BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Solujen viestintä
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Kuljetusmekanismit solukalvon läpi
Passiivinen kuljetus
•Pitoisuusgradientin suuntaan ilmanenergiaa
•Kuljetettavalla aineella sähkövaraus,sähkökemiallinen potentiaali
Sähkökemiallinen potentiaali
Potentiaalienergian minimointi
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Diffuusio 1
Molecules of dye
Membrane
WATER
Diffusion of
one solute
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Diffuusio 2
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Diffuusio 3
EQUILIBRIUM
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Diffuusio 4
Diffusion of
two solutes
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Diffuusio 5
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Diffuusio 6
EQUILIBRIUM
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Passiiviset kuljettajat
•Polaaristen aineiden kuljettajattransporttereita, vähentävätaktivaatioenergiaa
•Avustettua kuljetusta (facilitated diffusion)
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Avustetut kuljetusmekanismit 1
Facilitated diffusion
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Kalvokuljetus
•Biologiset kalvot läpäisemättömiä polaarisilleaineille tarvitaan proteiineja kuljettamiseenkalvon läpi
•Vesi (polaarinen) läpäisee kalvon suuripitoisuus (55.5 M)
•Veden nopeaan vaihtoon tarvitaan integraalisenkalvoproteiinin muodostama vesikanava eliakvaporiini
•Kaasut läpäisevät kalvot (O2, N2, CO2)
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Akvaporiinit
•Munuaisen tubulussoluissa, absorboivat vettätakaisin virtsanmuodostuksen aikana
•Kasvisolujen vakuolin kalvolla säätelevät vakuolinvesimäärää, ylläpitävät solujen mekaanistarakennetta
•Virtausnopeus akvaporiinin läpi 5x108 molekyyliä/s(vrt. suurin entsyymireaktionopeus 1x 107substraattimolekyyliä/s
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Glukoosikuljettajat 1
•Punasolujen energiametabolia
•GluT1 kiihdyttää glukoosin siirtoapunasoluihin 50 000 x
•GluT1 integraaliproteiini, 12 hydrofobistaaluetta, -kierteitä muod. kanavan
•K1-arvo glukoosille 1.5 mM
•K1-arvo galaktoosille 30 mM
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Glukoosikuljettajat 2
•Solutyypeittäin
•Maksassa GluT2
•K1-arvo D-glukoosille 66 mM
•Glukoosin sisäänotto maksasoluihintehokasta
•Glukoosin luovutus maksasoluistaverenkiertoon glykolyysissä GluT:n avulla
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Glukoosikuljettajat 3
•GluT4 lihaksen ja rasvakudoksenglukoosin kuljettaja
•Insuliini stimuloi GluT4
•Aterian jälkeen glukoosin otto lihaksiin jarasvasoluihin kiihtyy
•Insuliini saa aikaan vesikkeleihinvarastoituneen GluT4 siirtymisensolukalvolle
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Kuljetustapahtuma ryhmät
Uniportti
•Kuljetetaan yhtä ainetta
Symportti
•Kahden tai useamman aineen samanaikainenkuljetus samaan suuntaan
Antiportti
•Kahden tai useamman aineen kuljettaminenvastakkaisiin suuntiin
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Aktiivinen kuljetus
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Aktiivinen kuljetus
•Vaatii energiaa
•Aine siirretään konsentraatiogradienttiavastaan
•Kuljettajaproteiinit tarvitsevat ulkopuolisenenergialähteen
•Energia ATP:ltä
•Kuljettaja-ATPaaseja
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Aktiiviset kuljetusmekanismit
OUTSIDE
OF CELL
Oligosaccharides
Binding site
for ATP
INSIDE
OF CELL
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Na+/K+ ATPaasi
• ATPaasit pumppaavat ioneja niidenkonsentraatiogradienttia vastaan kuluu energiaa
out 3 Na+
ATPaasi
solukalvo
ATP ADP + P
in 2 K+
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Na-K-ATPaasi 1
3 Na+ are
