Tieteenteoriat historiassa
Dos. Rauno Huttunen
Yliassistentti, kasvatustieteen laitos, Joensuun yliopisto
Tieteen alku on antiikin viisaudenrakastajissa eli filosofeissa
Ensimmäinen filosofi Thales (624-574 e.k.r)halusi ymmärtää maailmaa järjen (logos)eikä myytin (mythos) avulla. Järjen avullahän päätyi pitämään maailmanalkuperusteena (arkhe) vettä. Thalenmyötä länsimäinen ajattelu siirtyimythoksesta logokseen ja epistemeen.
Platon (427-347 e.k.r.)
Maailma jakautuu tosiolevaiseen stabiiliinideoiden maailmaan ja varjomaiseenmateriaalisten yksityisolioidenmuuttuvaiseen maailmaan. Näkyvästämaailmasta saamme havaintotietoa,
mutta se on vain doksaa eli luuloa. Tietoaeli epistemeä saamme vainmuuttumattomista ideoista koulutetunjärjen avulla.
Aristoteles (348-322 e.k.r.)
Pelasti konkreettiset ilmiöt. Materiaalista maail-maa kannattaakin tutkia. Ideat ovat lajimuotoja,jotka voidaan päätellä induktiivisesti havain-noimalla yksityisolioita. Selitti ilmiöitä päämää-rästä eli teloksesta käsin; teleologinen selit-täminen. Esim. siemenen telos on tulla kasviksi,ihmisen telos on eudaimonia eli onnellisuus,putovan kiven telos on päätyä tasapainopis-teeseensä etc.
Päätelmät, joissa on vai yksi premissi:
premissi: Kaikki kissat ovat karvaisia olioita.
johtopäätös: Jotkut karvaiset oliot ovat kissoja.
Päätelmät, joissa on kaksi premissiä:
premissi I: Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia.
premissi II: Sokrates on ihminen.
johtopäätös: Sokrates on kuolevainen.
Ylätermi:kuolevaisia
Välitermi:ihminen
Alatermi:Sokrates
Kausaaliselittäminen korvaa uudellaajalla teleologisen selittämisen
Bacon, Kopernikus ja Galileo laittavat alullematemaattis-kokeellisen menetelmän jadeterministisen maailman kuvan. Matematiikkaon avain luonnon selittämiseen. Päämääriä eitarvita. Jumala ja ideat ajetaan poisluonnontieteestä. Alkaa kehittymään sekulaarija rationalisoitunut länsimainen maailmankuva,jossa erkaantuvat luontokuva, ihmiskuva jayhteiskuntakuva.
realismi kontra nominalismi
Realismi:
yleiskäsitteet ovat olemassa itsenäisesti
Nominalismi:
Yleiskäsitteet ovat vain nimiä (nomen).Vain yksi yksityisoliot ovat olemassareaalisesti.
Petrus Abelardus (1079-1142)
1.Yleiskäsitteet ovat ennen olioita –universalia ante rem.
2.Yleiskäsitteet ovat olioissa –
universalia in re.
3.Yleiskäsitteet ovat olioiden jälkeenkuvina meidän mielessä –
universalia post rem.
Wilhelm Okkamilainen (1300-1349)
Yleiskäsitteet ovat olemassa vain ihmisentajunnassa. Jos niiden oletetaan olevanolemassa itsenäisesti, niistä tehdäänyksityisolioita. Jos taas oletetaan, että neeivät ole itsenäisesti, vaan neabstrahoidaan järjen avulla yksityisolioista,niin silloin ne eivät ole olemassa yleisenä.Tieteen olemassaolosta ei seuraayleiskäsitteiden olemassaolo
Empirismi ja Rationalismi
Empirismi:
tieto a posteriori eli tieto tulee kokemuksesta
John Locke; mieli on tabula rasa eli tyhjä taulu,johon kokemus piirtää merkkinsä
Berkeley: saamme kokemuksemme suoraanJumalan mielestä
Rationalismi:
Tieto a priori eli tietoa on ennen kokemusta
Descartes, Spinoza, Leibniz
Immanuel Kant
•Tiedolla on kaksi lähdettä eli sekä kokemus jatietoisuuden että havainnon rakenteet
•Oliot sinänsä versus ilmiöt: me emme saa tietoaolioista sinänsä vaan siitä, miten oliot sinänsäilmenevät meille eli vaikuttavat aisteihimme
•Aistimellisuutemme muoto vaikuttaa siihen,millä tavoin oliot ilmenevät meille
•Kaikki oliot sinänsä eivät ilmene meillemitenkään ja ilmenevätkin näyttävät vain osanitsestään
Immanuel Kant
•Voimme havaita oliosta sinänsä vain sellaisiailmiöitä, jotka aistimellisuutemme muoto sallii.Aika ja avaruus ovat aistimellisuutemmemuotoja eivätkä olion sinänsä ominaisuuksia.
