Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014
Vastuullinen lahjoittaminen ry
Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014
Taloustutkimus Oy
Katja Mikkonen Kari Niklander
23.4.2014
SISÄLLYSLUETTELO
•Johdanto 4
•Keskeiset tulokset 7
•Vastaajajoukon taustatiedot 9
•Miten järjestön varainhankinta on järjestetty14
•Tärkeimmät lahjoitus- ja tukimuodot viimeisen 12 kk aikana17
•Varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen kertymätavoite26
•Miten järjestössä kerrotaan toiminnan tuloksista29
•Suurimmat haasteet varainhankinnan yksityisrahoituksen kehittämisessä 31
•Yksityisrahoituksen toimintaedellytyksien kehittäminen34
•Julkisen sektorin tukimuodot36
•Suomen ulkopuolinen rahoitus38
•Julkisen avustuksen ongelmia42
•Eräiden seikkojen merkitys järjestön varainhankinnassa46
•Miten VaLa ja muut kattojärjestöt voisivat kehittää yksityisrahoituksen edellytyksiä48
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
3
TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
•Taloustutkimus on toteuttanut tämän tutkimuksen Vastuullinen lahjoittaminen ry:n (VaLa) ja senyhteistyökumppaneiden Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE:n, kehitysjärjestöjenkattojärjestö Kepa ry:n, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:ntoimeksiannosta.
•Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yleishyödyllisten yhteisöjen tulorahoituksen lähteitä erityisestiyksityisrahoituksen osalta. Tutkimuksessa kartoitetaan, miten paljon järjestöt tällä hetkellä rahoittavattoimintaansa yksityisin varoin ja ennakoida sitä, miten paljon kasvuvaraa yksityisessä rahoituksessa on.Lisäksi selvitetään järjestöjen näkökulmia julkisen sektorin toimien mahdollistamiin tukimuotoihin.
•Kohderyhmänä on Poliisihallituksen listalla olevat suomalaiset rahankeräysluvan omaavatkansalaisjärjestöt, joita on kaikkiaan noin 520. Näistä valittiin tutkimukseen neljä ryhmää:kehitysyhteistyö (kehy), sosiaali- ja terveysala, kotimaan hyvinvointi sekä nuoriso- ja kulttuurityö,liikunta ja ympäristö- ja luonnonsuojelu. VaLa ja sen yhteistyökumppanit vastasivat rekisterienmuodostamisesta. Osaan rekisterien tiedoista Taloustutkimus täydensi puhelinnumerot.
•Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 125 seuraavissa järjestöryhmissä:
•Puhelinhaastattelut toteutettiin 12.- 21.3.2014 välisenä aikana. Yhden haastattelun keskimääräinenkesto oli noin 12 minuuttia. Haastattelutyöhön osallistui kaksi Taloustutkimuksen koulutettuatutkimushaastattelijaa.
•Vastaavat tutkijat Taloustutkimuksessa:
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
4
•Tiedonkeruussa ei ole käytetty alihankkijoita.
•Tietojen käsittely: Atk-tulostus on tehty Taloustutkimuksen laitteistoilla ja ohjelmistoilla.
•Taloustutkimus käsittelee aina kaikkia tutkimuksiin liittyviä, sekä asiakkailta saatuja että tutkimuksenyhteydessä syntyneitä, tietoja ehdottoman luottamuksellisina.
•Kenttätyön validointi: ”Kenttätyön validoinnin tarkoituksena on varmistaa, että kenttätyöntekijöidensuorittama tiedonkeruu on suoritettu projektiohjeiden mukaisesti sisältäen tutkimuslomakkeiden ja yleistenvaatimusten seuraamisen. Taloustutkimuksessa on kirjattu tarkat menettelyohjeet validoinnin toteuttamisestaeri tiedonkeruumenetelmien kohdalla. Validointeja seurataan sekä projekti- että haastattelijakohtaisesti.Haastattelemalla tehdystä tiedonkeruusta 10 %:a uudelleen kontaktoidaan pääsääntöisesti puhelimitse ja/taisähköisesti laadun varmistamiseksi. Haastatteluja voidaan tarkkailla myös kuuntelemalla 5 %:a haastatteluistavähintään 75 %:sesti. Muissa menetelmissä käytetään tietotallenteiden tarkastusta ja/tai valvontaa.”
•SGS Fimko on myöntänyt Taloustutkimukselle sekä ISO 9001:2008 että ISO 20252-laatusertifikaatit, ja tämän projektin kaikki vaiheet on toteutettu näiden standardien sekä Suomen lakienmukaisesti.
•Taloustutkimus on sitoutunut noudattamaan ESOMARin ja Kansainvälisen Kauppakamarin yhdessäjulkaisemia tutkimusalan kansainvälisiä perussääntöjä.
