Yhteysopettajakoulutus

Yhteissuunnitteluaika

Työryhmä Timo Jalonen, Outi Rinne, Maarit Jalo, Jarmo Salo, TomiTörrönen, Minna Kemppinen

27.9.2016

(Opspro pedanetin tekstiä mukaellen)

Tarkoitus

•Tämän ohjeen tarkoitus on yhdenmukaistaa ja selkeyttääyhteissuunnittelutyöajan käyttöä kouluilla

•Virkaehtosopimus 31.1.2018 saakka, kilpailukykysopimus tuomuutoksia työaikaan ensin 1.2. alkaen ja toisen kerran 1.8.2017alkaen

•Opettajalle määrättyjen viikoittaisten opetus- ja muiden tehtävienlisäksi opettajan tulee osallistua koululla kolmen tunnin ajan viikossaopetuksen yhteissuunnitteluun, aineryhmittäisiin tai asiaryhmittäisiinneuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekäopetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvientehtävien tekemiseen.

Mitä yt-aikaan kuuluu?

Peruskoulun yhteissuunnittelutyö on yhteistyötä kotien kanssa, opettajienkesken ja viranomaisten kanssa 1) oppilasasioissa sekä sellaista 2) koulunkehittämistyötä, joka koetaan paikallisesti tärkeäksi ja tarpeelliseksi:

•yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa, esim. Wilma

•koulun kasvatustyön suunnittelu

•kahden tai useamman opettajan yhteistyönä tapahtuva opetuksensuunnittelu

•koulun toimintaan liittyvien tapahtumien, juhlien, retkien ym. suunnittelu

•yhteistyö muiden koulujen ja päiväkotien opettajien kanssa

•yhteistyö koulupsykologin, koulukuraattorin, terveydenhuoltohenkilöiden taimuiden viranomaisten kanssa oppilasasioissa.

•kasvatuskeskustelut/jälki-istunnot

•muu rehtorin määräämä työ

Mitä yt-aikaan ei kuulu?

Tehtävät, joista saadaan jo palkkaa:

•omien oppituntien suunnittelu, valmistelu, toteuttaminen ja jälkityö

•erityistehtävät ja lisätehtävät (esim. TVA-lisä ja OVTESin kautta

tulevat ja tukiopetus sekä kerhot)

•opettajatyöpäivät (ns. vesot)

•opetustehtävistä vapautettuna tehtävät työt

•oppilaiden lepoaikana tehdyt työt (ns. välitunnit)

•yhteiset tapahtumat, opintoretket ja leirikoulut

•@turku.fi-sähköpostin käyttö

Täsmennys 12.10.2016 (Törrönen, Jalonen, Rinne)

Työryhmä oli yhtä mieltä ajatuksesta, että sähköposti on vain työväline. Työnantaja halusi kuitenkinohjeistuksessa painottaa, ettei työsähköpostin käyttö itsessään kuulu yt-aikaan, vaan hoidettavien tehtävienluonne määrittää mihin työaikaan sähköpostin käyttö tulee luokitella.

Edelleen esim. työnantajan lähettämien ohjeiden / tiedotteiden lukeminen tai niihin vastaaminen on yt-aikaa. Toisaalta esimerkiksi liikuntapaikan varaus oman oppitunnin järjestelyihin liittyen ei ole yt-aikaa,vaan oppitunnin valmistelua. Lienee myös itsestään selvää, että jos työsähköpostia käyttäähenkilökohtaisten asioiden hoitamiseen, kyseessä ei ole työaika.

Yhteissuunnittelutyöajan seurannan kannalta jokaisen tulee pohtia mihin kohtaan taulukkoa tehty työ ontarkoituksenmukaisinta merkitä. Sähköpostin käytön osalta on hyvä myös merkitä itselleen muistiin mitätehtäviä sillä on hoitanut.

Kokoukset

•Kokoukset ovat osa yt-työtä silloin, kun ne käsittelevät oppilasasioitatai koulun kehittämistä.

•Yhteistyön tarve määrittää kokousten pitotaajuuden. Onyhteissuunnittelutyöajan hukkaan heittämistä pitää kokouksia, joihinei ole todellista tarvetta.

•Olipa kyse pienen työryhmän tai koko opettajakunnan kokouksesta,opettajilla on oikeus vaatia, että kokoukset ovat ennalta niinvalmisteltuja, niin että osallistujat voivat valmistautua kokousasioidenkäsittelyyn. Myös valmistautuminen kuuluu yt-aikaan.

•Kokousajan pitää olla sellainen, että se ei aiheuta kenellekäänkohtuuttoman pitkiä odotusaikoja. Kokousten takia hyppytunnillejoutuvilla opettajilla täytyy olla mahdollisuus tehdä omaanopetustyöhönsä liittyviä valmistelu- ja muita töitä muuallakin kuinopettajainhuoneen sohvan nurkassa.

•Välitunnilla pidetty kokous ei ole YT-aikaa.

Suunnitteluaika ja -paikka

•Vuoden aikana opettajan tulee tehdä 3 x 38 = 114yhteissuunnittelutuntia, jotka voidaan jaksottaa niin, että niidenmäärä vaihtelee eri viikoilla.

•Yhteissuunnittelutyöaika ei ole työjärjestykseen viikoittain sidottuatyöaikaa, mutta tarkoituksenmukaista on jättää työjärjestykseen tilaasen käytännön toteuttamiselle.

•Työt ovat luonteeltaan sellaisia, että niitä voidaan tehdä muuallakinkuin koulussa. Osa yhteissuunnittelutyöstä on opettajien yhteistyötäpienryhmäpalavereissa, neuvonpidoissa ja kokouksissa. Osan opettajavoi tehdä yksinään tai yhdessä huoltajien ja muiden oppilaan asioitahoitavien kanssa.

Rehtorin tehtävä

•Opettajien esimiehenä rehtori päättää yhteissuunnittelutyöajankäytöstä, johtaa yhteissuunnittelua ja vastaa siitä että tehtävät onjaettu tasapuolisesti opettajien kesken ja mitoitettu siten, etteiyhteissuunnittelutyöaika ylity.

•Varsinkin esiopetuksessa, alakoulussa ja erityisopetuksessayhteissuunnittelutyön painopisteen tulee olla kodin ja koulunyhteistyössä ja opettajilla pitää tähän yhteistyöhön olla riittävästiyhteissuunnittelutyöaikaa, jotta huoltajat voivat osaltaan tukealastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä.

Seuranta

•Tarkoituksena ei ole, että yhteissuunnittelutyöajan toteutumistaseurattaisiin lomakkeilla.

•Seuranta saattaa kuitenkin olla aiheellista, jos työnantajalla onperusteltu epäily siitä, että opettaja jättää yhteissuunnittelun piiriinkuuluvia tehtäviä tekemättä tai niihin kuluu liian vähän aikaa.

Suunnittelu

•Jotta yhteissuunnittelutyö olisi mielekästä ja tulosta tuottavaa, onopettajat otettava mukaan yhteissuunnittelutyön suunnitteluun.

•Lukuvuosittain on hyvä määritellä yhteissuunnittelunpainopistealueet.

•Se tapahtuu parhaiten koulun lukuvuosisuunnitelmaa laadittaessa.