Työhyvinvoinnin perusteet
Varhainen puheeksiotto/ varhaisen tuen malli
Minna L, Anu K, Riikka L
Hyvinvoivassa työyhteisössä on huolenpidon ja välittämisen kulttuuri jokamahdollistaa varhaisen tuen mallin käytön.
Hyvinvoiva työyhteisö
Työperäisen stressin ennaltaehkäisy on tärkeää nykyisessä työelämässä. Työ onhaasteellista tietotyötä, jossa tarvitaan entistä parempia yhteistyö- javuorovaikutustaitoja. Työhön liittyvät muutokset tapahtuvat kiivaassa tahdissa jatyöelämää leimaava epävarmuus on tullut osaksi työmarkkinoita, työn tehostaminen,kiire ja työn henkinen rasittavuus asettavat vaatimuksia sekä yksilöille ettäyhteisöille.
Yhä useampi jää masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle, vaikkamasentuneiden määrä ei ole viimeisen parinkymmenen vuoden aikana lisääntynyt.Työelämä on muuttunut vaativammaksi. Työhön liittyvät paineet voivat tulla esillehaitallisena työstressinä tai kärjistyneinä ihmissuhdeongelmina.
Työpaikan ilmapiiri rakentuu ihmissuhteiden toimivuudesta joka on keskeinentyötyytyväisyyteen vaikuttava tekijä. Hyvässä hengessä motivaatio on korkea,innovatiivisuus kukoistaa ja tuloskäyrät nousevat. Huono ilmapiiri ja ristiriidat kasvattavatstressiä, tekemisen into laskee ja sairauspoissaolot lisääntyvät. Ongelmien ratkaisukyky onhyvän yhteistyön perustaito ja sitä voidaan tukea työn tekemistä ohjaavien sääntöjen avulla.Jokainen työyhteisön jäsen on vastuussa paitsi omasta käyttäytymisestään myös ongelmienesille ottamisesta ja niiden ratkaisemisesta.
Esimiehen ottama esimiesvastuu on toimivan työyhteisön perusta.
Esimiehen ja alaisen välisessä suhteessa on kysymys sopimukseen perustuvastaorganisaation työnjaosta, ei ihmisten välisestä valtasuhteesta. Hyvin sujuva yhteistyöperustuu luottamukseen ja eri rooleissa työskentelevien tasavertaiseen huomiointiin.Tasaveroisuus tarkoittaa kykyä kuunnella ja ymmärtää toisen näkökulmaa.
Esimies rakentaa ilmapiiriä luomalla työyhteisölle yhteishenkeä ja yhteiset toimintatavat japelisäännöt, joista pitäisi keskustella koko työyhteisön kanssa esimerkiksi kokouksissayhdessä. Jos esimiehen toimintatapa painottuu yksilökeskusteluihin, se synnyttää herkästivarautuneisuutta, kilpailuhenkeä ja epäluuloja. Klikkiytyminen ja selän takana puhuminenlisääntyvät. Useimpien ihmissuhdeongelmien taustalla on selkeän ja jämäkän johtamisenpuuttuminen, epäselvyys valta- ja vastuusuhteissa tai puhumattomuus vaikeista asioista.
Varhaisen puuttumisen ja tuen toimintamallit
Jokaisen organisaation tavoitteena on toteuttaa mahdollisimman hyvin sitäperustehtävää, jota varten se on olemassa. Vaikka työlle olisi kuinka hyvät puitteet,aina syntyy tilanteita, jossa kaikki ei suju odotetulla tavalla.
Tällöin on muodostunut varhaisen puuttumisen tilanne. On selvitettävä, mistä onkyse, jotta tasapaino voitaisiin palauttaa.
Varhaisella reagoinnilla tarkoitetaan tilannetta, jossa jokin seikka työpaikalla uhkaamuuttua huonompaan suuntaan, ellei siihen puututa. Huoli voi liittyä kokoorganisaation tilanteeseen, työyhteisöön tai yksittäiseen työntekijään.
Hyvinvoivassa työyhteisössä on huolenpidon ja välittämisen kulttuuri. Jos esimies taityöntekijä huomaa työhön tai työtoveriin liittyviä huolenaiheita, hän ottaa nepuheeksi ensisijaisesti sen henkilön kanssa, jota ne koskettavat. Mikäli se ei olemahdollista, hän voi keskustella tilanteesta esimiehen, työsuojeluvaltuutetun tailuottamusmiehen kanssa tai hän voi ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon.