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
5
Tutkimustulosten julkistaminen (ad hoc -tutkimukset)
Tilaajan toimeksiannosta toteutettujen tutkimusten (ad hoc -tutkimukset) tuloksia julkistettaessa onhuomioitava seuraavat asiat:
•Tutkimuksen tilaaja voi julkistaa tilaamansa tutkimuksen tuloksia, kunhan julkaistut tulokset eivät oleharhaanjohtavia.
•Kun tutkimustuloksia julkaistaan, tulee selvästi erottaa tulokset ja niiden tulkinta. Vastuun tutkimustulostenjulkaisemisen oikeellisuudesta ja asianmukaisuudesta kantaa yleensä tekijänoikeuden haltija.
•Julkistamisen yhteydessä on aina mainittava tutkimuksen nimi, toteutusaika ja tutkimuksen tekijä,Taloustutkimus Oy.
•Taloustutkimus Oy voi julkaista tutkimustulokset esimerkiksi alan konferensseissa, jos asiasta on sovittututkimusprojektin toimeksiantajan kanssa.
•Toivomme, että lähetätte suunnittelemanne julkaisun (lehtiartikkeli, verkossa julkaistava tiedote tms.)Taloustutkimus Oy:hyn tarkastettavaksi ennen sen julkaisemista. Lisäksi toivomme, että toimitatte meilletiedon siitä, missä ja milloin asia julkaistaan, jotta voimme vastata meille mahdollisesti tuleviin kysymyksiin.
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
6
KESKEISET TULOKSET 1(2)
»Varainhankinta kuuluu useimmin (73 %) osana jonkun toimenkuvaan. Vapaaehtoiset varainhankkijat (27 %)ja palkatut varainhankkijat (22 %) mainitaan melko usein. Varainhankinta kuuluu yleensätoiminnanjohtajan (56 %) tai viestinnästä vastaavan toimenkuvaan (18 %).
»Tärkeimpiä lahjoitus- ja tukimuotoja ovat: jäsenmaksut (62 %, kertalahjoitukset (59 %), julkiset avustukset(52 %) sekä tapahtumat ja tuotemyynti (39 %). Jäsenmaksujen, julkisen avustuksen jatapahtumien/tuotemyynnin osuus on suurempi kuin vuoden 2011 tutkimuksessa.
»Eri lahjoitus- ja tukimuotojen merkitystä seuraavan 12 kk aikana arvioidaan seuraavasti: kasvuakertalahjoitukset (25 %), jäsenmaksut (19 %), yritysyhteistyö (14 %) ja vähenemistä seuraavissa:kertalahjoitukset (11 % ), tapahtumat ja tuotemyynti (7 %) sekä julkiset avustukset (6 %).
»Haastateltujen järjestöjen varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen kertymätavoite onkeskimäärin 459 000, josta valtakunnalliseksi estimaatiksi saadaan laskemalla 238 680 000. Estimaatti olisitarkempi, jos käytettävissä olisi rahankeräysluvan omaavien järjestöjen lukumäärä järjestöryhmittäin, eikävain kokonaislukumäärä.
»Järjestöt kertovat toiminnan tuloksista yleisimmin järjestön verkkosivuilla (70 % ). Moni myös viestiijäsenpostin yhteydessä tai uutiskirjeillä (54 %), järjestämissään tilaisuuksissa 50 %) tai oman asiakaslehdenkautta (45 %). Myös rahoittajan edellyttämää raportointia noudattamalla saa paljon mainintoja (47 %).Lisäksi mainintoja saavat toiminta- ja vuosikertomukset (23 % ) ja sosiaalisen median kautta (11 %).
»Varainhankinnan yksityisrahoituksen kehittämisessä haasteet ovat suurelta osin sisäisiä: henkilöresurssit(41 %), järjestön julkisuuskuva / tunnettuus / näkyvyys (18 %), toiminnan tuotteistaminen varainhankintaan(13 %), taloudelliset resurssit (12 %) ja varainhankkijoiden ammattitaito (7 %). Ulkoisista haasteistamainintaan uusien lahjoittajien löytäminen (8 %) ja muiden rahankeräystahojen kilpailu (7 %).
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
7
KESKEISET TULOKSET 2(2)
•Kysyttäessä millä julkisilla toimenpiteillä varainhankinnan yksityisrahoituksen toimintaedellytyksiä voisikehittää, kaikki esillä olleet vaihtoehdot saavat vahvan kannatuksen: Lahjoittamisen ja tukemisenmahdollisuuden tunnetuksi tekeminen, viestintä (79 %), lahjoitusten verovähennysoikeudenlaajentaminen (69 %) ja kevyempi maksujärjestelmä yleishyödyllisille yhteisöille esim. pankki-, posti-,puhelinpalveluista (66 %). Lisäksi useita mainintoja byrokratian vähentäminen ja joukkorahoituksenkehittäminen.
