1
MINNA HAVERI 2015
ETNOGRAFIA JAVISUAALINENETNOGRAFIA
2
Taustaa
•Etnografian juuret ovat vieraita kulttuureita tutkivassaantropologiassa (1800-l ->).
•Sosiaalitieteisiin 1930-luvulla ns. Chicagon koulukunnanvaikutuksesta.
”Etnografia on vanhan asian uusi nimi. Sen piirissä tutkitaankansojen uskontoa, maailmankuvaa, tapoja ja käytänteitä,elämäntyyliä ja asumista. on tiedettä kaikesta, mikä kuuluukansojen sisäiseen ja ulkoiseen elämään.” (M.A. Castrén, 1857)
3
Etnografiaa on kokoava nimityserilaisille kulttuuria ”sisältäpäin”lähestyville tutkimuksille.
Termin etuliite ”etno” viittaa kansaan,”grafia” puolestaan kreikan graphein-sanaan, joka merkitsee kirjoittamista (vrt.fenomenografia).
4
•Etnografi pyrkii tarkastelemaan, kuvailemaan ja ymmärtämääntutkimaansa kohdetta osallistumalla sen piirissä elävienihmisten arkeen.
•Alkujaan etnografiat ovat olleet tutkijan – yleensä länsimaisen –näkökulmasta tehtyjä vieraiden kansojen kuvauksia; ihmisten jakulttuurin pitkäaikaista kenttätutkimusta.
•Etnografiaa käytetään nykyisin useilla tieteenaloilla tutkimaanerilaisia kulttuurisia järjestelmiä (esim. kouluetnografia)
5
•Etnografia ei ole yksittäinen tiedonkeruumenetelmä vaantutkimuksen tyyli, jossa tavoitteena on ymmärtää ihmistentoimintaa ja sen sisältämiä sosiaalisia merkityksiä.Etnografia sisältää yleensä luonnollisissa olosuhteissatehtävää kenttätyötä; tavoitteena on tietoinen kohteeseensisälle meneminen, siihen henkilökohtaisesti tutustuminen,havainnointi ja oppiminen. (Anderson 1992.)
•”Tavoitteena on päästä sisälle yhteisöön, jotta kokemallaoppiminen olisi mahdollista. (…) tutkija kuuntelee,kyselee, katselee oppiakseen näkemään maailmaayhteisössä totutulla tavalla ja elää tutkimansa yhteisönarkipäivää” (Eskola & Suoranta 2005, 105)
6
Etnografia rakentuu
1)kenttätyöstä
2) kenttätyössä kerätyn aineistonkuvauksesta
ja analyysistä.
Voidaan ajatella, että mikä tahansa kulttuurinen ilmiö - myös omankulttuurin sisällä - voidaan saattaa tarkan havainnoinnin kohteeksi jatematisoida tutkittavaksi ikäänkuin olisi kyse vieraasta ilmiöstä.
7
ETNOGRAFIAN oppi-isä Malinowskin vaati kuvaukseltaseuraavia piirteitä:
-hyvä kuvaus: tavat, perinteet, instituutiot ja tutkittavan kansan tairyhmän rakenne sekä se, mitä ihmiset tekevät ja kuinka toimivat onkuvattava hyvin ja kuvauskäsitteet ja kuvauskategoriat (kuinkaluokitellaan) on valittava tarkoin ja perusteltava
-kuvauksen kontekstoiminen: pelkkä luettelo ei riitä vaan tutkijan onkäytettävä retorisia taitojaan kuvatakseen mielekkäitä yhteyksiäasioiden välillä, ihmisten toimissa ja suhteissa; antaa lihaa luidenympärille samaan tapaan kuin kirjailija tekee mutta pysyen siinä,minkä voi havaita
-pyrkimällä kuvaamaan ajattelutapoja siinä määrin kuin se onmahdollista: kuinka kansan tai ryhmän tavat ajatella asioita, yhdistääniitä toisiinsa, nähdä suhteita ja riippuvuuksia tulee ilmi heidäntoimissaan ja puheessaan
8
Etnografinen aineisto ja analyysi
•Aineisto kerätään informanteilta, tapahtumista, toiminnoista taikirjallisista dokumenteista.
•Päämenetelminä havainnointi ja haastattelu.
•Aineistojen laatu ei perustu määriin vaan monipuolisuuteen jasyvällisyyteen. Pyrkimyksenä tutkittavien oman äänenesilletuominen. Ei pyritä tilastolliseen edustavuuteen, vaan ns.kulttuuriseen relevanssiin eli tutkimusaineisto kertoo tutkittavienkielellä jotain hyvin tunnistettavaa ilmiöstä.
•Tulosten luotettavuuden kriteereitä: toistuvuus, kyllästeisyys,siirrettävyys, merkityksellisyys.
kuvaus
•Etnografia ja taiteentutkimus kirjoitetaan kertomuksiksi, joissafaktat ja yksityiskohdat yhdistetään kerrontaan. Näin luodaanmerkityksiä ja tulkintoja, jotka tekevät ilmiötmerkityksellisiksi, ymmärrettäviksi ja kiinnostaviksi.
•Etnografiassa tutkimustekstin kirjoittaminen ei ole vainaineistojen ja analyysin purkua sanalliseen muotoon, vaan siihenkuuluu myös juonen rakentaminen ja tyyliin, näkökulmaanja kohdeyleisöön liittyvät valinnat. Todellisuus ja kirjoituseivät ole yhtä, sillä ilmiö on tavoitettavissa vain tekstien lävitse.
9
VISUAALINENetnografia
10
•Etnografia sopii hyvin liitettäväksitaiteentutkimuksen käytäntöihin, koska se eisido tutkijaa tiukasti metodologiaan. Kutentaiteentutkimukseen, ei etnografiaankaanole olemassa yksiselitteisiä ohjeita. Vaikkaesikuvia on paljon, jokainen tutkija joutuumuokkaamaan menetelmänsä jakirjoitustapansa tutkimuksensa tarpeisiin.
-> On monia tapoja käyttää visuaalistaetnografiaa
11
•Kuvat ovat tapa dokumentoida havaintoa niin, ettäjoku toinenkin voi tehdä siitä tulkintoja.
•Taiteentutkimuksessa ja sen raportoinnissa kuva onusein suorastaan välttämättömyys, sillä muuntamallavisuaalinen tieto tekstin muotoon menetetään aina osainformaatiosta.
•Visuaalisesti painottunut etnografia tarkoittaatutkimuksessani kuvallisten ja sanallistenkenttäaineistojen yhdenvertaisuutta.
12
13
Marjo Räsänen, 2015.Visuaalisen kulttuurinmonilukukirja s.248.