Raha- ja pankkiteorian kurssiLuento 3M 4-6; HB 9, RT 3.2
17.4.2014
17.4.2014
1
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
Korkojen määräytyminen
•Kahdenlaisia korkoja
–Markkinakorkoja, lähinnä pankkien (ja ehkä valtion,vakuutusyhtiöiden ym) välisillä markkinoilla muodostuvia
•Kenelläkään ei markkinavoimaa => kukaan ei pysty tekemäänriskitöntä voittoa
•Piensijoittaja pääsee (välittäjän kautta) tälle markkinallesijoittajana joukkolainojen osalta, kotitalous tai pienyritys ei pääselainanottajana
•Suorat lainat, arvopaperikaupat
–Pankkien asiakaskorot
•Pankeilla todennäköisesti / ehkä markkinavoimaa => pankit voivatsaada voittoa
•Vain asiakas hinnanottajana – ei ehkä asiakaskaan suurimpienfirmojen tapauksessa?
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
2
Markkinakorkojen määräytyminen
•Joukkolainamarkkinoilla periaatteessa tavanomainenkysyntä- ja tarjonta –kehikko;
–Runsaasti ostajia ja myyjiä
–Alhaiset kaupankäyntikustannukset
–Epäsymmetrisen informaation ongelma vähäinen ainakinjälkimarkkinoilla, koska suuri määrä täysin homogeenistahyödykettä (ainakin jos merkittävä velallinen) ja koskatoteutuneet hinnat ovat julkisia
–Organisoidut kaupankäyntijärjestelmät (pörssi tms) => hinnaterittäin joustavia
–Yksi kauppapaikka => aina yksi hinta
–Ostajat ja myyjät löytävät helposti toisensa
=> Parhaita reaalimaailman esimerkkejä täydellisen kilpailunmarkkinoista?
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
3
Markkinakorkojen määräytyminen
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
4
P
S
D
• Löytyy aina nopeasti tasapainohinta (tai korko), jolla kysyntä = tarjonta
• Muistakaa koron ja joukkolainan hinnan suhde! Korkojen nousu = näidenpapereiden hintojen lasku! => Oikeanpuoleisessa kuviossa käyrienkulmakertoimet toisia kuin mihin totuttu!
r
D
S
Markkinakorkojen määräytyminen
•Joukkolainan kysyntää lisäävät ainakin
–Sijoittajien suuri varallisuus ja korkeat tulot
–Sijoittajien pessimistiset tulo-odotukset
•Varautumissäästämistä
•Eläkejärjestelmään kohdistuva epäluottamus
–Korkea tuotto
–Alhaiset inflaatio-odotukset (=> hyvä reaalituotto)
–Vaihtoehtoisten kohteiden alhainen tuotto
–Odotukset korkojen laskusta
•”Nyt vielä voi sijoittaa hyvällä korolla”
–Alhainen riski
–Hyvä likviditeetti – yllättävän menon sattuessa ei harmita, että rahatovat kiinni kohteessa
•Pankkien tapauksessa vakuuskelpoisuus keskuspankkirahoituksessa eräänlaistalikviditeettiä
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
5
Markkinakorkojen määräytyminen
•Joukkolainojen tarjontaa lisäävät ainakin
–Lainanottajan optimistiset käsitykset tulevastatakaisinmaksukyvystä
–Hyvät investointimahdollisuudet
–Pelko tulevan rahoituksen saatavuudenvaikeuksista
–Korkeat inflaatio-odotukset
•Etenkin pitkäaikainen, kiinteäkorkoinen laina
–Markkinaa kokonaisuutena ajatellen:budjettialijäämä
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
6
Fisher-efekti
•Inflaatio / inflaatio-odotukset vähentävätjoukkolainojen kysyntää mutta lisäävättarjontaa => nimelliskorot nousevat
–”Intuitiivisesti selvimpiä väitteitä taloustieteissä.”
•Inflaatio ei auta velallista, ellei se tule yllätyksenä, jaellei korkoa kiinnitetty pitkäksi ajaksi
–Reaalikorko yleensä pitkällä aikavälillä erittäinvakaa
•Vai onko?
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
7
Fisher-efekti Suomessa?
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
8
• Nimelliskorko vaihdellut ehkä hiukan enemmän kuin reaalikorko, mutta ero eidramaattinen
• Reaalikorko vaihdellut negatiivisen ja +14:n välillä
• Tässä toteutunut vuosi-inflaatio (+/- 6 kk), ei inflaatio-odotus, joka voisi ollamielekkäämpi
Fisher-efekti ja inflaatio-odotukset
•Olemassa inflaatioindeksoituja obligaatioita (Ranska, UK, US) =>markkinoiden inflaatio-odotus havaittavissa
–Ranskan valtion inflaatioindeksoidun erittäin pitkäaikaisen lainan(reaalinen) korko ollut viime kuukausina noin 1 %
•Korkoero indeksoimattoman ja indeksoidun obligaation välilläkertoo inflaatio-odotuksen
•Woodward (1992; Rev Econ & Stat 74, 315-320)
–Brittiläinen data
–Inflaatio-odotuksilla ja verotuksella korjattu pitkä reaalikorko olluthyvin vakaa
–Inflaatio-odotusten nousu nostaa nimelliskorkoja enemmän kuinsamassa suhteessa
•Verotus! Inflaatio tulkitaan verolainsäädännössä pääomatuloksi!
