VEROTUS - VÄLITTÖMÄN VEROTUKSENPERUSTEET
nVälittömiä veroja ovat verot, joissa vero ontarkoitettu niiden maksajan rasitukseksi
–mm. tulon ja varallisuuden perusteella määräytyvätverot
nVerotettavan tulon perusteella määräytyvät
–valtion tulovero
–kunnallisvero
–kirkollisvero
–yhteisön tulovero
–sairausvakuutusmaksu
•Verotettava tulo saadaan veronalaisten tulojen javähennyskelpoisten menojen ja muiden vähennystenerotuksena
nVerotettavasta varallisuudesta maksetaan veroavain valtiolle
•Verotettava varallisuus saadaan veronalaisten varojen janiistä tehtävien vähennysten erotuksena
VEROTUS - KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ
nTuloverolaki on keskeinen tulojen verottamistasäätelevä laki
nElinkeinoverolaki säätelee liikkeen- jaammatinharjoittajien verotettavan tulonmääräytymistä
nMaatilatalouden tuloverolaki sisältää maataloudenharjoittajia koskevat säädökset
nVarallisuusverolaki säätelee kaikkienverovelvollisten varallisuuden verottamista
nArvonlisäverolaki sisältää arvonlisäverotustakoskevat säädökset
nMuuta lainsäädäntöä:
–veroasteikkolaki
–laki yhtiöveron hyvityksestä
–ennakkoperintälaki
–laki verotusmenettelystä
VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET
1. Verojen ennakkoperintä verovuoden aikana
2. Veroilmoituksen antaminen
3. Verotuksen toimittaminen
4. Jäännösveron kanto/veronpalautusten maksaminen
Verovuosi = ajanjakso, jolta saatuja tuloja tai jonka
päättyessä ollutta varallisuutta verotetaan
•luonnollisilla henkilöillä kalenterivuosi
•liiketoimintaa harjoittavilla verovelvollisilla ne tilikaudet,jotka ovat päättyneet kalenterivuoden aikana
1. Ennakkoperintä
nVerohallinto perii verot tulonsaajilta sitä mukaa kuintuloa kertyy
nEnnakkoperintä voi tapahtua
–Ennakonpidätyksenä: tulon maksaja vähentää veronsuoraan maksamastaan suorituksesta
–Ennakonkantona: toimitetaan kiinteistö-, liike-,ammatti- tai muusta veronalaisesta tulosta, jos yrityson merkitty ennakkoperintärekisteriin. Verovuodenaikana veroa maksetaan verotoimiston lähettämänennakkoverolipun mukaan.
VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET
2. Veroilmoituksen antaminen
nVerovuoden päätyttyä annetaan veroilmoitus vahvistetullalomakkeella, viimeinen sallittu jättöpäivä vaihtelee yhtiömuodoittain
3. Verotuksen toimittaminen
nVerotuksen toimittaa se lääninverovirasto, jonka alueellaverovelvollisen kotikunta on
nVerovalmistelussa selvitetään kunkin verovelvollisen veronalaisettulot ja varallisuus sekä niistä tehtävät vähennykset
nJos veroilmoitusta ei ole annettu tai se on liian puutteellinen taiepäluotettava, verotus toimitetaan arvioverotuksena
4. Verojen laskeminen ja maksuunpano