•Kokemus syntyy, kun kognitiiviset kykymme(käsitteet) käsittelevät aistimellisuuden antamaakaaottista dataa.
Immanuel Kant
•Kokemus eroaa aistihavainnosta siinä, ettädataa on käsitelty sellaisilla ymmärryksenkäsitteillä jotka liittyvät relaation (syy, subs-tanssi, yhteys), määrään (ykseys, moneus,kaikkeus), laatuun (reaalisuus, negaatio jalimitaatio) ja modaliteettiin (mahdollisuus,olemassaolo ja välttämättömyys). Esimerkiksilause ”Sade on tänään mahdollinen” onkokemus lause, johon on liitetty eräsmodaliteetin käsite. Tämä käsite on olemassameidän kognitiivisena kykynä jäsentääaistimellista data.
Immanuel Kant
•Aistimellisuuden muoto ja mielen kyvyt ovat niinsanotu transsendentaalisen egonominaisuuksia eli ihmisen ominaisuuksia ajastaja paikasta riippumatta. Kant oli siis kaikkienkonstruktivistien äiti, mutta hän ei ollut mikäänsosiokonstruktivisti.
•Nykyisen sosiokonstruktivismin mukaan tiettyosa aistimellisuutemme muodosta onsyntyperäistä, mutta suurempi osa on opittu jakulttuurillista.
Immanuel Kant
•Tieto ilmaistaan arvostelmissa kuten ”Kaikkikappaleet ovat ulottuvaisia”. Niissä on subjekti(kappaleet), kopula (on) ja predikaatti(ulottuvaisia).
•Arvostelmat voivat lisätä tietämystämme eli ollasynteettisiä tai ne eivät lisää tietämystämme eliovat analyyttisia. Em. Arvostelma onanalyyttinen, koska siinä vain analysoidaankappaleen käsitettä, jonka käsitteeseen kuuluuulottuvaisuus eli predikaatti kuuluu subjektinkäsitteeseen.
Immanuel Kant
•Arvostelmat voivat olla sitten a priori eli ei-kokemuksillisia tai a posteriori eli kokemukseenperustuvia. Kaikki kokemukseen perustuvatlauseet ovat synteettisiä eli tietämystämmelisääviä. Esimerkki arvostelma ”Kaikkikappaleet ovat ulottuvaisi” on analyyttinenarvostelma a priori. Tämä avostelman voimmemuodostaa ilman aistimellista dataa pelkästäänanalysoimalla kappaleen käsitettä. ”Kolmionkulmien summa on 180 astetta” on niin ikäänanalyyttinen arvostelma a priori.
Immanuel Kant
•Mitä ovat sitten synteettiset lauseet a priori:Lukekaa Kantilta suomennettu teosPROLEGOMENA eli johdatus mihin tahansametafysiikkaan, joka vastaisuudessa voi käydätieteestä. Sellaiset lauseet ovat sitä varsinaistatiedettä Kantin mielestä.