Jos työyhteisössä ei ole sovittu toimintakäytäntöjä tällaisia tilanteita varten, se voi johtaatyökykyongelmasta kärsivän työntekijän suojelemiseen tai ongelman kieltämiseen. Nämäpahentavat tilannetta. Työntekijän asioita setvitään selän takana ja voi johtaa työntekijänkiusaamiseen tai syrjintään.
Varhainen puuttuminen on yhteisen vastuun asia, jossa jokaisella työyhteisön jäsenelläon mahdollisuus vaikuttaa. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on oikeus saada tukeatilanteeseensa ja velvollisuus ottaa työn tekemiseen liittyvät ongelmat puheeksi.Tärkeintä on että työntekijä saa tarvitsemaansa tukea.
Kun työorganisaatiolle laaditaan varhaisen puuttumisen toimintamallia, siinä on hyvämääritellä mitkä ovat niitä havaittavia muutoksia, joiden perusteella asioihin puututaan.Tästä muodostetaan yhteiset toimintakriteerit.
Yksilötasolla muutokset käyttäytymisessä, vaikeudet työssä suoriutumisessa, jatkuvatylityöt, yhteistyöongelmat, myöhästymiset ja luvattomat poissaolot sekäsairauspoissaolojen lisääntyminen ovat merkkejä varhaisen tuen tarpeesta.
Kun varhaisen puuttumisen toimintamalli otetaan osaksi toimintakäytäntöjä, siitätiedotetaan koko henkilökunnalle ja esimiehille järjestetään koulutusta aiheeseenliittyen. Näin muodostetaan toimintamallit myös käytännön työhön.
Lisääntyneet sairaspoissaolot
Jos työntekijä on esim. viimeisen vuoden aikana ollut sairaana vähintään viisi kertaa taiväh. 30 päivää, esimiehen tulee keskustella työntekijän kanssa hänen työhönsä liittyvistäasioista.
Keskustelun tarkoituksena on kartoittaa, mikä osuus työllä on hänen poissaoloissaan.
Tämän perusteella suunnitellaan työntekijän tarvitsemat tuen muodot ja toimenpiteet jasovitaan, tarvitaanko muita yhteistyötahoja ja sovitaan tilanteen seurannasta.
Keskustelun tukena voi käyttää Voimavarakartoitus ja toimenpidesuunnitelma -lomaketta, jonka työntekijä voi täyttää ennen keskustelua.
Mikäli työntekijä on ollut pois yhtäjaksoisesti yli 60 päivää, on suositeltavaa laatia työhönpaluun suunnitelma. Kun työntekijää tuetaan työhön paluuseen mahdollisimmanvarhaisessa vaiheessa, työkyky alkaa useimpien kohdalla palautua nopeammin.Työterveyshuollolla on tässä asiassa tärkeä rooli.
Päihteet
Päihdeohjelman laatiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus, jos työpaikallatehdään työntekijöille huumetestejä.
Päihdeohjelman tavoitteena on päihteetön työelämä ja se palvelee myös varhaistapuuttumista ohjaavana toimintamallina. Päihdeohjelma edistää asiallista suhtautumistapäihdeongelmaan sekä kannustaa päihteiden käytön vähentämiseen ja hallittuunkäyttöön.
Ohjelmasta hyötyvät sekä työnantaja että työntekijä. Tarvittaessa työntekijä saa apuaongelmiinsa, eivätkä toiset työntekijät joudu kärsimään päihteiden käytöstä.Työnantajalle päihteettömyys turvaa töiden sujumisen ja ehkäisee krapulapäivistä,väsymyksestä ja sairauspoissaoloista koituvia taloudellisia menetyksiä.
Päihdeongelmaa peitellään viimeiseen asti joten ennaltaehkäisevä toiminta on tärkeää javarhaisen puuttumisen toimintamalli auttaa käsittelemään tilannetta jo alkuvaiheessa.Työpaikan päihdetyön lähtökohtana on auttaa riskikäyttäjää, ei moralisoida tai tuomitahäntä. Mikäli puheeksiottaminen työpaikalla ei johda toivottuun tulokseen,päihdeongelmainen ohjataan hoitoon ja vastuu hoitoonohjauksesta kuuluu ensisijaisestityönantajalle ja työterveyshuolto osallistuu kuntoutustarpeen arviointiin jakuntoutuksen suunnitteluun, sekä seuraa hoidon etenemistä.
Lähde:
Nummelin, T. Stressi haastaa työkyvyn,
varhainen puuttuminen esimiehen työkaluna. WSOY 2008.
Kiitos