nVerotettavan tulon ja varallisuuden perusteella lasketaanmaksettavien verojen määrä
nJos ennakonpidätyksenä tai ennakonkantona peritty määrä onsuurempi kuin lopulliset maksettavat verot, saa verovelvollinenveronpalautusta ja päinvastaisessa tapauksessa peritäänverovelvolliselta jäännösvero
5. Verotuksen valmistumisen jälkeiset toimenpiteet
nveronoikaisu: toimitetaan, jos verovelvolliselle on jäänytmääräämättä säädetty vero tai verona on peritty liikaa
nmaksuunpanon oikaisu: toimitetaan, jos maksuunpanossa ontapahtunut laskuvirhe tms. erehdys
njälkiverotus: jos veroilmoitusta ei ole annettu tai se on annettupuutteellisena tai vääränä, hänelle määrätään maksettavaksi veroja veronkorotus
nmuutoksenhaku: muutosta verotukseen voidaan hakea verotuksenoikaisulautakunnalle tehtävällä oikaisuvaatimuksella (=>lääninoikeus => KHO)
YRITYKSET VEROVELVOLLISINA
nYritysmuoto vaikuttaa ratkaisevasti verotukseen
YKSITYISLIIKKEET
nYksityistä elinkeinonharjoittajaa verotetaan hänen kaikkien ansio- japääomatulojensa perusteella
nPuolisoita verotetaan erikseen omista tuloistaan javarallisuudestaan: ansiotulo-osuus voidaan jakaa työpanostensuhteessa ja pääomatulo-osuus niiden osuuksien mukaan, jotkaheillä on liiketoimintaan kuuluvaan nettovarallisuuteen
•nettovarallisuus saadaan liiketoimintaan kuuluvien varojen javelkojen erotuksena
nElinkeinotoiminnasta saatu tulo jaetaan pääoma- ja ansiotulonaverotettavaksi siten, että
–pääomatulon laskentaperuste saadaan, kunnettovarallisuuteen lisätään 30 % tilikauden päättymistäedeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujenennakonpidätyksen alaisten palkkojen määrästä
=> pääomatuloa on tälle laskentaperusteelle laskettu 18 %:nvuotuinen tuotto
=> pääomatuloa verotetaan suhteellisella 29 %:n verokannalla
–loppuosa on ansiotuloa, joka verotetaan valtionveron osaltaprogressiivisen veroasteikon mukaan ja kunnallisveron osaltaveroäyrin hinnan mukaan
–pääomatulona verotetaan vähintään käyttöomaisuudenluovutusvoittojen määrä
YRITYKSET VEROVELVOLLISINA
YKSITYISLIIKKEET
Esimerkki:
Yksityisliikkeen verotettava tulo on 12 000 euroa. Yrityksen
varat ovat 20 000 euroa. Lyhytaikaisia velkoja on 7 500 euroa
ja pitkäaikaisia velkoja 2 500 euroa. Tilinpäätöstä edeltäneen
vuoden aikana palkkoja on maksettu 20 000 €.
Varat20 000
- lyhytaikaiset velat7 500
- pitkäaikaiset velat2 500
Nettovarallisuus10 000
+ 30 % palkoista6 000
=>Pääomatulo-osuuden laskentaperuste = 16 000 €
Pääomatuloa 18 % eli 2 880 €, josta veroa 29 % eli 835,2 €.
Ansiotuloa loput 9 120 euroa (12 000 - 2 880), jota verotetaan
valtionverotuksessa progressiivisesti ja kunnallisverotuksessa
veroäyrin mukaan.