taken from
inside
Initial state:
pump open to inside
OUTSIDE
OF CELL
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Na+/K+ ATPaasi 2
Esim. mahan limakalvo pumppaa H+
•gradientti 1: 1 000 000 (106)
•pH solussa 7, ulkopuolella 1-2
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Na-K-ATPaasi 3
ATP
phosphorylates
α subunits
A conformational
change following
phosphorylation expels
3 Na+ to outside
INSIDE OF CELL
Pump open
to outside,
ready to start
second half of
cycle
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
5. Dephos-
phorylation
triggers
conformational
change
4. Two K+ accepted
from outside
Na-K-ATPaasi 3
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Aktiivinen kuljetusmekanismi
Na/K-pumpun toiminta konsentraatiogradienttia vastaan
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
ATPaasityypit 1
Neljä tyyppiä
•Rakenne
•Toimintamekanismi
•Sijainti
erilaisia
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
ATPaasityypit 2
P-tyyppi
•Katioininkuljettajia
•Fosforyloituvia
•Inhiboituvat vanadaatilla tai ouabaiinilla
•Na+K+-ATPaasi (Na+/K+ antiportteri)
•Ca2+-ATPaasi
•Mahalaukun seinämän parietaalisolujen H+ ja K+antiportteri
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
ATPaasityypit 3
V-tyyppi
•Vakuolityypin ATPaasit
•Protonipumppuja
•Happamoittavat eläinsolujen endosomeja, lysosomeja,Golgin laitetta ja eritysrakkuloita
•Ei reversiibeliä fosforylaatiota
•Inhibiittoreita: bafilomysiini A, konkanamysiini A
•Periferaalinen kalvoproteiini ja 7 alayksikköä sekäinegraalinen kalvoproteiini + 3 alayks. (= protonikanava)
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Protonipumppu 1
EXTRACELLULAR
FLUID
CYTOPLASM
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Protonipumppu 2
Diffusion
of H+
Sucrose
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
ATPaasityypit 4
F-tyyppi
•Bakteerien solukalvoilla
•Eukaryosyyttien mitokondrioissa
•Kloroplasteissa
•Käänteisessä roolissa protonipumppuina
•Kalvon lävistävä protonikanava eli F0-osa ja F1-osa (sis.ATPsyntaasin)
•Siirtää lääkeaineita ulos soluista (multidrug transporter)
•Aktivoiduttuaan lisää syöpäkudoksen vastustuskykyäsamanaikaisesti useille lääkeaineille
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Kuljetusmekanismit, yhteenveto
Diffusion
through
lipid bilayer
Facilitated
diffusion
Active transport
Passive transport
Lipofiilisetaineet, esim.melatoniini
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Ionoforit
•Ioneja kalvon läpi kuljettavia orgaanisia yhdisteitä
•Myrkkyjä tai antibiootteja
•Valinomysiini kuljettaa K+-ioneja gradientinsuuntaan
•Monensiini (Na+/H+-vaihtaja)
•Gramisidiini muodostaa kalvoon ionikanavanioneille,toimii myös matalissa Ta:ssa
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Ionikanavat
•solukalvoissa kaliumkanavia jakloridikanavia
•Eivät ole kyllästettävissä
•Virtaus jopa 108 ionia/s
•Kanava sulkeutuu tai avautuuvasteena solutapahtumaan (10-3s)
•jos molemmat (Cl- ja K- kanavatkiinni:V = 0 mV
jos K-kanava auki ja Cl-kanava kiinni:
V = -58 mV
•jos molemmat kanavatauki:
V = 0 mV
Nernstin kaava:
E(mV) = 58 log(Cout/Cin)
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Depolarisaatio ja ionikanavat
Toiminta hermoim-pulssin aikana
•ennendepolarisaatiotakanavat kiinni, jännitesolun sisällä negat.V=-70 mV
•Na-kanava aukeaahieman Na+ virtaasisään depolarisaatio
•Na-kanava sulkeutuuja K-kanava avautuu K+ virtaa ulos depolarisaatio jatkuu potentiaalilepotasolle –70 mV
•Na- ja K-kanavatkiinni
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
OUTSIDE
CELL
INSIDE
CELL
Potassium
channel
PLASMA
MEMBRANE
Sodium
channel
1. Resting state
Kanavan sytoplasman puoleisellapinnalla vesionkalo, K:lla säilyyvesivaippa. Vesi korvautuuonkalossa pp-ketjulla.
