FI_Maakuntaliitto_vaaka_valko
Etelä-Savon kuntien talous 2013
Kuntien ajankohtaispäivä
Mikkeli 11.4.2014
FI_Maakuntaliitto_vaaka
FI_Maakuntaliitto_vaaka
Kuntien vuosikate 1991 - 2013**) =ennakko
FI_Maakuntaliitto_vaaka
Vuosikate maakunnittain TPA2013, € / asukas
Lähde: Kuntaliitto / kunnat.net
FI_Maakuntaliitto_vaaka
Vuosikate kunnittain Etelä-Savossa 2013*, €/asukas
Lähde: Kuntakysely helmikuu 2014 / Etelä-Savon maakuntaliitto
FI_Maakuntaliitto_vaaka
Tilikauden yli-/alijäämä kunnittain Etelä-Savossa 2013*, 1000 €
Lähde: Kuntakysely helmikuu 2014 / Etelä-Savon maakuntaliitto
FI_Maakuntaliitto_vaaka
Lainakanta kunnittain Etelä-Savossa 31.12.2013*, €/asukas
Lähde: Kuntakysely helmikuu 2014 / Etelä-Savon maakuntaliitto
FI_Maakuntaliitto_vaaka
… viime vuoden Etelä-Savon tuloksen arviointiatuloslaskelman osalta
Toimintakate kasvoi +3,9 %, koko maa +2,7% , kasvu  korkea, noin puolet ESHPhintojen nosto, tämä näkyy kuntien tuloksessa
Viime vuodelle tuli ainakin 15 milj euroa sellaisia verotuloja, jota sinne einormaalisti olisi kuulunut, reilut 100/euroa/asukas, puolet vuosikatteesta,kuntakohtaiset erot suuret, verotulojen kasvu + 6,3 %, koko maa + 6,8 %,kiinteistöverojen merkitys varmaan pysyvästi ohittanut yhteisöveron merkityksen
Valtionosuudet kasvoivat +3,1 % ( koko maa +2,9 %), verotulojen tasaus kasvattikeskimääräistä enemmän; kustannustason nousu ja vanhusväestön kasvu
Kunnille tuli eri tavoin satunaisia tuloja mm. ammattikoulutuksenkiinteistöratkaisut, paransi tuloksia merkittävästi muutamissa kunnissa
Poistotasot maakunnan sisällä poikkeaa merkittävästi – mikä on oikea taso, siitävoi olla monta mieltä, investointien taso ennen ja nyt, poistot ennen jatulevaisuudessa, mihin katetta käytetään poistoihin vai tulokseen
Vuosikate kasvoi edellisestä vuodesta ja oli n. 34 milj euroa, tulos jäi lievästimiinukselle – 2,6 milj.euroa; Mikkeli nosti merkittävästi poistotasoa
FI_Maakuntaliitto_vaaka
Kuntien toimintakate ja se jaettuna soteen jamuuhun toimintaan 2011, €/asukas
Lähde: Tilastokeskus, vuoden 2011 luvut
FI_Maakuntaliitto_vaaka
.. voiko kunta vaikuttaa omiin menoihin ? …määräkö  valtio kaiken.!
Jos Savonlinna hoitaisi sotemenot Mikkelin kustannustasolla, säästäisi  reilut 20milj./€/v ja Pieksämäki liki 10 milj.€/v ja koko maakunta 45 milj.€/v, eroa ei selitäpelkästään väestörakenne ja sairastavuus
Jos Mikkeli hoitaisi muut kuin soten kuten Savonlinna, niin säästäisi reilut 15milj.€/v ja Piekämäen tasolla 10 milj.€/v ja koko maakunta Savonlinnan mallilla45 milj.€/v, eroja ei kokonaan selitä väestörakenne
Jos maakunta hoitaisi kuin Mikkeli soten ja kuin Savonlinna muun toiminnansäästyisi  n. 90 milj euroa vuodessa eli vero % voisi laskea – 4 %-yksikköä,ymmärrän, että tämä on vain hauska leikki, mutta kyllä se minusta todistaa sen,että kunnanvaltuustot päättävät merkittävästi siitä, missä ne verorahat ”hukkaavat” --- ”kuluttavat”… ei se kokonaan ole ylhäältä annettu. Kyllä siihenvaikuttaa paljon mitä rakenteita ylläpidämme – miten palvelut järjestämme
Laskelma tehty tilastokeskuksen vuoden 2011 tilastomateriaalin pohjalta toimintakatetasolla
FI_Maakuntaliitto_vaaka
Talouden muutostekijöitä
Matala korkotaso on tarkoittanut sitä, että vaikka lainamäärät ovatkasvaneet, niin korkomenot ovat pienentyneet  korkoriski kasvaa Juvalla 7 v. lainamäärä kasvanut + 78 %, korkomenot laskeneet –40 %.
Valtionosuusuudistus kohtelee Etelä-Savoa aika neutraalistikokonaisuutena, mutta kuntien väliset erot rajuja; kolme muutosta(seuraava kalvo)Puumala  - 1,1/Rantasalmi + 6,2 % kuntaveroon kohtuuton on muutos yksittäisten kuntien kannalta
Kuntien tehtävien karsinta on tähän asti ollut sitä että uusia tehtäviäja velvoitteita on tullut lisää; milloinhan on se tilanne, että päättäjälläpitää olla myös rahaa, rakenneohjelmaan ja kuntien taloudenkehystarkasteluun liittyy paljon toiveita kunnissa, milloin nevaikutukset oikeasti näkyy
Sote/ miten edetään kapitaatioon, jos…?  Mitkä kustannukset silläjaetaan… !!!????
FI_Maakuntaliitto_vaaka