Jos 12 000 €:n verotettavaan tuloon sisältyisi
käyttöomaisuuden luovutusvoittoja 5 000 €, olisi tulosta
- pääomatuloa 5 000 €
- ansiotuloa 7 000 €
YRITYKSET VEROVELVOLLISINA
ELINKEINOYHTYMÄT
nAvoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja muut elinkeinotoimintaaharjoittavat yhteenliittymät
nEi käsitellä erillisinä verovelvollisina, vaan vahvistettuelinkeinotoiminnan tulos jaetaan aikaisempien vuosien tappioidenvähentämisen jälkeen verotettavaksi yhtiömiesten tulona
–jako suoritetaan niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymäntuloon
–tappiota ei jaeta yhtiömiehille, vaan se vähennetään yhtymän seuraavienverovuosien elinkeinotoiminnan verotettavasta tulosta
–tulo voi olla yhtiömiehelle joko ansio- tai pääomatuloa tai molempia:pääomatuloksi luetaan se määrä, joka vastaa 18 %:n vuotuista tuottoaosakkaan osuudelle pääomatulo-osuuden laskentaperusteesta
•nettovarallisuus lasketaan kuten yksityisliikkeissä
•laskentaperusteeseen luetaan nettovarallisuuden lisäksi 30 %tilinpäätöstä edeltäneiden 12 kk:n aikana maksettujen palkkojenmäärästä
•käyttöomaisuuden luovutusvoitto on aina pääomatuloa
–sitä, mitä yhtiömiehet voitto-osuuksina tai yksityiskäyttönäyhtiöstä todellisuudessa saavat, ei enää veroteta
–yhtiö voi maksaa palkkaa yhtiömiehelleen => verotus palkantavoin, joten ei yleensä järkevää
nKommandiittiyhtiössä äänetön yhtiömies sijoittaa yhtiööntietyn määrän ja hänen voitto-osuutensa määritelläänyleensä tiettynä prosenttiosuutena sijoitetusta pääomasta
=> Jos prosenttiosuus on enintään 18 %, äänettömänyhtiömiehen koko tulo-osuus on pääomatuloa. Ylittävä osaon ansiotuloa.
=> Loppuosa nettovarallisuudesta ja verotettavasta tulostakuuluu vastuunalaisille yhtiömiehille.
YRITYKSET VEROVELVOLLISINA
ELINKEINOYHTYMÄT
Esimerkki 1:
Avoimen yhtiön elinkeinotoiminnan tulo on 220 000 euroaja nettovarallisuus 140 000 euroa. Yhtiössä on kaksiyhtiömiestä, joiden tulo-osuudet ovat 110 000 euroa.Tilinpäätöstä edeltäneen vuoden aikana palkkoja onmaksettu 30 000 €.
Miten yhtiömiehiä verotetaan?
Ratkaisu:
Nettovarallisuus140 000
+ 30 % palkoista9 000
=>Pääomatulo-osuuden laskentaperuste = 149 000 €
=>Molempien osuus 50 % eli 74 500 €
=>Tästä pääomatuloa 18 % eli 13 410 €, josta maksetaanveroa 29 % eli 3 889 €
=>Loppuosa ansiotuloa eli 110 000 - 13 410 = 96 590 €.Tämä lisätään yhtiömiesten muihin ansiotuloihin.
YRITYKSET VEROVELVOLLISINA
ELINKEINOYHTYMÄT
Esimerkki 2:
Kommandiittiyhtiössä on yksi vastuunalainen ja yksiäänetön yhtiömies. Äänettömän yhtiömiehenpääomapanos on 15 000 €. Yhtiösopimuksen mukaan hänsaa korkoa pääomalleen 12 %. Yhtiön verotettava tulo on30 000 € ja nettovarallisuus 2 000 €. Palkkoja on maksettu25 000 €.
Miten yhtiömiehiä verotetaan?
Ratkaisu:
Äänettömän yhtiömiehen tulo-osuus on 12 % * 15 000 €eli 1 800 €. Se verotetaan kokonaan pääomatulona,koska voitto-osuus on alle 18 % sijoitetusta pääomasta.
Muu osa verotettavasta tulosta eli 30 000 - 1 800 = 28 200€ verotetaan vastuunalaisen yhtiömiehen tulona.
Se on kokonaan ansiotuloa, koska vastuunalaisenyhtiömiehen panos on 15 000 - 2 000 = 13 000 €negatiivinen.
YRITYKSET VEROVELVOLLISINA
ELINKEINOYHTYMÄT
Entä jos nettovarallisuus on 20 000 €?
Nettovarallisuus20 000
- Äänettömän yhtiömiehen panos15 000
+ 30 % palkoista7 500
=>Pääomatulo-osuuden laskentaperuste = 12 500 €
=>Tästä pääomatuloa 18 % eli 2 250 €, josta maksetaanveroa 29 % eli 653 €
=>Loppuosa ansiotuloa eli 30 000 - 1 800 - 2 250 = 25 950 €.Tämä lisätään yhtiömiehen muihin ansiotuloihin.