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Activation gate
OUTSIDE
CELL
INSIDE
CELL
2. Depolarizing phase
Kanava auki muutaman ms
Kanavan ympärillä posit. varautuneita polypeptidiketjujenjaksoja, reagoivat kalvopot. muutoksiin
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
OUTSIDE
CELL
INSIDE
CELL
Inactivation
gate
3. Repolarizing phase
Sytoplasman puoleinen proteiinidomeenitoimii inaktivaatioporttina
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
OUTSIDE
CELL
INSIDE
CELL
4. Undershoot
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Aktiopotentiaali 5
Region of
depolarization
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Aktiopotentiaali 6
Inactivated
Na+ channels
Movement of action potential
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Ionikanavat 2
•monet myrkyt sitoutuvathermon toiminnankannalta tärkeisiinproteiineihin, kuten:
tetrodotoksiini (eristettyjapanilaisesta fugu-kalasta, pallokalaSpheroides rubripes)
salpaa Na-kanavan
•Saksitosiinisiimaeläimen(Gonyaulax) tuottamamyrkky estää Na-kanavan toiminnan
•Dendrotoksiini, mustanmamban myrkky salpaa K-kanavaanvaikuttava myrkky
•Bungarotoksiini,cobtoksiinikäärmemyrkkyjä
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Ionikanavan toiminnan tutkiminen
•yksittäisen ionikanavan toimintaa voidaantutkia patch clamp –tekniikalla
•solukalvo imetään mikropipetin sisään
•Peter Agre ja Roderick MacKinnon(amer.) v. 2003 kemian Nobelvesikanavien (Agre) ja ionikanavien(MacKinnon) tutkimuksista
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Patch clamp -tekniikka 1
Glass pipette
Membrane
Ion
channel
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Patch clamp -tekniikka 2
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Patch clamp -tekniikka 3
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Miten hermosolut kommunikoivattoistensa kanssa?
•aktiopotentiaalin kulkuaksonia pitkin
•myelinisoitu hermo
•sähköinen synapsi
•Ca-kanavapresynaptisellapuolella
•ligandi= molekyyli,joka spesifisestisitoutuu toiseenmolekyyliin
•neurotransmitteri voituottaa ekskitatorisen(Na-kanava +neurotransmitteri) taiinhibitorisen (Cl-kanava +neurotransmtteri)vaikutuksenpostsynaptiseenneuroniin
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Miten hermosolut ...
