Baruch Spinoza (1632-1677)
•Syntyi Amsterdamissa.
•Opiskeli Talmud-koulussa.
•Tutustui nuorena Descartesinajatuksiin ja uuteenluonnontieteeseen.
•Vuonna 1656 erotettiinjuutalaisesta seurakunnasta(”cherem”).
•Asui Leidenissa ja Haagissa.
•Hankki elantonsa linssejä hiomalla(kaukoputkiin ja mikroskooppeihin).
•Kuoli keuhkotautiin 43-vuotiaana.
Teokset
•Renati des Cartes Principiorum Philosophiae Pars I etII, More Geometrico Demonstratae, per Benedictumde Spinoza (Kartesiolaisen filosofian periaatteet,1663).
•Tractatus theologico-politicus (1670).
•Ethica ordine geometrico demonstrata (Etiikkageometriseen tapaan esitettynä, 1677).
•Suomennettu Etiikka (Gaudeamus, 1994).
Etiikka (1677)
•Pyrkii ratkaisemaan lähes kaikki perinteiset filosofianongelmat.
•Erona Descartesin minäkeskeiseen näkökulmaan,Spinoza haluaa puhua ajattomasti, ikuisuudennäkökulmasta.
•Geometrinen esitystapa (aksioomat, teoreemat,todistukset ym.)
•Spinozan mukaan on vain yksi substanssi, Jumala (vrt.Descartes).
Substanssi
•”Substanssilla ymmärrän sitä, joka on itsessään ja käsitetäänitsensä kautta; sen käsite ei toisin sanoen vaadi jonkun toisenolion käsitettä, josta se pitäisi muodostaa”.
•Substanssi on ääretön ja sen olemassaolo on välttämätön.
•Substanssi on yhtä kuin Jumala (substanssimonismi). Koskamaailmankaikkeudessa ei ole olemassa mitään muuta substanssiakuin Jumala, Jumala samaistuu luonnon kanssa (panteismi).
•Spinozan substanssi voidaan tulkita eräänlaiseksi ”alkuvoimaksi”(vrt. ”kaiken teoria”).
•Substanssia voidaan lähestyä sen attribuuttien (pysyvienominaisuuksien) kautta.
•Substanssin attribuuttien määrä voi olla ääretön, mutta ihminenvoi jäsentää substanssia vain ”ulottuvaisuuden attribuutin”(aineen) ja ”ajattelun attribuutin” (hengen) tasolla.
Yksittäiset oliot
•Attribuuttien ohella substanssilla on vaihtuvia ominaisuuksiaeli ”moduksia”.
•Kaikki yksittäiset ”oliot eivät ole mitään muuta kuin Jumalanattribuuttien tiloja eli moduksia, joilla Jumalan attribuutitilmaistaan tietyllä ja määrätyllä tavalla”.
•Ulottuvaisuudet modukset (ilmiöt, oliot) ja ajattelunmodukset (mentaaliset ilmiöt).
•Äärelliset oliot (ihminen mukaan lukien) ovat kuin “aaltojaäärettömän meren ulapalla”.
•Yksittäisillä olioilla on silti olemus (essentia), ne pyrkivätitsesäilytykseen.
Sielu ja ruumis
•Sielu ja ruumis ovat yhden ja saman substanssin kaksiattribuuttia.
•Ne ovat olemassa vain saman asian kahtena erimodifikaationa tai puolena.
•Mielen aktien järjestystä ja niiden keskinäistäyhteyttä vastaavat ruumiin emootioiden järjestys jakeskinäinen yhteys.
•Mielen ja ruumiin välillä ei ole vuorovaikutusta, jotenkoko ongelma katoaa.
Pyrkimys itsesäilytykseen
•Yksittäinen olio ei ole substanssi, mutta sillä on siltiolemus (essentia).
•”Kaikki, mikäli se on itsessään, pyrkii säilyttämäänomassa olemisessaan”.
•Pyrkimys (conatus) ilmenee kehittymisen, kasvun, jahenkisen aktiivisuuden erilaisina muotoina sekäolemassaolon ja elämän ylläpitämisenä.
Tiedon lajit
•(1) Mielipide tai kuvittelu. Aistien kautta saatuempiirinen tieto, joka koskee yksittäisiä olioita. Myösvälikäsien kautta saatu tieto. Epäselvää,katkelmallista ja johtaa erehdyksiin;
•(2) Järki tai järkevä ajattelu. Koskee yleiskäsitteitä jaolioiden adekvaatteja ominaisuuksia. Käyttäädeduktiivista menetelmää (esim. geometria);
•(3) Intuitiivinen tieto. Järkiperäistä oivallusta, jokapaljastaa olioiden olemuksen. Korkein aste on tietoJumalasta.
Kaikki on välttämätöntä
•Kaikkia luonnon tapahtumia määräävälttämättömyys, mikään ei tapahdu sattumalta.
•Jumala määrää kaiken ennakolta, mutta ei vapaillatahdonakteillaan, vaan luontonsa seurauksena (eroaakristinuskon aktiivisesta, persoonallisesta jamaailman ulkopuolella olevasta Jumalasta).
•Tieto Jumalasta ja kaiken välttämättömyydestämahdollistaa ihmisen ”vapautumisen” ja”pelastumisen”.
Tunneteoria
•Ihmisen on hallittava mielenliikutuksiaan, jotta ne eiväthallitse meitä.
•Emootioilla ”ymmärrän ruumiin tiloja, jotka lisäävät taivähentävät, auttavat tai estävät ruumiin omaa toimintakykyä,ja samaten näiden tilojen ideoita”.
•Emootio (tunne, mielenliikutus) on yhtä aikaa sekä fyysinentila että kyseisen tilan idea.
•Passio on passiivinen sekava idea, joka pitää ihmistähallinnassaan, saaden mielen esimerkiksi rakkauden taisuuttumuksen tilaan. Johtaa kärsimykseen ja suruun.
•Ihmisessä emootiot pyrkivät itsesäilytykseen ja taistelevatkeskenään (”conatus”).
•Passioiden vallassa oleva ihminen on riippuvainen ulkoisistatekijöistä ja tämä voimattomuus johtaa suruun.
•Aktiivisten tunteiden ja järjen avulla ihminen voi tullatietoiseksi passionsa todellisesta aiheuttajasta ja voittaa sen.Aktiivisuus johtaa iloon (”ilon filosofiaa”).
•Passiot perustuvat ”epäselville” ideoille. Kun ihminen oppiituntemaan asioiden todellisen yhteenkuuluvuudenrationaalisen ajattelun avulla, hän vapautuu passioidenvallasta.
•Korkein sielullinen tila on intellektuaalinen rakkaus Jumalaakohtaan (amor intellectualis Dei). Ihminen tarkasteleetodellisuutta ”ikuisuuden” näkökulmasta.
Tahdon vapaus
•”Viisas […] kokee tuskin lainkaan mielen järkytyksiä; tietoisenaomasta, Jumalan ja olioiden tietystä ikuisuudestavälttämättömyydestä ei hän milloinkaan lakkaa olemasta vaannauttii aina oikeasta sielunrauhasta”.
•Aktiivinen ajattelu on ”pyrkimyksen” (conatus) korkein muoto.Sen sitoutuminen järjen yleispäteviin periaatteisiin (järki ei voivalita omia lakejaan) on vapautta autonomisuudenmerkityksessä.
•Ulkoiset olosuhteet antavat rajat, joiden puitteissa tahtommevoi osoittaa vapautemme etsimällä järjen ohjaamaa elämää(vapaus itsensä toteuttamisena).