YRITYKSET VEROVELVOLLISINA
YHTEISÖT
nMm. osakeyhtiöt ja osuuskunnat
nItsenäisiä verovelvollisia
nYhteisön tuloveron verokanta 29 %
nOsakkaiden saamat osinkotulot ovat joko pääoma- taiansiotuloa tai molempia
nOsakkaan pörssiyhtiöstä saama osinko verotetaan ainapääomatulona
nMuusta kuin pörssiyhtiöstä saatu osinko verotetaanpääomatulona siihen määrään, mikä vastaa 15 %:nvuotuista tuottoa osakkaan omistamien osakkeidenmatemaattisesta arvosta - muu osa on ansiotuloa
–osakkeen matemaattinen arvo saadaan jakamalla yhtiönverovuotta edeltäneen vuoden tilinpäätöksen mukainennettovarallisuus yhtiön ulkona olevien osakkeiden määrällä
nYhteisöjen verotuksessa sovelletaan yhtiöveronhyvitysjärjestelmää => jaetut osingot tulevat kertaalleenverotetuiksi
–osakeyhtiö maksaa tulostaan 29 % veroa
–osakkaan veronalaista tuloa on hänen saamansa osinko jayhtiön maksama tätä osinkotuloa vastaava vero: tästä tulostalasketusta verosta osakkaalle hyvitetään yhtiön maksamavero => jos osinko on osakkaan pääomatuloa, hän ei joudumaksamaan osingosta lainkaan veroa
YRITYKSET VEROVELVOLLISINA
ESIMERKKI YHTIÖVERON HYVITYSJÄRJESTELMÄSTÄ
Yhtiön voitto ennen veroja100
Yhtiön maksama vero 29 %29
Osinkoihin jää71
Osakkaiden saama osinkotulo71
+ yhtiöveron hyvitys (yhtiön maksamat verot)29
Osakkaiden veronalainen tulo100
Jos tulo luetaan osakkaiden pääomatuloksi,
on vero 29 %29
Tästä vähennetään yhtiöveron hyvitys
(yhtiön maksamat verot)29
Osakkaiden maksettavaksi jää0
Jos osinko luetaan osakkaalle ansiotuloksi, josta menevä vero on
esimerkiksi 50 %, saadaan osakkaan maksettavaksi tulevat verot
seuraavasti:
Osakkaan saama osinkotulo71
+ yhtiöveron hyvitys29
Osakkaan veronalainen tulo100
Ansiotuloksi luetusta tulosta menevä vero
50 %:n mukaan50
Yhtiöveron hyvitys vähennetään29
Osakas joutuu maksamaan veroa lisää21
YRITYKSET VEROVELVOLLISINA
YHTIÖVERON HYVITYSJÄRJESTELMÄÄN LIITTYVIÄ
KÄSITTEITÄ
Tuloveron vähimmäismäärä
–osakeyhtiön jaetun voiton perusteella määräytyvä vero, jokaon 29/71 jaetusta osingosta
–osakkaille myönnettävä yhtiöveron hyvitys on 29/71 osingosta=> yhtiön on maksettava veroa vähintään se määrä, jokaosakkaille hyvitetään
Vertailuvero
–osakeyhtiön todellisen verotettavan tulon perusteella laskettu29 %:n vero
Täydennysvero/veroylijäämä
–jos osinkoa jaetaan syntyneeseen tulokseen nähden vähän,vertailuvero on suurempi kuin tuloveron vähimmäismäärä jasyntyy veroylijäämää => voidaan huomioida seuraavienvuosien vertailuveron lisäyksenä
–jos tuloveron vähimmäismäärä on suurempi kuin vertailuveroja aikaisempien vuosien veroylijäämät yhteensä, yritys joutuumaksamaan täydennysveroa
YRITYKSET VEROVELVOLLISINA
YHTIÖVERON HYVITYSJÄRJESTELMÄ
Esimerkki:
Insinööri Virtanen omistaa työnantajansa Nokian osakkeitaja hän sai niistä osinkotuloja viime vuodelta 280 €.
