Ammatillisen koulutuksen monet muodot
1.Ammatillinen peruskoulutus (53 perustutkintoa)
•Koko ikäluokka ja ennakoidut työelämän tarpeet huomioon.
2.Ammatillinen lisäkoulutus (>300 ammatti- ja erikoisammattitutkintoa)
•Työelämässä toimivien aikuisten osaamisen kehittäminennäyttötutkintoperusteisesti.
3.Oppisopimuskoulutus (kaikki ammatilliset tutkinnot)
•Aikuisille ja myös nuorille (opinnoista noin 80% työpaikalla työsopimuksella)
4.Työvoimapoliittinen koulutus (TEM)
•Koulutuksen hankintamenettely tarjousten perusteella.
5.Ammattistartti , kuntouttavat, mamu-koulutus, työpajat, talouskoulu, …
Ammatillisen koulutuksen rahoitus
1.Keskimääräiset koulutusalakohtaiset toteutuneisiin kustannuksiinperustuvat alakohtaiset yksikköhinnat nyt noin 6 500 – 11 500 €/opisk(Lkky vuonna 2010 noin 1050 opisk)
2.Investointirahoituksena yksikköhintaan sisältyy poistoja vastaava osuusnoin 320 €/opisk (Lkky vuonna 2009 noin 450 €/opisk)
3.Valtiolta suoraan ky:n tilille, kuntien osuus epäsuorasti runsaat 50 %
4.Koulutuksen järjestäjä voi kohdistaa saamansa rahoituksen omallapäätöksellään eri toiminnoille. Koulutusta ei lain mukaan saa järjestäätaloudellisen voiton tavoittelemiseksi (esim. osinkoa ei voi jakaa)
5.Lisäkoulutus (Lkky vuonna 2009 109 otv) noin 85 % yh:sta
6.Oppisopimuskoulutus (Lkky vuonna 2009 noin 100 pt-opisk ja 100muuta) pt 60 % yh:sta, muut vähemmän
7.Tvp tarjousmenettely
Tuloksellisuus ja sen mittaaminen
•Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoituksen osuus nyt 2 %,kriteereinä työllistyvyys, jatko-opinnot, keskeyttäminen, läpäisy,opettajien kelpoisuus, henkilöstön kehittäminen.
•Ammatillisen lisäkoulutuksen (aikuiskoulutusta) tulosrahoitusvoimaan v. 2010 osuus rahoituksesta 3 % ja kriteerinä suoritetuttutkinnot sekä oppisopimuskoulutuksessa ettäoppilaitosmuotoisessa lisäkoulutuksessa (?)
•Lkky:n mittareihin sisältyvät em:t kuusi ja kyselyindeksit, verkko-opetuksen määrä, hankkeiden määrä, uusien kulutustuotteidenmäärä, aloittaneet/alpat, osuus ikäluokasta, aiksuiskoulutuksenvolyymi, valmistuneiden määrä, kaksoistutkintojen määrä,suhteellinen velkautuneisuus, vuosikate % poistoista
Haasteita riittää
1.Koko ikäluokan kouluttaminen ja kasvattaminen
•P-kouluyhteistyö: opinto-ohjaus yhteisenä prosessina.
•Lukioyhteistyö: opintotarjonta eri muodoissaan yhteisenänäkemyksenä.
•Amk-yhteistyö: aluekehitysyhteistyö, työelämäntarpeet yhteisenäprosessina,
•Erilaisten opiskelijoiden kouluttaminen, ammattistartti, osatutkinnot,työpajatoiminta.
2.Väestörakenteen kehityksen vaikutukset
•Toimipisteverkon sijoitusratkaisut
•Painopisteen siirtäminen nuorista aikuisiin
•Työelämässä toimivien osaamisen kehittäminen
Haasteita…
3.Ennakoituihin työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen
•Keskipitkän aikavälin tarpeet ja ennakointitiedonmaastouttaminen aluetasolla.
•Lyhytjänteinen ennakointi/reagointiaikuiskoulutuskysyntään ja –tarpeisiin vaatii joustavuutta janopeaa toimintaa.
•Osaamistarpeen muutokset sekä nuorilla että työelämässätoimivilla huomioon koulutussisällöissä.
•Koulutuksen järjestäjän päätökset ennakointitiedonperusteella
Haasteita…
4.Opettajuuden kasvavat haasteet
•Ammattiosaamisen varmistaminen ja kehittäminen sekäjärjestäjän että myös opettajan vastuulla.
•Opettajien muodollinen (säädös-) kelpoisuus jaammattipätevyyden varmistaminen. Painopiste enemmäntyöuran aikaiseen pätevyyden kehittämiseen.
•Opettajien työelämäjaksot vakinaistettava.
•Opetustuntiperusteisesta toimintamallista monipuoliseenoppimiseen, opetukseen ja ohjaukseen.
•Ammattipätevien opettajien saatavuus eri aloilla
Haasteita…
5.Koulutuksen tuotekehitystarpeet
•Työelämän ja koulutuksen vuoropuhelussa opettajantoimintamallien kehittäminen.
•Kansainvälisten työmarkkinoiden huomiointi koulutuksessa.
•Koulutuksen vuositoiminta-aika eli aloitusajankohdatjoustavammiksi.
•Eri aikuiskoulutusmuodot: aktiivinen tarjonta työelämässätoimiville näyttötutkintoina tai niiden osina.