•Tarkasteltaessa mistä eri lähteistä haastatellut järjestöt ovat saaneet julkista rahoitusta tai avustuksiaviimeisen 12 kuukauden aikana, neljän kärki on selvä: Opetus- ja kulttuuriministeriö (50 % järjestöistäsaanut julkista rahoitusta tai avustuksia), Sosiaali- ja terveysministeriö (41 %), kunta (36 %) jaUlkoministeriö (36 %). Järjestöistä 10 % kertoo, että eivät ole vastaanottaneet julkista rahoitusta taiavustuksia viimeisen 12 kk aikana.
»Haastatelluista järjestöistä 22 % kertoo saavansa rahoitusta Suomen ulkopuolelta. Järjestöryhmittäinsuurin osuus (37 %) on ryhmällä Kehitysyhteistyö, lähetystyö (kehy) ja pienin osuus (10 %) ryhmälläSosiaali- ja terveysala, kotimaan hyvinvointi. EU mainitaan useimmin (43 % vastaajista, joiden järjestö saaSuomen ulkopuolelta rahoitusta, n=28). Toisena Pohjoismaiset lähteet (18 %) ja kolmantena yksityiset (11%).
»Kolmasosa (32 %) järjestöistä on kokenut viimeisen 12 kuukauden aikana julkisen avustuksenhakemiseen, saamiseen tai raportointiin liittyviä ongelmia. Järjestöryhmien kesken ei ole eroja.Useimmiten koettuja ongelmia: Muutokset prosesseissa, aikatauluongelmat, muutokset järjestelmässä,ongelmat yhteyksissä (38 % ongelmia kokeneista, n=40), raportointi kankeaa, monimutkaista,puutteelliset raportointiohjeet, epäselvyyksiä raportoinnissa (28 %) ja työläs/ byrokraattinen, käytännötepäyhtenäiset (23 %).
•Lopuksi käsiteltiin järjestöjen varainhankinnan tehostamista, miten VaLa ja muut kattojärjestöt voisivatkehittää varainhankinnan yksityisrahoituksen edellytyksiä. Vastaajien mielestä tätä voidaan parhaitenkehittää vaikuttamalla päättäjiin (61 %), jakamalla tietoa (59 %) ja koulutuksella (54 %).
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
8
VASTAAJAJOUKON TAUSTATIEDOT
Kohderyhmästä selvitettiin seuraavat taustatiedot:
•Sukupuoli
•Kuinka kauan on toiminut alalla
•Järjestön liikevaihto
•Järjestön palkattu henkilöstömäärä
•Kenen järjestämiin koulutuksiin on osallistunut
Rekisteristä saatiin suoraan seuraava tieto:
•Järjestöryhmä
−1=Kehitysyhteistyö, lähetystyö (kehy)
−2=Sosiaali- ja terveysala, kotimaan hyvinvointi
−3=Nuoriso- ja kulttuurityö, liikunta
−4=Ympäristö- ja luonnonsuojelu
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
9
Vastaajien taustatiedot
Kaikki vastaajat, n=125
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 /KMI, KN, mn
10
Vastaajien taustatiedot
Kaikki vastaajat, n=125
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 /KMI, KN, mn
11
Kenen järjestämiin koulutuksiin osallistunut
Kaikki vastaajat, n=125
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 /KMI, KN, mn
12
Vastaajat järjestöryhmittäin
Kaikki vastaajat, n=125
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 /KMI, KN, mn
13
Miten järjestön varainhankinta on järjestetty
Kaikilta vastaajilta kysyttiin:
•Aluksi pyytäisin sinua kertomaan, miten järjestösi varainhankinta on järjestetty?
•Meillä on omat palkatut varainhankkijat
•Meillä on vapaaehtoiset varainhankkijat
•Meillä varainhankinta on ulkoistettu
•Varainhankinta kuuluu osana jonkun toimenkuvaan
•Jotenkin muuten, miten?________________
•Meillä ei ole varainhankintaa
•En osaa sanoa/En tiedä
•(jos kuuluu osana jonkun toimenkuvaan) Kenen toimenkuvaan varainhankinta kuuluu?