Mikä oli Virtasen veronalainen tulo ja kuinka paljon hänmaksoi osinkotulosta veroa?
Ratkaisu:
Virtasen saama osinkotulo280 €
+ Yhtiöveron hyvitys (29/71 osingosta)114 €
Virtasen veronalainen tulo394 €
Veron määrä 29 %114 €
- Yhtiöveron hyvitys114 €
(eli Nokian maksamat verot)
Virtasen maksettavaksi jää0 €
ELINKEINOTOIMINNAN VEROTETTAVANTULON LASKEMINEN
nElinkeinotoiminta = liike- ja ammattitoiminta
nElinkeinoverolaissa säädetään, mitkä elinkeinotoiminnastasaadut tulot ovat veronalaisia ja mitä vähennyksiä tuloistasaadaan tehdä
nVerotettava tulo saadaan, kun veronalaisista tuloistavähennetään vähennyskelpoiset menot ja muutvähennykset
Verotettava tulo:
+/-Tuloslaskelman osoittama tulos
+Välittömät verot
+Muut vähennyskelvottomat kulut
-Verovapaat tuotot
+/-Jaksotuksesta johtuvat oikaisut
+/-Muut lisäykset tai vähennykset
=Verotettava tulo
nElinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta jasäilyttämisestä johtuvat menot ovat verotuksessavähennyskelpoisia
nJos verotettava tulo on negatiivinen, vahvistetaan tappioverotusta toimitettaessa => tappio voidaan vähentääseuraavien kymmenen vuoden aikana syntyvästäverotettavasta tulosta
VEROTETTAVAN TULON JOUSTOKOHDAT
nJoustokohtia hyödynnetään asetettuun tavoitetulokseenpääsemiseksi
nKeskeiset joustokohdat ovat käyttöomaisuuden poistot ja varaukset
KÄYTTÖOMAISUUDEN POISTOT
nPitkäkestoisen ja kuluvan käyttöomaisuuden hankintamenokirjataan poistoina kuluksi
nKulumattomasta käyttöomaisuudesta ei voida tehdäsäännönmukaisia poistoja
nPoistojen jaksottamissäännökset ovat erilaiset kirjanpidossa javerotuksessa
nEVL:ssa säädetään verovuosikohtaiset poistojen enimmäismäärät,kirjanpidossa käyttöomaisuus poistetaan ennalta laaditunsuunnitelman mukaan
nJotta poistot hyväksytään verotuksessa, ne on oltava tehty myöskirjanpidossa
nVerotuksessa vähennyskelpoisten poistojen enimmäismäärätverovuodelta:
- koneista ja kalustosta 25 prosenttia menojäännöksestä
- huviveneistä 10 prosentin tasapoisto hankintamenosta
- myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja- yms. rakennuksista 7 prosenttia
poistamattomasta hankintamenosta
- asuin-, toimisto- yms. rakennuksista 4 prosenttia poistamattomasta
hankintamenosta
- säiliöistä ja metallirakennelmista 20 prosenttia poistamattomasta
hankintamenosta
- kevyistä puisista rakennelmista 20 prosenttia poistamattomasta
hankintamenosta
- tutkimustoimintaan käytettävistä rakennelmista 20 prosenttia
poistamattomasta hankintamenosta
- väestönsuojista ja saastumisen estämiseksi hankituista rakennelmista,
laitteista tms. 25 prosentin tasapoisto
- patenteista tms. aineettomista oikeuksista ja atk-ohjelmista tasapoisto max.
10 vuotta.
