Työeläkkeidenindeksijärjestelmää arvioineentyöryhmän loppuraportti
Jukka Rantala
9.1.2013
Työryhmän tehtävä
Arvioida työeläkejärjestelmän indeksitarkistuksiakoskevan sääntelyn mahdolliset muutostarpeetyhteen sovittaen
–työeläkkeiden ostovoimasta huolehtiminen
–sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus
–työeläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys
–kohtuullisina pysyvät eläkemaksut.
Tehtävänä oli myös selvittää, minkälaisia indeksejäon käytössä muiden maiden vastaavissaeläkejärjestelmissä.
Jukka Rantala
9.1.2013
Työeläkkeiden nykyinen indeksijärjestelmä
Nykyinen indeksijärjestelmä tuli voimaan 1.1.2005:
Maksussa olevat eläkkeet tarkistetaan vuosittaintyöeläkeindeksillä, jossa kuluttajahintojen muutoksenpaino on 80 % ja palkansaajien ansiotason muutoksenpaino 20 %.
Eläkkeeseen oikeuttavat ansiot tarkistetaan eläkettämäärättäessä palkkakertoimella, jossa hintojenmuutoksen paino on 20 % ja ansiotason muutoksen paino80 %.
Lisäksi maksussa oleviin työkyvyttömyyseläkkeisiintehdään iästä riippuva kertakorotus (1-25 %) viideneläkevuoden jälkeen 24-55-vuotiaille työkyvyttömille.
Jukka Rantala
9.1.2013
Indeksijärjestelmään tehdyt muutokset
1962-1976 TEL-indeksi oli sidottuna palkansaajienansiotasoindeksiin.
1977-1995 työeläketurvassa sovellettiin ns. puoliväli-indeksiä, jossa sekä hintojen että palkkojen muutoksenpaino oli 50 %.
1996-2004 käytössä oli ns. taitetun indeksin järjestelmä,jossa aktiiviaikaiset ansiot eläkettä määrättäessä ja alle65-vuotiaiden maksussa olevat eläkkeet tarkistettiinpuoliväli-indeksillä ja 65 vuotta täyttäneiden eläkkeetindeksillä, joka määräytyi samoin kuin nykyinentyöeläkeindeksi.
2005 nykyinen indeksijärjestelmä käyttöön.
Jukka Rantala
9.1.2013
Eläkeläisten toimeentulon kehitys 2000-2010
Keskimääräinen eläke on noussut viidenneksellä.
Eläkkeensaajatalouksien käytettävissä olevat tulotovat nousseet reaalisesti neljänneksellä.
Eläkeläisten toimeentulon taso keskimäärinsuhteessa ammatissa toimiviin on säilynyt noin 70prosentissa.
Jakson 2000-2010 koko ajan eläkkeellä olleidenkeskimääräinen eläke nousi reaalisesti 13 prosenttia.
Työkyvyttömyyseläkkeet ovat pysyneet reaalisestiennallaan ja työkyvyttömyyseläkettä saaviensuhteellinen asema on heikentynyt.
Jukka Rantala
9.1.2013
Eläkemaksujen kohdentumisesta erisukupolville
Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Tästäjohtuen työeläkejärjestelmän piiriin ensimmäisinä päässeetsukupolvet ovat maksaneet selkeästi matalampaa maksua kuinmyöhemmät sukupolvet.
Esimerkiksi:
–1935 syntyneen koko työuran eläkemaksu (työnantajan maksamaja itse maksettu) on laskelmien mukaan keskimäärin 11,5 %palkasta, 1945 syntyneen 16,0 % ja 1975 syntyneen 24,6 %.
–Koko elinajan eläketulot suhteessa maksettuihin maksuihin ovat1935 syntyneellä 3,4-kertaiset, 1945 syntyneellä 2,8-kertaiset ja1975 syntyneellä 1,5-kertaiset
Eläkemaksuille etuuksien muodossa saatava reaalituotto onETLA:n laskelmien mukaan 1940 syntyneillä noin 7 prosenttia,josta se alenee ikäluokittain niin, että nuorempien reaalituottovakiintuu noin 2,5 prosenttiin.