•Toiminnanjohtajan
•Talousjohtajan
•Hallintojohtajan
•Markkinoinnista vastaavan
•Viestinnästä vastaavan
•Jonkun muun, kenen______________
»Useimmiten järjestöissä varainhankinta kuuluu osana jonkun toimenkuvaan. Melko monella on myösvapaaehtoisia ja palkattuja varainhankkijoita. Tehtävä kuuluu usein toiminnanjohtajan (56 %) taiviestinnästä vastaavan toimenkuvaan (18 % niissä järjestöissä, joissa varainhankinta kuuluu osana jonkuntoimenkuvaa, n=91).
»Kaikki vapaamuotoiset ja muu-ryhmään jääneet vastaukset on koottu erilliseen Excel-liitteeseen vastaajakohderyhmittäin.
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
14
Miten järjestön varainhankinta on järjestetty
Kaikki vastaajat, n=125
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 /KMI, KN, mn
15
Kenen toimenkuvaan varainhankinta kuuluu
Varainhankinta kuuluu osana jonkun toimenkuvaa, n=91
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 /KMI, KN, mn
16
Spontaani kysymys (ei lueteltuvastausvaihtoehtoja)
Tärkeimmät lahjoitus- ja tukimuodot viimeisen 12 kk aikana
Kaikilta vastaajilta kysyttiin:
•Seuraava aihealue liittyy yksityisvarainhankintaan. Mitkä lahjoitus- ja tukimuodot ovat olleet järjestösikannalta tärkeimmät viimeisen 12 kuukauden aikana?
•Entä, minkä lahjoitus- tai tukimuotojen merkityksen arvioit kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana?
•Minkä lahjoitus- tai tukimuotojen merkityksen arvioit vähenevän seuraavan 12 kuukauden aikana?
•Arpajaiset
•Eettiset lahjat
•Julkinen tuki, esim. valtiolta tai kunnalta
•Jäsenmaksut
•Kannatustuotemyynti (arpa, joulumerkki, paita, pinssi tms.)
•Kertalahjoitukset keräystileille
•Kuukausilahjoitukset e-laskulla tai suoramaksuna
•Lahjoitukset yrityksiltä
•Lipaskeräys
•Lähetetyt tekstiviestit lahjoitusnumeroon
•Maksulliset tapahtumat, konsertit, tms.
»Viimeisen vuoden aikana selvästi tärkein lahjoitus- ja tukimuoto on ollut jäsenmaksut. Myös julkinen tuki,esimerkiksi kunnalta tai valtiolta sekä kertalahjoitukset keräystileille koetaan tärkeiksi. Verrattunavuoteen 2011 jäsenmaksujen ja julkisen tuen tärkeys on kasvanut selvästi.
»Eri lahjoitus- ja tukimuotojen merkityksen seuraavan vuoden aikana uskotaan muuttuvan seuraavasti:kasvua kertalahjoitukset, jäsenmaksut , yritysyhteistyö ja vähenemistä seuraavissa: kertalahjoitukset,tapahtumat ja tuotemyynti sekä julkiset avustukset. Valtaosa (62 %) ei osaa sanoa, minkä lahjoitus- jatukimuotojen merkitys vähenee.
»Kaikki vapaamuotoiset ja muu-ryhmään jääneet vastaukset on koottu erilliseen Excel-liitteeseen vastaajakohderyhmittäin.
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
17
•Merkkipäivälahjoitukset
•Oma asiakaslehti
•Puhelinkeräykset
•Soitot lahjoitusnumeroon
•Suoramarkkinointikirjeet
•Säätiöiltä tai rahastoilta saatava rahoitus
•Testamentit
•Tuki- ja kannatusmaksut
•Yritysyhteistyö
•Joku muu, mikä
Lomakkeella mukana olleet yksityisrahoituksen lahjoitus- ja tukimuodotluokiteltiin raportointivaiheessa seuraaviin pääluokkiin:
•Arpajaiset -> ARPAJAISET
•Eettiset lahjat -> KERTALAHJOITUKSET
•Julkinen tuki, esim. valtiolta tai kunnalta -> JULKINEN AVUSTUS
•Jäsenmaksut -> JÄSENMAKSUT
•Kannatustuotemyynti (arpa, joulumerkki, paita, pinssi tms.) -> TAPAHTUMAT JA TUOTEMYYNTI
•Kertalahjoitukset keräystileille -> KERTALAHJOITUKSET
•Kuukausilahjoitukset e-laskulla tai suoramaksuna -> SÄÄNNÖLLISET LAHJOITUKSET
•Lahjoitukset yrityksiltä -> KERTALAHJOITUKSET
•Lipaskeräys -> KERTALAHJOITUKSET
•Lähetetyt tekstiviestit lahjoitusnumeroon -> KERTALAHJOITUKSET
•Maksulliset tapahtumat, konsertit, tms. -> TAPAHTUMAT JA TUOTEMYYNTI
•Merkkipäivälahjoitukset -> KERTALAHJOITUKSET
•Oma asiakaslehti -> KERTALAHJOITUKSET
•Puhelinkeräykset -> KERTALAHJOITUKSET