•Kant ei ollut deterministi, vaan oletti tahdon vapauden
•Kant ylitti empirismin ja rationalismin kiista
•Suhteessa realismi-nominalismi –kiistaan Kant oliindifferentti. Koska meillä ei ole tietoa olioista sinänsä,tätä ongelmaa eiu voida ratkaista
August Comte (1798-1857)
Positivistinen ajattelu on ihmiskunnan jayksilökehityksen korkein vaihe:
1.Teologinen vaihe
2.Metafyysinen vaihe
3.Positiivinen vaihe
August Comte (1798-1857)
Positiivisessa vaiheessa metafysiikantilalle tulevat kokemuksen avullasaadut havainnot ja niistäinduktiivisesti päätellyt lainalaisuudet.Realismi-nominalismi –kiistansuhteen Comte oli indifferentti. JohnStuart Mill sovelsi empirismiä jakausaaliselittämistä yhteiskuntaan jaihmiseen.
Ernst Mach – positivismin II vaihe
Tieteessä ei saa olla mitään muitaelementtejä kuin ne, jotka ovataistimuksista saatuja. Kaikki tieteellisestväitteet täytyy olla empiirisestiverifioitavissa. Ongelmaksi muodostuimatematiikka, sillä teoria sisältäämatemaattisia elementtejä, joita ei voipalauttaa aistimuksiin.
uuspositivismi
- Hans Reichenbachin Berliinin piiri ja
Moritz Schlickin Wienin piiri
-mielekkyyskriteeri: teoreettisia lauseitavoidaan pitää mielekkäinä, jos ne voidaanpalauttaa havaintolaiseiksi – empiirisestityhjät matemaattiset termit sallittiin. Kaikkimuu puhe on mieltävailla olevaametafysiikkaa
-Ludwig Wittegenstein toimi ”taustapiruna”
Wienin piirin nominalismi
Jotta esimerkiksi yleislause ”Kaikki ihmisetovat filosofeja”, olisi mielekäs se täytyisipalauttaa elementaarilauseiksi(atomilauseiksi, protokollalauseiksi) tyyliin”Hannu Heikkinen on filosofi”, ”LeenaKakkori on filosofia” etc. Tämä on teorianempiirinen kuvaus. Verifikointi on näidenempiiristen lauseiden todellisuuteenvertaamista. Kaikki lauseet joille ei voidaesittää empiiristä kuvausta ovatkognitiivisesti merkityksettömiä
Thomas Kuhn
-Kaikki havainnot ovat teoriapitoisia
-Empiiristä tutkimusta tehdään aina jonkunparadigman näkökulmasta
-Viime kädessä ei ole rationaalista tapaasiirtyä paradigmasta toiseen
-Tieto kumuloituu eli kasvaa vainparadigman sisällä
-Paradigma määrittää totuuden
Karl Popper
-Yleiskäsitteet ovat reaalisia -> tieteellinenrealismi
-Vain ajatus totuudesta korrespondenssimielessä mahdollistaa puheen virheistä jarationaalisesta kritiikistä
-Tiede ei kehity paradigmasta toiseen vaan selähestyy totuutta tekemällä hyviä arvauksia(konjektuureja), joita yritetään kumota;kumoamattomat, mutta kumoutumisehdonsisältävät teoriat edustavat totuutta
Karl Popper
Demarkaatio tieteen ja kvasitieteen välillä:
Falsifikaatioehto = mitä havaintoja täytyytulla, jotta teoria kumoutuu
Uskonto, psykoanalyysi ja marxilainenkansantaloustiede ovat kvasitiedettä,koska ne eivät kumoudu minkäänlaisistahavainnoista – entä matematiikka?
TIETEELLINEN REALISMI
Totuus on vastaavuutta.Totuus on vastaavuutta.
Totuus on korrespondenssisuhdeTotuus on korrespondenssisuhde
mielteen (kognition) ja asiantilan välillä.mielteen (kognition) ja asiantilan välillä.
Myös yleinen tieteellinen teoria voi ollatosi. Tosia eivät ole vain verifioitavissaolevat empiiriset lauseet. Totuus onpätevyyden eli validiteetin kriteeri.Myös yleinen tieteellinen teoria voi ollatosi. Tosia eivät ole vain verifioitavissaolevat empiiriset lauseet. Totuus onpätevyyden eli validiteetin kriteeri.