•yleisin inhibitorinenneurotransmitteri –aminovoihappo(GABA)
•neurotransmitterinvapautuminen onriippuvainen ainakinneljästä proteiinista
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
GABA-erginen neuroni
Action potential
Presynaptic cell
Ca2+
GABA
or glycine
GABA
or glycine
GABA
or gylicine
receptor
Cl-
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Synaptic terminals
of presynaptic neurons
Cell body of
postsynaptic
neuron
Terminal
branches of
presynaptic neurons
Myelin
sheath
Axon of
postsynaptic
neuron
Dendrites of
postsynaptic
neuron
Axon
hillock
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Cell body of
postsynaptic cell
Synaptic terminals of presynaptic
neurons
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Sisäeriterauhanen
ENDOCRINE GLAND
Endocrine cells release
hormones into bloodstream
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Hormoni vapautuu verenkiertoon
Hormone travels through
circulation
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Hormonin vaikutus kohdesoluun
Hormones act on target
cells
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Avoeritteinen rauhanen
EXOCRINE ORGAN
Exocrine organ release
products into ducts
Erite vapautuutiehyeseen
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Erite kulkeutuu tiehyttä myötenkohteeseen
Transport o exported
products through duct system
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Parakriininen rauhanen
PARACRINE GLAND
Paracrine cells release signals
to nearby target cells
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Hormonien vaikutuskohteet
Kidney
Epinephrine transport
via the circulatory
system
Glycogen stores
Glucose
Adrenal
gland
Medulla
Dilates bood
vessels
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Reseptorit 1
Epinephrine
Binding site
Epinephrine
receptor
Cell
Epinephrine binds
to receptor and the
receptor es activated
Activated
receptor
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Agonisti
Isoproterenol
Binding
site
Epinephrine
receptor
Cell
Isoproterenol binds
to receptor and
imitates the action
of epinephrine
Activated
receptor
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Antagonisteja
Epinephrine antagonists (alprenolol and propanolol)
Alprenolol and propanolol bind to the epinephrine receptor
but not activate the receptor
Alpreneolol
Binding site
Epinephrine
receptor
Cell
Propanolol
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Blokattu reseptori
Epinephrine
The bound molecules
prevent epinephrine
from binding
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Neuraalinen viestintä
NEURAL TRANSMISSION
Neurons release
neurotransmitters
to adjacent neurons
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Kalvoreseptori 1
alfa-helix in the
membrane
Signal-molecule
binding site
Plasma
membrane
Tyrosine
kinase
region of
protein
Tyrosine-kinase receptor
proteins (inactive monomers)
Inactive proteins
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Reseptorin aktivoituminen
Activated tyrosine-kinase
receptor (phosphorylated
dimer)
Cellular
response
Cellular
response
Signal molecules
Activated
proteins
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Ionikanava 1
Signal
molecule
(ligand)
Plasma
membrane
Ion-channel
protein
CYTOSOL
Ions
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Ionikanava avautuu
Change in ion
concentration
triggers cellular
responses
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Kanava sulkeutuu ja ligandidissosioituu
Ligand dissociates;
channel closes
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
G-proteiini
Ligand-gated
channel
Signal
molecules
Receptor
region
Bridging protein
Cytoskeleton
Enzyme
region
G protein
Integrin
G protein
coupled receptor
ECF
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Toisiolähetti cAMP 1
Hormone
Extracellular space
Activated
adenylate
cyclase
Cytosol
sAMP
phosphodisterase
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Toisiolähetti cAMP 2
Extracellular space
Epinephrine
Epinephrine
receptor
Plasma
membrane
Activated
adenylate cyclase
Cytosol
Inactive protein
kinase
Active protein
kinase
Active
glycogen
synthase
Inactive
glycogen
synthase
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Kaskadin loppupäässälopputuotteena on glukoosi