•Soitot lahjoitusnumeroon -> KERTALAHJOITUKSET
•Suoramarkkinointikirjeet -> KERTALAHJOITUKSET
•Säätiöiltä tai rahastoilta saatava rahoitus -> JULKINEN AVUSTUS
•Testamentit -> TESTAMENTIT
•Tuki- ja kannatusmaksut -> JÄSENMAKSUT
•Yritysyhteistyö -> YRITYSYHTEISTYÖ
luokittelu: Pia Tornikoski 17.3.2014
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
18
| 23.4.2014 |
Tärkeimmät lahjoitus- ja tukimuodotviimeisten 12 kuukauden aikana
Kaikki vastaajat, n=125
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014/ KMI, KN, mn
19
Tärkeimmät lahjoitus- ja tukimuodotviimeisten 12 kuukauden aikana
Kaikki vastaajat, n=125
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014/ KMI, KN, mn
20
| 23.4.2014 |
21
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi2014 / KMI, KN, mn
Tärkeimmät lahjoitus- ja tukimuodotviimeisten 12 kuukauden aikana
n= kaikki vastaajat
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi2014 / KMI, KN, mn
Tärkeimmät lahjoitus- ja tukimuodotviimeisten 12 kuukauden aikana
%
22
Minkä lahjoitus- ja tukimuotojen merkityskasvaa/vähenee seuraavan 12 kk aikana
Kaikki vastaajat, n=125
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014/ KMI, KN, mn
23
Kasvaa...
Vähenee...
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI,KN, mn
Minkä lahjoitus- ja tukimuotojen merkityskasvaa seuraavan 12 kk aikana
%
24
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 /KMI, KN, mn
Minkä lahjoitus- ja tukimuotojen merkitysvähenee seuraavan 12 kk aikana
%
| Kevät 2014 |
Varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen kertymätavoite
Kaikilta vastaajilta kysyttiin:
•Mikä on järjestösi varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen kertymätavoite vuonna2014.?
»Suomessa on 520 rahankeräysluvan omaavaa järjestöä (lähde: Pia Tornikoski 4.4.2014).
»Tässä tutkimuksessa haastattelimme 125 järjestöä.
»Haastateltujen järjestöjen varainhankinnan yksityisrahoituksen euromääräinen kertymätavoite onkeskimäärin 459 000, jolloin valtakunnallinen estimaatti saadaan laskemalla seuraavasti:520 * 459 000 = 238 680 000.
»Estimaatti olisi tarkempi, jos käytettävissä olisi rahankeräysluvan omaavien järjestöjen lukumääräjärjestöryhmittäin, eikä vain kokonaislukumäärä.
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
26
Järjestön varainhankinnan yksityisrahoitukseneuromääräinen kertymätavoite vuonna 2014
Kaikki vastaajat, n=125
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014/ KMI, KN, mn
27
keskiarvo 459 000
keskiarvo 459 000
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
28
| 23.4.2014 |
Järjestön varainhankinnan yksityisrahoitukseneuromääräinen kertymätavoite vuonna 2014
Vastaajia
Keskiarvo
Eiosaasanoa
Kaikki
125
459 108
10 %
Kehy
41
483 844
0 %
Sos & terv
42
403 793
14 %
Nuoriso, kulttuuri, liikunta
30
417 179
17 %
Ympäristö
12
662 308
17 %
Miten järjestössä kerrotaan toiminnan tuloksista
Kaikilta vastaajilta kysyttiin:
•Lahjoittajat ja kumppanit haluavat tietää järjestöjen työstä ja tuloksista. Miten järjestössäsi kerrotaantoiminnan tuloksista?
•Oman asiakaslehden kautta
•Suoramarkkinointikirjeillä
•Jäsenpostin yhteydessä
•Järjestön verkkosivuilla
•Järjestön tilaisuuksissa
•Rahoittajan edellyttämällä raportoinnilla
•Jotenkin muuten, miten?___
•Ei mitenkään
»Järjestön verkkosivut ovat käytetyin tapaa kertoa toiminnan tuloksista. Myös jäsenpostia, uutiskirjeitä,omia tilaisuuksia ja omaa asiakaslehteä sekä rahoittajan edellyttämää raportointia hyödynnetääntoiminnan tulosten viestinnässä.
»Muu-ryhmässä mainittiin toiminta- ja vuosikertomukset (23 %) ja sosiaalisen median kautta (11 %), nämäluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia lomakkeella esillä olleisiin vaihtoehtoihin nähden.
