu vaarallisiin tilanteisiin.Häellä on auttajia (yliluonnollisia olentoja tai tavallisiaihmisiä). Kerronnan edetessä päähenkilö oppiiomista ja toisten kokemuksista.
Sadussa on kriisi, jonka jälkeen ongelmat ratkeavat.Pahuudesta voidaan rangaista. Kriisin jälkeensankarin tai sankarittaren elämässä tapahtuumuutos. Hyvyydestä palkitaan usein vasta lopussa.
(Ylönen 2000a, 12-13.)
Punahilkka
Varoitussatu tuntemattomanvastaantulijan, petkuttajan
houkutuksia vastaan
Perrault 1697 aikuisten satiiri
Grimmin versio lapsille
Kasvutarina, vapauduttuaan sudenvatsasta Punahilkka palaa elämäännuorena naisena (Bettelheim)
Punahilkka
Todellisuudessa mahdottomatasiat
“Tarinan susi mm. puhuu, koputtaa, pukee vaatteet ylleen ja syö kaksiihmistä kokonaisina, mikä antaa lukijalle selvän tiedon tarinanfiktiivisyydestä - -”
Perustelu: ”Sadun tarkoitushan on konkreettisen käsittelyn sijaankertoa ja opettaa asioita vertauskuvallisesti helposti samaistuttavien,mielenkiintoisten ja taianomaisten satuhahmojen kautta.” (T1)
“Lopussa metsästäjä leikkaa suden mahan auki saksilla pelastaakseenPunahilkan ja isoäidin. Tietenkään tämä ei oikeasti olisi mahdollista,mutta sadulta odotetaan tietyn tasoista epärealismia. Eilinen koulupäiväei ole satu, ellei siitä kerrota jotain mitä missään tapauksessa ei voiuskoa. Punahilkassa tapahtuu monta täysin luonnotonta asiaa, muttasilti niillä on kaikilla tarkoituksensa.” (P4, 4)
* “Saduissa on paljon samankaltaisia piirteitä. Yksi piirre on se, että saduteivät yleensä ole realistisia. Punahilkkakaan ei ole realistinen, silläsadun susi osaa puhua, se osaa pukeutua ja se syö ihmisiähotkaisemalla heidät kerralla.” (T16, 3)
Vastakkainasettelu
“Tekstin satuolemuksesta kertoo myös perinteinen hyvä ja pahaasettelu, viattomuus ja viekkaus. Luonnollisesti hyvyyttä kuvastaaPunahilkka ja viekkautta taas susi. Sadussa tätä ei kyseenalaistetakoskaan, susi on aina viekas ja ilkeä ja tekee viattomalle Punahilkallepahaa ilman minkäänlaista provosointia.” (P4, 4)
Sadussa on usein myös hyvä ja paha, jotka taistelevat. Punahilkassahyviä ovat äiti, isoäiti, Punahilkka sekä metsästäjä ja pahana toimii  - -aina niin pahaksi kuvailtu susi. Susi on sadussa tavallaan kuin ihminen,mutta susi tuo lapsille mieleen ilkeän otuksen, joten paha susi toimiisadussa tehokkaammin.” (P 11, 3)
*“Satujen maailmankuva on usein mustavalkoinen. Henkilöt on jaoteltujyrkästi joko hyviksi tai pahoiksi. Hyviä ovat Punahilkka, isoäiti jasankari metsästäjä. Susi on juonitteleva, pahuuden ilmentymä.”  (T 18,3)
Ongelma
“Tarina etenee myös sadulle ominaisella tavalla: alussa ilmeneeongelma, joka täytyy hoitaa. Isoäiti on sairaana ja Punahilkantäytyy mennä hänen luokseen, mutta kohtaa suden. Juonimonimutkaistuu suden keksiessä ansan Punahilkalle jaisoäidille ja lukijan mielenkiintoa pidetään yllä jännityksellä sekätoistolla.” (T 40, 5)
“Sadussa varsinaisen ongelman sijasta oleellisempaa on kuitenkinongelman ratkeaminen ja siitä seuraava opetus.” (T1, 5)
Sankari
”Saduissa on usein myös sankari, eikä Punahilkka ole mikäänpoikkeus. Metsästäjä pelastaa pulassa olevan tytön ja hänenisoäitinsä. Asetelma on sama kuin tunnetuissa ritaritarinoissa.Salskea ritari pelastaa pulassa olevan neidon, mutta tällä kertaateema on vain erilainen.” (T8, 4)
“Useissa saduissa on myös sankari, joka pelastaa hyvätpahojen kynsistä. Punahilkan sankarin roolia näyttelee rohkeametsästäjä.” (T 32, 5)
Kerronta
