Osaamisen ja sivistyksen asialla
USKONTOJENVÄLISESTÄDIALOGISTA
Pekka Iivonen
2
Osaamisen ja sivistyksen asialla
USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA
Mitä uskontojen välinen dialogi on?
(Churches’ Commission for Migrants in Europe • CCME ja Church &Society Commission of CEC • CSC/CEC):
Sana dialogi tulee kahdesta kreikan sanasta:dia tarkoittaa välissä, tarkoittaen sekäkeskinäistä että sisäistä. Logos tarkoittaamerkitystä, sanaa ja puhetta, mutta myösajattelua ja ymmärrystä maailmasta. Nämälaajat käsitteet ovat tärkeitä, jotta voidaanymmärtää, että dialogi on enemmän kuinpelkkä työkalu.
Dialogi kuitenkin eroaa muistakanssakäymisen muodoista siinä, että sentavoitteena ei ole toisen osapuolenkäännyttäminen. Sitä voidaan käydä ilmanmitään agendaa tai tavoitteita riippuen ylläesitetyistä tyypeistä. Useimmissatapauksissa dialogilla on kuitenkin jokintarkoitus, kuten eri tavoitteidentasapainottaminen.
3
Osaamisen ja sivistyksen asialla
USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA
Uskontojen välisen dialoginuskontotieteelliset juuret ovat vuonna 1893Chicagossa järjestetyssä Maailmanuskontojen parlamentissa (The ChicagoWorld’s Parliament of Religions).
Uskontojen välisen dialogin varsinainenläpimurto kristillisessä kentässä tapahtui1980-luvulla. Teologit alkoivat kirjoittaauudella tavalla uskonnollisestapluralismista. He painottivat näkemystä,jonka mukaan uskontoa tulisi tarkastellamyös muista näkökulmista kuin vainkristillisestä.
Kaksi suurta merkityskokonaisuutta:
1)uskotaanko ylipäätään uskontojen väliseenymmärtämiseen ja
2)miten itse kukin suhtautuu toisiinuskonnollisiin traditioihin.
4
Osaamisen ja sivistyksen asialla
USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA
Kulttuurienvälinen dialogi tarkoittaadialogia, jossa tarkastellaan sekätoisen että omaa kulttuuria.
Voidaan kysyä onko olemassakaandialogia, joka loppujen lopuksi ei olisikulttuurien välistä.
Toisaalta: Kulttuuriset ja uskonnollisetidentiteetit eivät ole homogeenisiä,omia kokonaisuuksiaan, vaan ne ovatluonteeltaan hybrisiä. Tämä ei johduainoastaan viime vuosikymmentenglobalisaatiosta: eriasteinenvuorovaikutus on aina muokannutkulttuureita, uskontoja ja alueita.
5
Osaamisen ja sivistyksen asialla
USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA
Kulttuurien- ja uskontojenvälinendialogi:
Näin ollen kulttuurienvälisessädialogissa on uskonnollinenulottuvuus, mutta uskonnollistenyhteisöjen mielestä niitä tai“uskontoa” ei voi tyhjentävästi kuvataviittaamalla vain kulttuuriin. Tästäsyystä uskonnolliset yhteisöt jatkavatdialogia muiden uskontojen kanssa.
6
Osaamisen ja sivistyksen asialla
USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA
Mitkä olisivat koulutoimen keskeiset toimet?
(2nd ASEM Interfaith Dialogue / Implementation of Larnaca ActionPlan – kokous Budapestissa 15.-16.1.2007)
 Tunnistaa opettajien kouluttamisen keskeisettarpeet uskontojen välisen ymmärtämisen javuoropuhelun tärkeyden kohdalla ja rohkaistaopettajia osallistumaan uskontojen väliseenvuoropuheluun eri foorumeilla.
 Hyväksyä ja saattaa alulle suurempienmaailmanuskontojen (major world faiths)perustiedon ja eettisten arvojen, myös ei-uskonnollisten moraalisten näkemysten,ymmärtäminen toisenasteen,korkeakoulutuksen ja toisenasteen koulutuksenjälkeisessä koulutuksessa.
 Tunnistaa tarve aloittaa nuortenkouluttaminen mahdollisimman aikaisessa /varhaisessa iässä huomioiden kulttuurienvälisen erilaisuuden positiiviset aineksetensimmäisenä askeleena uskontojen väliseenymmärtämiseen.
7
Osaamisen ja sivistyksen asialla
USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA
 Hyväksyä ja saattaa alullemaailmanuskontoja koskevan perustiedonsisällyttäminen eri oppiaineisiinkoulujärjestelmässä.
 Hyväksyä suunnitelma aloittaamultimedian/internetin/teknologian käytönsaattaminen alulle uskontojen väliseenymmärtämiseen kasvattamisessa.
 Hyväksyä ehdotus parhaiden käytänteidenjakamisesta muille uskontojen välisestäymmärtämisestä eri ASEM-maiden kansallisistakoulujärjestelmistä.