»Kaikki vapaamuotoiset ja muu-ryhmään jääneet vastaukset on koottu erilliseen Excel-liitteeseen vastaajakohderyhmittäin.
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
29
Miten järjestö kertoo toiminnan tuloksista
Kaikki vastaajat, n=125
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014/ KMI, KN, mn
30
Suurimmat haasteet varainhankinnan yksityisrahoituksen kehittämisessä
Kaikilta vastaajilta kysyttiin:
•Mitkä ovat järjestössäsi suurimmat haasteet tai ongelmat varainhankinnan yksityisrahoituksenkehittämisessä? Mitkä ovat tärkeimmät tai suurimmat haasteet?
Sisäiset haasteet (OTSIKKOA EI LUETTU)
•Hallitus tai johto ei ole sitoutunut
•Organisaatio ei ole sitoutunut
•Henkilöresurssit
•Järjestön julkisuuskuva / näkyvyys / tunnettuus
•Jäsenkunnan ikääntyminen
•Varainhankkijoiden ammattitaito
•Varainhankinta on vasta alkanut, käynnistäminen
•Taloudelliset resurssit
•Toiminnan tuloksista kertominen
•Toiminnan tuotteistaminen varainhankintaan
•Työntekijöiden/vapaaehtoisten rekrytointi
•Uusien varainhankintatapojen kehittäminen
»Varainhankinnan yksityisrahoituksen kehittämisessä suurin haaste on henkilöresurssit. Myös muuthaasteet ovat suurelta osin sisäisiä: järjestön julkisuuskuva / tunnettuus / näkyvyys, toiminnantuotteistaminen varainhankintaan, taloudelliset resurssit ja varainhankkijoiden ammattitaito. Ulkoisistahaasteista mainintaan uusien lahjoittajien löytäminen (8 %) ja muiden rahankeräystahojen kilpailu (7 %).
»Kaikki vapaamuotoiset ja muu-ryhmään jääneet vastaukset on koottu erilliseen Excel-liitteeseen vastaajakohderyhmittäin.
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
31
Ulkoiset haasteet (OTSIKKOA EI LUETTU)
•Julkinen rahoitus
•Kilpailu, muut järjestöt
•Kilpailu, muut rahankeräystahot
•Lainsäädäntö
•Operaattorikulut
•Rahankeräyslupahallinto
•Uusien lahjoittajien löytäminen
•Viranomaisyhteistyö
•Yleinen asenneilmapiiri Suomessa
•Yleinen taloustilanne
•Jokin muu, mikä
Suurimmat haasteet tai ongelmat varainhankinnanyksityisrahoituksen kehittämisessä
Kaikki vastaajat, n=125
| Kevät 2014 |
12240 VaLa, Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi
32
SISÄISET HAASTEET:
Suurimmat haasteet tai ongelmat varainhankinnanyksityisrahoituksen kehittämisessä
Kaikki vastaajat, n=125
| Kevät 2014 |
12240 VaLa, Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi
33
ULKOISET HAASTEET:
Yksityisrahoituksen toimintaedellytyksien kehittäminen
Kaikilta kysyttiin:
•Kun ajatellaan järjestöjen varainhankinnan tehostamista, millä seuraavilla julkisilla toimenpiteillävarainhankinnan yksityisrahoituksen toimintaedellytyksiä voisi mielestäsi kehittää?
•Kevyempi maksujärjestelmä yleishyödyllisille yhteisöille esim. pankki-, posti-, puhelinpalveluista
•Lahjoittamisen ja tukemisen mahdollisuuden tunnetuksi tekeminen, viestintä
•Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen
•Rahankeräyslainsäädännön kehittäminen
•Yleishyödyllisten yhteisöjen kevyempi verokohtelu mm. Alv
•Jotenkin muuten, miten?______________________
»Kaikki vaihtoehdot saavat vahvan kannatuksen: Lahjoittamisen ja tukemisen mahdollisuuden tunnetuksitekeminen, viestintä , lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen ja kevyempi maksujärjestelmäyleishyödyllisille yhteisöille esim. pankki-, posti-, puhelinpalveluista.
»Muu-ryhmän osuus on 22 %. Useita mainintoja byrokratian vähentäminen ja joukkorahoituksenkehittäminen.
»Kaikki vapaamuotoiset ja muu-ryhmään jääneet vastaukset on koottu erilliseen Excel-liitteeseen vastaajakohderyhmittäin.
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
34
Millä julkisilla toimenpiteillä varainhankinnanyksityisrahoituksen toimintaedellytyksiä voisi kehittääKaikki vastaajat, n=125
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014/ KMI, KN, mn
35
Julkisen sektorin tukimuodot
Kaikilta vastaajilta kysyttiin:
•Seuraava aihealue liittyy julkiseen rahoitukseen. Mistä eri lähteistä järjestösi on saanut julkista rahoitustatai avustuksia viimeisen 12 kuukauden aikana, siis maaliskuun 2013 jälkeen?