KONSTRUKTIVISMIKONSTRUKTIVISMI
Totuus on konstruktiotaTotuus on konstruktiota
•onnistunutta käytäntöä pragmatismi•onnistunutta käytäntöä pragmatismi
•yhteisymmärrystä konsensusteoria•yhteisymmärrystä konsensusteoria
•yhteensopivuutta koherenssiteoria•yhteensopivuutta koherenssiteoria
•ymmärrystä avaavaa hermeneuttinen•ymmärrystä avaavaa hermeneuttinen
totuuskäsitystotuuskäsitys
•vallan tuottamaa vallan genealogia;•vallan tuottamaa vallan genealogia;
kriittiset teoriat kriittiset teoriat
MONEN SORTTISTA REALISMIA
Heikko realismi:
On olemassa mielestä riippumaton todellisuus.
Arkirealismi:
Yleisimmät maalaisjärjellä havaittavat asiat ovatolemassa objektiivisesti. Maailma koostuukaikenlaisista keskikokoisista asioista, joilla on tila jaaika ulottuvuus sekä primaarisia ja sekundäärisiäominaisuuksia. Arkirealismin kannalta sellaistentieteellisten teorioiden puhumat ei-havaittavat asiatkuten elektronit, säikeet, mustat aukot, pimeätmassat ym. eivät ole reaalisia.
TIETEELLINEN REALISMI
Luonnontieteellisten teorioiden puhumat ei-havaittavatasiat ovat todella olemassa. Monet ilmauksettieteellisessä teoriassa, jotka viittaavat ei-havaittaviinasioihin, on otettava kirjaimellisesti. Luonnontieteel-linen teoria antaa kuvauksia ei-havaittavista kohteista,jotka ovat todella olemassa ”siellä”. Tieteellinenrealismi vaatii luonnontieteellisestä (ja miltä tahansamuulta teorialta), että tieteen tulisi rakentaakorrespondenssimielessä tosia kuvauksia. Onolemassa mielestä riippumaton maailma out there, niinkuin todet luonnontieteelliset teoriat sen esittävät.
Minimaalinen, radikaali ja välimuoto
Tieteellisen realismin vähimmäisvaatimus on, ettäoletetaan, että ainakin useat tieteen puhumatteoreettiset ei-havaittavat asiat ovat reaalisestiolemassa. Tieteellisen realismin radikaalinversion mukaan vain arkirealismi on korvattavatiukalla tieteellisellä realismilla niin, että vaintosissa tieteellisissä teorioissa asetettu ei-havaittava maailma on olemassa. Arkitietommeobjekteja ei itse asiassa olisi olemassa, vaanainoastaan tieteen postuloima maailma onreaalinen. Välimuotona on kanta, jonka mukaanarkitietoisuuden havaitsemat asiat ovat reaalisestiolemassa, mutta eivät sellaisena kuin arkirealismine havaitsee.
Hilary Putnam
Metafyysinen realismi:
-maailma koostuu mielestä riippumattomien objektienmuuttumattomasta todellisuudesta
-on olemassa yksi tosi ja täydellinen kuvaus siitä, mitämaailma on
- totuus sisältää vastaavuussuhteen väitteiden ja ulkoistenasioiden välillä
Sisäinen realismi:
-kysymys ”mistä objekteista maailma koostuu?” onmielekäs vain jos kysymys jatkuu ”what objects does worldconsist of… within a theory of description”
- on olemassa enemmän kuin yksi tosi teoria tai kuvausmaailmasta
-totuus on pikemminkin jonkinlainen idealisoituhyväksyttävyys kuin korrespondenssi
Antirealismi tai tieteellinenkonstruktivismi
Tieteelliset teoriat eivät ole kuviatodellisuudesta, vaan ne ovat konstruktiotainstrumentteja, maailmanhahmottamisentapoja tai valtaa. Yleinen ei ole olemassareaalisesti out there:
Thomas Kuhn, Richard Rorty,Bas van Fraassen, Robert Brandom,Kenneth Gergen, Nelson Goodman,Michel Foucault, Jean-Francois Lyotard