Jukka Rantala
9.1.2013
Laskelmia työryhmässä esillä olleistaindeksiturvan muutosvaihtoehdoista
1.Työeläkeindeksin ansio-osan paino nostettaisiin 30, 40tai 50 prosenttiin.
–TyEL-eläkemenon ja –maksun osuus palkkasummasta nousisipitkällä aikavälillä vastaavasti 0,6, 1,2 tai 1,7 prosenttiyksikköä.
–Keskimääräinen eläke olisi painokertoimesta riippuen 2, 4 tai 6prosenttia reaalisesti korkeampi kuin työeläkeindeksin säilyessänykyisellään.
–Muutoksen kustannukset siirtyisivät tuleville sukupolville. Eläkkeelläjo olevat ja pian eläkkeelle siirtyvät hyötyisivät indeksimuutoksesta.
Jukka Rantala
9.1.2013
2.Työeläkeindeksi sidottaisiin vain kuluttajahintaindeksiinja palkkakertoimen ansio-osaa alennettaisiin 70prosenttiin.
–Vuonna 2040 TyEL-meno prosentteina palkkasummasta olisi 1,5 javuonna 2080 1,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin nykylailla.Vaikutus TyEL-maksuun olisi saman suuruinen.
–Keskimääräinen eläke suhteessa keskipalkkaan alenisi edellämainittua enemmän.
3.Indeksitarkistus tehtäisiin kahdesti vuodessa elinykyisestä vuodenvaihteen tarkistuksesta osaannettaisiin edeltävän heinäkuun alussa.
–Jos vuodenvaihteen tarkistus olisi 2 prosenttia, siitä esim. puoletannettaisiin heinäkuussa. Työeläkemeno ja eläketaso kasvaisivatnäin 0,5 prosenttia. TyEL-maksu nousisi 0,1 prosenttiyksikköä.
–Aiheuttaisi toimeenpanokustannuksia eläkelaitoksille javerohallinnolle.
Jukka Rantala
9.1.2013
4.Poistettaisiin työntekijän työeläkemaksun vähentämineneläkkeen perusteena olevista ansioista japalkkakertoimen ansio-osaa alennettaisiin niin, ettämuutos olisi kustannusneutraali.
–Eläkemaksun vähentämisen poisto yksinään nostaisi pitkälläaikavälillä eläketasoa ja eläkemenoa 7 prosentilla. Eläkemenonosuus palkkasummasta nousisi 2 prosenttiyksiköllä.
–Kustannusneutraalisuus saavutettaisiin laskemalla ansio-osanpainoa palkkakertoimessa 60 prosenttiin.
5.Työkyvyttömyyseläkkeet sidottaisiin palkkakertoimeen jatyökyvyttömyyseläkkeiden kertakorotus poistettaisiin.
–TyEL-eläkemenon ja -maksun osuus palkkasummasta nousisipitkällä aikavälillä 0,2 prosenttiyksiköllä.
–Muutoksesta hyötyisivät kaikki yli 50-vuotiaana työkyvyttömiksitulevat, nuoremmilla hyöty riippuisi mm. elinajasta.
–Kaikilla vanhuuseläkeikään elävillä vanhuuseläke muodostuisisuuremmaksi kuin ilman muutosta.
Jukka Rantala
9.1.2013
Työryhmän päätelmä
Ottaen huomioon, että
–indeksiturva on varmistanut totutun toimeentulon kohtuullisensäilymisen eläkeaikana,
–väestörakenteen muutoksen takia eläkemenot ja maksut nousevattulevaisuudessa,
–talouskasvun näkymät ovat aiempaa huonommat,
–työeläkeindeksin parantaminen hyödyttäisi eniten niitä sukupolvia,joiden eläke suhteessa keskipalkkaan ja maksettuihin maksuihin onkorkeampi kuin nuoremmilla ikäluokilla,
–indeksiturvan heikentäminen nykyisestä alentaisi sekä maksussa oleviasekä erityisesti tulevia eläkkeitä, joita elinaikakerroin jo alentaa.
Niin
–eläkkeiden ja ansaittujen eläkeoikeuksien nykyinen tarkistusmenettelyon toimiva eikä esitetä indeksien parantamista tai heikentämistä.
Työryhmän päätelmään liittyy eläkeläisjärjestöjen edustajieneriävä mielipide.
Jukka Rantala
9.1.2013