VEROTETTAVAN TULON JOUSTOKOHDAT
nIrtaimen käyttöomaisuuden menojäännöstä käsitelläänverotuksessa yhtenä kokonaisuutena eli poisto tehdäänyhtenä eränä menojäännöspoistona. Rakennuksistapoistot tehdään rakennuskohtaisesti.
nMenojäännös lasketaan seuraavasti:
+ Verovuoden alussa poistamatta olevat hankintamenot
+ Perusparannukset
+ Suurehkot korjausmenot (verovelvollisen vaatiessa)
- Verovuoden aikana irtaimesta käyttöomaisuudesta
saadut myyntitulot
- Saadut vakuutus- ja muut vahingonkorvaukset
nJos irtaimen käyttöomaisuuden käyttöaika on enintäänkolme vuotta tai arvo alle 5000 markkaa, voidaanhankintameno vähentää kokonaisuudessaan omaisuudenhankintavuotena - Tällaisina pienhankintoina saadaankuitenkin vähentää verovuodessa enintään 15000markkaa
VEROTETTAVAN TULON JOUSTOKOHDAT
nJos suunnitelman mukaiset poistot ovat samat kuin verotuksessahyväksyttävät enimmäispoistot, ei poistoista aiheudu oikaisuaverotettavan tulon laskelmaan
nJos suunnitelman mukaiset poistot < verotuksessa hyväksyttävätenimmäispoistot ja jos verotuksessa poistot halutaan vähentäämahdollisimman suurina, voidaan kirjanpidossa tehdä lisäksiylipoistoja
nSuunnitelman mukaisten poistojen ja ylipoistojen yhteismäärä onkirjanpidon kokonaispoisto
nJos taas suunnitelman mukaiset poistot > verotuksessahyväksyttävät poistot, jää poistoista osa vähentämättäverotuksessa
nJos yrityksellä on aikaisemmilta vuosilta kertynyttä ylipoistoa,voidaan kirjanpidossa kirjata alipoistoa. Jos alipoistoa ei kirjata,kirjanpidon tulosta pienentänyt verotuksessa vähennyskelvotonosuus lisätään verotuslaskelmaa laadittaessa verotettavaan tuloon.
nPoistot on tilinpäätöksessä tehtävä suunnitelman mukaisina. Josverotuksessa ei kuitenkaan haluta vähennyksiksi kaikkiakirjanpidossa tehtyjä poistoja, voidaan ne veroilmoituksessa lisätäverotettavan tulon laskelmaan.
=>järkevää silloin, kun verotettava tulo muutoin muodostuu tappiolliseksitai tilanteissa, joissa vanhoja vahvistettuja tappioita halutaan vähentää
VEROTETTAVAN TULON JOUSTOKOHDAT
VARAUKSET
nYritykset voivat tehdä tilinpäätöksessään varauksia eliennenaikaisia kulukirjauksia
nPakolliset/vapaaehtoiset varaukset
nVarausten lisäys tarkoittaa kulujen lisääntymistä tilinpäätöksessä javähennys vastaavasti kasvattaa tulosta
nJos varaus on verotuksessa vähennyskelpoinen, pieneneeverotettava tulo ja siitä maksettavat verot
nKPL 5:14 §: Vastaiset menot ja menetykset sekä pakollinenvaraus. Tuotoista on vähennettävä velvoitteista vastaisuudessaaiheutuvat menot ja menetykset, jos:
1)ne kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen;
2)niiden toteutumista on tilinpäätöstä laadittaessa pidettävävarmana tai todennäköisenä
3)niitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen; sekä
4)ne perustuvat lakiin tai kirjanpitovelvollisen sitoumukseensivullista kohtaan.