•Sosiaali- ja terveysministeriö (Raha-automaattiyhdistys)
•Opetus- ja kulttuuriministeriö (Veikkaus)
•Ulkoministeriö
•Muut ministeriöt
•Kunta
•Joku muuten, mikä
•Emme ole vastaanottaneet julkista rahoitusta tai avustuksia viimeisen 12 kk aikana
»Neljän kärki on selvä. Viimeisen vuoden aikana selvästi useimmiten järjestöt ovat saaneetjulkista rahoitusta tai avustuksia Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Seuraavaksi useimmitenSosiaali- ja terveysministeriöltä, kunnalta ja Ulkoministeriöltä. Pieni osa (10 %) järjestöistä ei olevastaanottanut julkista rahoitusta tai avustuksia viimeisen 12 kk aikana.
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
36
Mistä eri lähteistä järjestö on saanut julkista rahoitusta tai avustuksiaviimeisen 12 kuukauden aikana (maaliskuun 2013 jälkeen)
Kaikki vastaajat, n=125
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014/ KMI, KN, mn
37
Suomen ulkopuolinen rahoitus
Kaikilta vastaajilta kysyttiin:
•Saako järjestösi rahoitusta Suomen ulkopuolelta?
•Kyllä
•Ei
•En osaa sanoa (ÄLÄ LUE)
•(Jos kyllä, n=28) Voisitko tarkentaa, millaista rahoitusta ja millaisia kokemuksia tai haasteita siinä on?(Avoin)
»Kaikista haastatelluista järjestöistä noin viidesosa (22 %) saa rahoitusta Suomen ulkopuolelta.Järjestöryhmittäin suurin osuus (37 %) on Kehitysyhteistyö, lähetystyö (kehy) ja pienin osuus (10 %)Sosiaali- ja terveysala, kotimaan hyvinvointi.
»Niiden järjestöjen edustajat, jotka saavat Suomen ulkopuolelta rahoitusta mainitsevat useimmitenrahoituksen lähteeksi EU:n. Myös Pohjoismaiset ja yksityiset lähteet mainitaan. Lisäksi mainittiinyksittäisiä lähteitä.
»Kaikki vapaamuotoiset ja muu-ryhmään jääneet vastaukset on koottu erilliseen Excel-liitteeseen vastaajakohderyhmittäin.
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
38
Saako järjestö rahoitusta Suomen ulkopuolelta
Kaikki vastaajat, n=125
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014/ KMI, KN, mn
39
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi2014 / KMI, KN, mn
40
Saako järjestö rahoitusta Suomen ulkopuolelta
Kaikki vastaajat, n=125
Millaista rahoitusta saa Suomen ulkopuolelta
Saa Suomen ulkopuolelta rahoitusta, n=28
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014/ KMI, KN, mn
41
Julkisen avustuksen ongelmia
Kaikilta vastaajilta kysyttiin:
•Onko järjestösi kokenut viimeisen 12 kuukauden aikana julkisen avustuksen hakemiseen, saamiseen tairaportointiin liittyviä ongelmia?
•Kyllä
•Ei
•En osaa sanoa (ÄLÄ LUE)
•(jos kyllä) Kertoisitko tarkemmin, millaisia ongelmia? (Avoin)
»Vastaajista 32 % kertoo järjestön kokeneen viimeisen 12 kuukauden aikana julkisen avustuksenhakemiseen, saamiseen tai raportointiin liittyviä ongelmia. Järjestöryhmien kesken ei ole eroja.
»Useimmiten koettuja ongelmia: Muutokset prosesseissa, aikatauluongelmat, muutokset järjestelmässä,ongelmat yhteyksissä (38 % ongelmia kokeneista, n=40), raportointi kankeaa, monimutkaista,puutteelliset raportointiohjeet, epäselvyyksiä raportoinnissa (28 %) ja työläs/ byrokraattinen,käytännöt epäyhtenäiset (23 %).
»Kaikki vapaamuotoiset ja muu-ryhmään jääneet vastaukset on koottu erilliseen Excel-liitteeseen vastaajakohderyhmittäin.