”Myös tekstin kerronnasta voidaan päätellä, että kyseessä on satu.Tekstin kertoja puhuu koko ajan imperfektissä ja tällaiset 1800-luvullatehdyt sadut ovat usein imperfektimuodossa”  (P 5, ope 3, sensori 2)
”Teksti etenee suoraviivaisesti, eikä monimutkaisia juonen käänteitäole.” (P 9, 3)
“Punahilkka sadussa satumaista on myös kerronta ja sadun kulku.Alussa kaikki on mitä mainioimmin ja kaikki on niin kaunista, sittensadun kulku muuttuu epäilyttävän kautta kurjaksi ja pelottavaksi, sudensyödessä isoäidin sekä punahilkan. Lopussa kaikki kääntyy kuitenkinhyväksi ja kaikki elävät elämänsä onnellisina ja vaaroista oppineinaloppuun asti.” (P 11, 3)
Kerronta
Saduissa kertojana toimii usein kaikkitietävä kertoja, joka tietääesimerkiksi mitä kukakin ajattelee tai mitä tulee tapahtumaan. Näin onmyös Punahilkassa.” (T 13, 4)
“Punahilkan kertoja on kaikkitietävä, mutta ei täysin puolueeton, kunPunahilkka menee metsään ja tapaa suden, tarinassa kerrotaan’Punahilkka ei tiennyt millainen paha eläin susi oli’. Susi siis kuvaillaanpahaksi ja Punahilkkaa kertoja kutsuu Punahilkka-raukaksi’ saduntyylipiirteiden mukaisesti. (T 21, 3)
“Kertoja sadussa on kaikkitietävä ja ulkopuolinen. Kertoja kuvaileeelävästi ja liioittelee, mutta ei kuvaile kuitenkaan liian tarkasti. Tällöinmielenkiinto säilyy. Lapsille ei myöskään tarvitse kuvailla niin tarkasti,sillä mielikuvitus täyttää puuttuvat kohdat, toisin kuin aikuisilla. (P 22,2)
Kerronta, kertoja
Sadun kertoja on kaikkitietävä minä-kertoja,jonka puheista saa selvästi käsityksen, että hänkertoo tarinaa lapsille. (P 25, 2)
Kertoja on saduille tyypillinen ulkopuolinen jakaikkitietävä. Tekstiin ei myöskään ole juurikaanjätetty aukkoja, jotta myös lapset pysyisivätjuonessa mukana. (T 35, 5)
Opetus
”Saduissa on aina opetus. Punahilkan tapauksessa mitäänpahaa ei olisi sattunut ellei hän olisi poikennut tieltä, mikä johtisiihen että susi ennätti ennen Punahilkkaa isoäidin talolle. Tosintapettuaan kaksi sutta hän palaa iloisena kotiin, läksyn opittuaantietenkin.  (P 4, 4)
“Punahilkka-kertomuksessa varoitetaan muun muassatuntemattomille puhumisesta ja kieltojen rikkomisesta sekäniiden tuomista seurauksista. (T7, ope 3, sensori 4)
“Punahilkka saa opetuksen, että äitiä pitää totella, eikä vieraidenmatkaan saa lähteä. (T 10, 3)
Opetus
”Tämän sadun opetus oli osoittaa, kuinka tärkeää on totellavanhempiaan ja kyseenalaistaa erilaiset houkutukset. Susiedusti maailman pahuutta ja houkutuksia, jotka voivat koituakohtalokkaiksi. Sadun opetuksena voisi myös olla se, kuinkatärkeää on pitää lupauksensa. Sadussa Punahilkka lupaaäidilleen olla poikkeamatta tieltä, mutta kuitenkin pettäälupauksensa ja näin ollen joutuu hankaluuksiin. (T 13, 4)
“Uskomaton fiktiivinen tarina opettaa paljon enemmän kuinpitkästyttävä saarna, ja samalla se kasvattaa lapsen moraaliatulevaan elämään. (T 41, 5)
Muita piirteitä
Aika ja paikka
Teema
Moraali
Sanavalinnat
Luku
Dialogi
Retoriset keinot
Muita piirteitä
Personifikaatiot
Matka ja metsään meno
Nimet
Henkilöt
Loppu
Yleisarvio
Päätelmät
Tarvitaan äidinkielen opetustiedettä,
opetuksen tutkimusta
Tarvitaan selvitystä: mikä tekstilaji on
tekstitaitokoe (vain koevastaus)
Mitä tekstilajeja sisältyyesseekokeeseen?
Päätelmät (jatkoa)
Mitkä käsitteet kuuluvatyleissivistykseen?
Kertojasta riittää persoona, hän-, minä-
kertoja, kaikkitietävä useimmissaoppikirjoissa
* Tekstitaitokoe on objektiivisemminarvioitavissa (asteikko 0—6)