…Jos 1 ja 2 momentissa tarkoitetun menon tai menetyksentäsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä,merkitään se taseen pakollisiin varauksiin.
nKPL 5:15 §: Vapaaehtoinen varaus. Tilinpäätöksessä saadaantehdä investointi-, toiminta- tai muu sellainen varaus.
nVerotuksessa yrityksen varausmahdollisuudet ovat:
–jälleenhankintavaraus
–toimintavaraus (ei osakeyhtiöillä)
VEROTETTAVAN TULON JOUSTOKOHDAT
nJälleenhankintavaraus
–Jälleenhankintavaraus voidaan tehdä, joskäyttöomaisuutta tuhoutuu tai vahingoittuu tulipalon taimuun sellaisen vahinkotapahtuman vuoksi tai yritysmyy toimitilanaan käyttämänsä rakennukset taitoimitilaosakkeet
–Määrä rajoittuu vahingonkorvauksen tai myyntihinnanja poistamattoman hankintahinnan väliseenerotukseen
–Varauksella saadaan kattaa uudenkäyttöomaisuuden/toimitilojen hankintamenojaverovuonna ja kahtena seuraavana vuonna
nToimintavaraus
–Toimintavarauksen voivat tehdä yksityiset liikkeen- taiammatinharjoittajat sekä avoin ja kommandiittiyhtiöedellyttäen, että niiden osakkaina on vain luonnollisiahenkilöitä
–Toimintavaraus saa olla enintään 30 % tilikaudenpäättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikanamaksettujen palkkojen määrästä => jos varaus onedellisenä vuonna tehty enimmäismääräisenä japalkkasumma on vuoden aikana pienentynyt,joudutaan varausta purkamaan
–Varauksen lisäys pienentää voittoa ja verotettavaatuloa ja purkaminen vastaavasti kasvattaa voittoa javerotettavaa tuloa
–Varaus voidaan purkaa milloin vain ja tulouttaaverotettavaksi
ESIMERKKI TOIMINTAVARAUKSESTA
Vuonna 1999 tehty toimintavaraus90 000 mk
Tilikauden 2000 päättymistä edeltävän
12 kk:n aikana maksetut palkat250 000 mk
Toimintavarauksen enimmäismäärä
vuonna 2000 30 % * 250 000 mk75 000 mk
Tilikauden 2000 tuloksi luetaan
toimintavarauksesta15 000 mk
YHTIÖMUOTOJEN EDULLISUUSVEROTUKSEN KANNALTA
nYksiselitteistä edullisuusjärjestystä ei voida antaa
nYritysmuodon edullisuuteen vaikuttavia seikkoja:
–osakkaiden lukumäärä
–yrityksen nettovarallisuuden määrä
–yrityksen tulotaso
–osakkaiden muut tulot
nMahdollisuudet muuttaa yritysmuotoa:
–Toiminimi =>Kommandiittiyhtiö
Avoin yhtiö
–Kommandiittiyhtiö =>Toiminimi
Avoin yhtiö
Osakeyhtiö
–Avoin yhtiö =>Toiminimi
Kommandiittiyhtiö
Osakeyhtiö
–Osakeyhtiö =>-
ARVONLISÄVERO
nArvonlisävero on kulutusvero eli se kohdistuu tavaroiden japalveluiden kuluttamiseen
nElinkeinonharjoittaja perii arvonlisäveron tavaroiden/palveluiden hinnan ohella asiakkailtaan ja tilittää senvaltiolle
nArvonlisävero kohdistuu lähes kaikkiin kotimaassamyytyihin tavaroihin ja palveluksiin
nArvonlisäverokannat:
–yleinen arvonlisäverokanta 22 %
–elintarvikkeet ja rehut 17 %
–mm. liikuntapalvelut, lääkkeet, kirjat, henkilökuljetus, majoitus,viihdetilaisuudet 8 %
Esimerkki:Veroton myyntihinta100
Alv 22 %22
Verollinen hinta122
nVeron kertaantuminen estetty vähennysoikeuden avulla:verovelvollinen elinkeinonharjoittaja saa vähentääliiketoimintaansa varten hankkimiensa hyödykkeidenostohintaan sisältyvän arvonlisäveron, jonka tavaran/palvelun tuottaja maksaa
=> elinkeinonharjoittaja maksaa veroa vain siitätuotteen/palvelun arvonlisästä, joka syntyi hänenyrityksensä toimesta!