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
42
Onko järjestö kokenut julkisen avustuksen hakemiseen, saamiseentai raportointiin liittyviä ongelmia viimeisen 12 kk aikana
Kaikki vastaajat, n=125
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014/ KMI, KN, mn
43
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014/ KMI, KN, mn
44
Onko järjestö kokenut julkisen avustuksen hakemiseen, saamiseentai raportointiin liittyviä ongelmia viimeisen 12 kk aikana
Kaikki vastaajat, n=125
Minkälaisia haasteita ollut julkisen avustuksenhakemisessa, saamisessa tai raportoinnissa
Ollut ongelmia, n=40
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014/ KMI, KN, mn
45
Eräiden seikkojen merkitys järjestön varainhankinnassa
Kaikilta vastaajilta kysyttiin:
•Kuinka merkittäväksi koet seuraavat asiat oman järjestösi varainhankinnan kannalta? Vastaa asteikolla3=Erittäin merkittäväksi, 2=Melko merkittäväksi, 1=Ei merkittäväksi, 0=En osaa sanoa
•eri kuntien avustuskäytäntöjen yhtenäistäminen
•neuvonta- ja tukipalveluiden saaminen kansallisissa ja EU-rahoitukseen liittyvissä avustuskysymyksissä
•järjestöille tehtyjen lahjoitusten verovähennysoikeus
•järjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus
•yleishyödyllisyyden ja voittoa tavoittelemattoman taloudellisen toiminnan huomioiminenhankintalaissa
•kansallisen puskurirahaston luominen EU-tukien maksatusten viiveisiin
•kootun tiedon saaminen eri rahoitusmahdollisuuksista
•ohjelmaperusteista rahoitusta suuriin, järjestörajat ylittäviin kehityshankkeisiin
•rahapelitoiminnan tuottojen suuntaaminen järjestötoimintaan
•rekisteröimättömien yhdistysten ja yhteisöjen mahdollisuus saada julkisia avustuksia
•valtionhallinnon, kuten ministeriöiden, avustusten myöntämisen ja valvonnan käytäntöjenyhtenäistäminen
•yleisavustusten myöntäminen projektirahoituksen sijaan
»Merkittävin asia varainhankinnan kannalta on kootun tiedon saaminen erirahoitusmahdollisuuksista. Myös yleishyödyllisyyden ja voittoa tavoittelemattomantaloudellisen toiminnan huomioiminen hankintalaissa sekä rahapelitoiminnan tuottojensuuntaaminen järjestötoimintaan koetaan merkittäväksi. Vähiten merkittävänä pidetäänrekisteröimättömien yhdistysten ja yhteisöjen mahdollisuus saada julkisia avustuksia.
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
46
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014/ KMI, KN, mn
47
Eri asioiden merkitys järjestön varainhankinnan kannalta
Kaikki vastaajat, n=125
Miten VaLa ja muut kattojärjestöt voisivat kehittää varainhankinnanyksityisrahoituksen edellytyksiä
Kaikilta vastaajilta kysyttiin:
•Kun ajatellaan järjestöjen varainhankinnan tehostamista, miten VaLa ja muut kattojärjestöt voisivatmielestäsi kehittää varainhankinnan yksityisrahoituksen edellytyksiä?
•Koulutuksella
•Jakamalla tietoa
•Vaikuttamalla päättäjiin
•Luomalla järjestöverkostoja
•Jotenkin muuten, miten
•Voisitko kertoa tarkemmin, millaisella koulutuksella, mitä tietoa tai mihin asiaan vaikuttamalla? Avoin
»Parhaiten varainhankinnan yksityisrahoituksen edellytyksiä voidaan kehittää vaikuttamalla päättäjiin,jakamalla tietoa ja koulutuksella.
»Vaikutuskohteita, koulutusta ja tiedonjakamista kuvataan seuraavasti: mielipideilmastoonvaikuttaminen, tiedottaminen, varainhankinnan keinovalikoima, varainhankkijoiden koulutus,rahoituslähteet , tiiviit tietopaketit, kurssit, koulutus, neuvonta.
»Kaikki vapaamuotoiset ja muu-ryhmään jääneet vastaukset on koottu erilliseen Excel-liitteeseenvastaajakohderyhmittäin.
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014 / KMI, KN, mn
48
Miten VaLa ja muut kattojärjestöt voisivat kehittäävarainhankinnan yksityisrahoituksen edellytyksiä
Kaikki vastaajat, n=125
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014/ KMI, KN, mn
49
Millaisella koulutuksella, tiedolla tai mihin asiaan vaikuttamalla VaLaja muut kattojärjestöt voisivat kehittää varainhankinnanyksityisrahoituksen edellytyksiä
Kaikki vastaajat, n=125
| 23.4.2014 |
T-12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila-analyysi 2014/ KMI, KN, mn
50
Kiitos.
Kerromme mielellämme lisää.
Katja Mikkonen
Kari Niklander
•etunimi.sukunimi@taloustutkimus.fi
•puh. 010 7585 11