Visa NiittyniemiVesistöpäällikkö
Kymijoen tila
6.6.2012
ekologinen_luokittelu_kaikki_vesistot.tif
Pintavesien tila
vha2_joet_luokittelu_ei_vomut
vha2_joet_luokittelu_ei_vomut
patopaikat_a4koko
Kuormitushistoriaa
Dioksiineja ja furaaneja (PCDD/F) joutui jokeen puutavaran sinistymisenestoaineen KY-5 valmistuksessa. Tuotanto oli käynnissä Kuusankoskella v.1940-1984.
Suurimman yksittäisen päästön aiheutti 1960 tehtaalla tapahtunut räjähdysja tulipalo
Elohopeaa jokeen joutui kloorialkalitehtaan päästöistä sekä massa- japaperitehtaiden limantorjunta-aineista. Elohopeayhdisteiden käytöstäluovuttiin jo vuonna 1968.
Elohopean huippukuormitus oli 1960 –luvulla 500 kg vuodessa. Nytkuormitus on n. 1 kg/vuosi.
Transport of Hg and PCDD/Fs in theKymijoki river to the Gulf of Finland
nDIOKSIINIEN JA FURAANIEN AIHEUTTAMATTERVEYSRISKIT VÄHÄISIÄ
nKY-5 PERÄISET (1234678-HpCDF) DIOKSIINIT KERTYVÄTHEIKOSTI KALOIHIN
nELOHOPEASTA AIHEUTUVAT TERVEYSRISKITMERKITTÄVIÄ, KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDETKORKEAHKOT LAAJALLA ALUEELLA
nKALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDET LASKENEETKOLMANNEKSEEN 1970-LUVUN ARVOISTA
nEKOLOGISET RISKIT DIOKSIINEISTA JA FURAANEISTASEKÄ ELOHOPEASTA KOHDISTUVAT ENSISIJAISESTISELKÄRANKAISIIN VESIELIÖITÄ RAVINTONAANKÄYTTÄVIIN ELÄIMIIN (ESIM. SAUKKO)
Riskinarvio valmistuivuonna 2005
Hankealue
W:\1600-YVA\Kaakkois-Suomen_ELY\82128834_Kymijoen_sedimentti-YVA\Arviointiohjelma\Kuvat_ohjelmaan\KUNNOSTUSALUE.jpg
1.9.2011
KARE PÄÄTALO
YVA:ssa tarkastellut vaihtoehdot
W:\1600-YVA\Kaakkois-Suomen_ELY\82128834_Kymijoen_sedimentti-YVA\Arviointiohjelma\Kuvat_ohjelmaan\VAIHTOEHDOT.jpg
Miksi ei kunnosteta?
Arvioiduista vaihtoehdoista mikään ei osoittautunuterityisen hyväksi ympäristön kannalta
Työnaikaiset riskit olisivat liian suuret suhteessa hyötyyn
Haitta-ainepitoisuudet vedessä kasvavat työn aikanakunnostuskohteessa ja sen alapuolella työtekniikasta ja työnonnistumisesta riippuen 3-22 kertaiseksi.
Kalojen haitta-ainepitoisuudet nousevat tilapäisestikunnostettavalla alueella 1,5 – 2 kertaiseksi.
Sedimenttien pintakerroksen haitta-ainepitoisuudet kasvatkunnostuskohteen alapuolisilla alueilla merkittävästi, joskunnostustyö epäonnistuu
Kunnostamisen pitkäaikaisia positiivisia vaikutuksia vähentääsedimentin pintakerrosten haitallisten aineiden pitoisuuksienväheneminen luontaisesti => myös ihmisten ja eliöidenaltistumien haitallisille aineille pienenee
Sedimenttien lopullinen hävittäminen polttamallaaiheuttaisi elohopean ilmapäästön
 
 Pistekuormituksen kehittyminen 1965-2009
”Uudet” vesiensuojelutoimenpiteet
Anjalankosken ja Haminan vanhojenpuhdistamoiden jätevesien siirto Mussalonuudelle puhdistamolle
Kuusankosken jätevesien siirto Mäkikylänuusittavalle puhdistamolle
Suurimmat tulevaisuuden haasteet ovathajakuormituksen vähentämisessä
Ravinteet satoon – vesistöt kuntoonRAVI -hankeRavinteet satoon – vesistöt kuntoonRAVI -hanke
Euroopan unioni
Manner-Suomen_elementti_COL
MaaseuturahastoMaaseuturahasto
Korkeakosken kalatiesuunnitelma
- Mitoitettu 0,5 m3 virtaamalle
- Lisäksi alaosaan voidaan pumpata 0,5 m3
vha2_joet_luokittelu_ei_vomut