ARVONLISÄVERO
Arvonlisäverovelvollisuus
nPääsääntöisesti arvonlisäverovelvollisia ovat kaikki, jotkaharjoittavat liiketoiminnan muodossa tavaroiden ja/taipalveluiden myyntiä Suomessa tai tavaroidenmaahantuontia
nTavaroiden myynti toiseen EU:n jäsenvaltioon tai vientiEU:n ulkopuolelle on arvonlisäverotonta
nVerottomiksi on säädetty mm:
–pankki- ja vakuutustoiminta
–terveyden- ja sairaanhoitopalvelut
–koulutus
–sosiaalihuolto
–kiinteistön myynti
–maan ja kiinteistön vuokraus
–huoneiston vuokraus
nJos kalenterivuoden liikevaihto on alle 50 000 mk (8409,40euroa), ei elinkeinonharjoittajan tarvitse maksaaarvonlisäveroa => arvonlisäverovelvolliseksi voi kuitenkinhakeutua
ARVONLISÄVERO
Esimerkki: Arvonlisäveron kertyminen (verokanta 22 %)
Valmistaja =>Tukkukauppa => Vähittäiskauppa => Kuluttaja
Myynti Myynti Myynti
122 e 158,60 e 183 e
(100+alv 22) (130+alv 28,60) (150+alv 33)
Vero kerätään valtiolle seuraavasti:
ARVONLISÄVERO
Veron peruste
nVeron peruste on tavaran tai palvelun kokonaishinta ilmanarvonlisäveroa
nHintaan luetaan kaikki erät, jotka myyjä veloittaa ostajalta(mm. rahdit, postimaksut, toimituspalkkiot, laskutuslisät…)
Vähennettävä vero
nVerovelvollinen ostaja saa vähentää myyjälle maksamansaveron omassa verotuksessaan, jos
–hankinta tapahtuu verollista liiketoimintaa varten
–hankinta tapahtuu toiselta verovelvolliselta yritykseltä
nVähennettävän veron määrä on saman verokannanmukainen kuin tavaraa myytäessäkin on sovellettu
nMm. seuraavista hankinnoista ei saa vähentää veroa:
–henkilökunnan käyttöön asunnoksi, vapaa-ajanviettopaikaksitai harrastustiloiksi hankittu tila
–yrityksen työntekijöilleen järjestämä työmatkakuljetus
–henkilökunnalle ja liiketuttaville annetut lahjat
–henkilökunnan ruokailu
–edustusmenot
ARVONLISÄVERO
Tilitettävä vero ja veron maksu
nTilitettävä vero = valtiolle myynneistä suoritettavan veron ja ostoistavähennettävän veron erotus
nTilitettävä vero lasketaan kalenterikuukausittain ja maksetaan ko.kuukautta seuraavan toisen kuukauden 15. päivään mennessä
Esimerkki.Tilitettävän arvonlisäveron laskeminen(verokanta 22 %)
Veroton myyntihinta1 000 euroa
+ vero 22 %220 euroa
Verollinen hinta1 220 euroa
Veroton ostohinta500 euroa
+ vero 22 %110 euroa
Verollinen hinta610 euroa
Myynnistä suoritettavat verot220 euroa
- vähennettävät verot110 euroa
Kuukaudelta tilitettävä vero110 euroa
nJos arvonlisävero maksetaan myöhästyneenä, verovelvollisen tuleeoma-aloitteisesti maksaa veronlisäystä (VM:n vahvistamaviivästyskoron viitekorko + 7 %)
ARVONLISÄVERO
Esimerkki:
Hotellilasku on verollisena kokonaisuudessaan 700 euroa,
jossa on huoneen osuutta (8 %) 500 euroa ja 200 euroa
tarjoilumyynnin (22 %) osuutta.
Verot lasketaan seuraavasti:
500 * 8 = 37,04 euroa(huone)
108
200 * 22 = 36,07 euroa(tarjoilumyynti)
122
eli yhteensä 73,11 euroa