Inactive
phosphorylase kinase
Active phosphorylase
kinase
Inactive
glycogen phosphorylase
Active
glycogen
phosphorylase
Glycogen
Glucose phosphate
Glucose
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Radioaktiivisen ligandinkiinnittyminen reseptoriin
A receptor interacts with a ligand
+
Receptor
Radioactive
ligand
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Syklinen AMP
Cyclic AMP
Adenine
Sugar
Phosphate
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
cAMP vaihe 1
Hormone
Receptor
G protein
Adenylate
cyclase
Galfa-GTP
dissociates from
Gβγ and binds to
adenylate cyclase,
activating synthesis
of cAMP
EnergiaGTP:ltä
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
cAMP vaihe 2
GTP binds to
Galfa
G protein
inactive
adenylate
cyclase
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
cAMP vaihe 3
Galfa-GTP dissociates from
Gβγ and binds to anenylate
cyclase, activating synthesis
of cAMP
Active
adenylate
cyclase
ATP
cAMP
slow GTPase acivity
of Galfa hydolyzes
GTP to GDP
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
cAMP vaihe 4
Galfa-GDP dissociates from
adenylate cyclase and
returns to Gβγ
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Ca:n sitoutuminen kalmodu-liiniin
Ca2+ - calmodulin kinase
Ca2+ -calmodulin
Activated
Calmodulin
Fully
active
Phosphorylation
of other proteins
Ca2+
Autophosphorylation
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Muita kuin reseptorivälitteisiä signaaleja
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Typpioksidi (NO)
•epätavallinensignaalimolekyyli(signaalimol. yleensäamiineja MW ~100 taiproteiineja MW ~10000)
•vain kaksi atomia N(14) + O (16) MW30
•kaasu
•kemiaalisiltaominaisuuksiltaanvapaa radikaali
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Vapaat radikaalit
A:B kovalenttinen sidos
A+ :B- A:- B+ A· ·B
ionit ionit radikaalit
C+ C:- C·
Carboniumion Vapaa radikaali
Carbanion -elektrofiilinen
-reaktiivinen
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Typpioksidia syntyy solussa
arginiini NO
NOS (NO-synteesi)
NO tumorit
+
bakteerit (seinämä) NOS (makrofagit)
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
•inhibiittori N-methyl-arginiini NOS bacteriocide
•makrofageissa NO välttämätön, jottaniiden tehtävä ”tappajasoluina” toteutuu
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Typpioksidin muut vaikutukset
1. Verisuonissa
•vasodilataatio(laajeneminen)
•NO vapautuuendoteelisoluista
•diffundoituuympäröivään sileäänlihakseen relaksaatio
•ylimäärä voi aiheuttaaseptistä shokkia,hoitona NOS-inhibiittoria
2. Neuronit
•tuottavat NO:iaaivoissa
•aivojen ulkopuolella
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Typpioksidi ...
3. Ruoansulatuskanava
•NO välittäärelaksaatiota
•välttämätön normaalinperistaltiikantoiminnan kannalta
4. Penis
•pelviksen alueenneuronit tuottavatNO:ia erektio
5. Aivoissa
•NO toimiineurotransmitterina
•kuljettaa viestejä erisuuntiin kuin tavall.transmitterit
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Typpioksidi ...
6. Solukuolemat
•välittää aivoissaepätavallisiasolukuolemia
•neurodegenera-tiivisetsairaudet (esim.Huntingtonin tauti)
•typpioksidin life timen. 5 s
•NO voimakkaantutkimuksenkohteena:neurobiologit,fysiologit, kemistit,biokemistit, biologit
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Viagra 1
Viagra
Hesarin kuukausiliitelokakuu 1998 (JormaPalo)
•engl. kemistiryhmäkehitti lääkettärintakipuihin
•glyseryylinitraatti elinitroglyseriini (Nitro)
•koodinimi: UK-92480
•kemiallinen yhdiste:sildenafiilisitraatti
•ei tehonnut, potilaateivät palauttaneet
Vaikutusmekanismi:
•nitroglyseriini NO vasodilataatio
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Viagra 2
•UK-92480 laajensiverisuonia mutta eisepelvaltimoissa vaan
•siittimenhermopäätteistä jaendoteelisoluistavapautui NO GMP erektio
•fosfodiesteraasient-syymi hajoittaa GMP
Tavoitteena oli että:
•sildenafiilisitraattiinhiboifosfodiesteraasia jaGMP
•tehosi 4000xfosfodiesteraasintyyppi 5:een kuintyyppi 3:een
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010
Viagra 3
•tyyppi 5 peniksessä jatyyppi 3sepelvaltimoissa
•Viagraa valmistetaanIrlannissaRingaskidde (pienikalastajakylä)
•kemistit engl. Kentistä(Nicholas Terret ym.)1991