•Veron jälkeinen reaalikorko ei juuri muutu inflaatio-odotusten muuttuessa
–Mahtaisiko vielä päteä?
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
9
Ranskan valtion 2032 erääntyvienobligaatioiden korot
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
10
”Loanable funds” -teoria
•”Klassisen” koulukunnan lähestymistapa korkojen muodostumiseen
–Puhdasta ”mikroa”
–Markkinaepätäydellisyyksiin ei juuri huomiota (täystyöllisyys, eiinformaatioepätäydellisyyksiä yms)
•Tuottavuus ja säästäväisyys
•Luotontarjonta aina säästämistä, luotonkysyntä investointeja
•Korkojen nousu => harvemmat investoinnit kannattavat
•(Raja)tuottavuuden nousu => useammat investoinnit kannattavat
•Korkojen nousu => kulutuksen lykkääminen tuleehoukuttelevammaksi
•Säästämis- ja investointipäätökset määrällisesti samoiksi, kun sopivakorkotaso löytynyt
–S= I suljetussa taloudessa
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
11
Likviditeettipreferenssiteoria
•Keynes, osa klassisen taloustieteen kritiikkiä
•Agentit preferoivat likvidiyttä, jota saadakseen pitää luopua korkotuotosta
–Setelit vs. naapurille lainaaminen (tai realistisemmin: obligaatio)
•Säästäminen riippuu koroista heikosti, säästämismuoto riippuuvoimakkaammin
–Ei näin: ”Korot ovat nyt niin korkeat, että lykkään uuden sohvakalustonostamista ensi vuoteen. Saan mukavasti korkoa, kun talletan rahat vuodeksi.”
–Vaan: Korkeat korot=> sijoittaminen obligaatioihin; alhaiset korot =>”sukanvarteen”
•Korot alhaiset => todennäköisesti seuraavaksi nousevat => ei kannatasijoittaa pitkäaikaisiin velkainstrumentteihin, koska sijoituskohteidenhinnat laskevat korkojen noustessa
•Epätäydellinen tietämys tulevaisuudesta:
–Työllisyys voi vaihdella paljon => tulot voivat vaihdella paljon => järkevääsäästää jopa kohteisiin, joiden tuotto alhainen /olematon, jos varat nopeastikäytettävissä ilman transaktiokuluja
•Epävarmuuden kasvu => halutaan pitää enemmän rahana, vähemmänkorkosijoituksissa => obligaatioiden kysyntä laskee ja korot nousevat
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
12
Markkinakorkojen aikarakenteesta
•”Markkinoilla ei arbitraasimahdollisuutta => Korkotuoton kannaltasamantekevää, sijoitetaanko nyt 2 v. obligaatioon vai kahtena peräkkäisenävuotena vuodeksi”
–Vuoden rahamarkkinakorko 3%; odotus, että sama korko vuoden päästä yhä3%; kahden vuoden koron r pitää olla
(1.03)*(1.03)=(1+r/100)2 => r=3 %
–Tämä järkeily ei päde reaalimaailmassa!
•Useimmiten ns. tuottokäyrä nouseva
–10 v. valtion obligaation korko korkeampi kuin 3 kk valtion velkasitoumuksenyms
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
13
10 v
5 v
1 v
6 kk
1 kk
r
Esim korot 4.4.2014
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
14
•1 vko Euribor 0,204
•1 kk Euribor 0,240
•3 kk Euribor 0,319
•6 kk Euribor 0,423
•12 kk Euribor 0,600
•Suomen valtion 5 v. obligaatiokorko 0,72
•Suomen valtion 10 v. obligaatiokorko 1,90
Mitä pitempi laina, sitä korkeampi korko
•Huom: Obligaatiokorot ja valtion obligaatioiden korot eivät täysinvertailukelpoisia erilaisten riskien vuoksi!
–Euriborkorko = pankkien välisten vakuudettomien lainojen korko;pankkiriski ja valtioriski poikkeavat!
Yleinen lainalaisuus
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
15
• On tavallisempaa, että pitkä korko on lyhyttä korkeampi kuin toisinpäin.
• Tammikuusta 1999 tammikuuhun 2014 näiden korkojen erotuskeskimäärin noin 41 pp
• Pp = peruspiste = 0.01 %, siis 41 pp = 0,41 prosenttiyksikköä
• Erotus suuri etenkin korkojen ollessa nousussa
Saksan 3 kk rahamarkkinakorko1975-2014
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
16
•Ei ole historiallista trendiä, että korot koko ajan nousisivat
•Jos jotakin, nimelliskorot trendinomaisesti laskeneet tällä periodilla
Mikä selittää korkokäyrän taipumuksenolla nouseva?
•Likviditeetti
–Luotonantajat preferoivat varojen sitomista lyhyeksi ajaksi
•Epävarmuus siitä, koska varoja tarvitaan
–Selitys sitä parempi, mitä epälikvidimpi tai epäluotettavampi markkina
•Normaaliaikoina ei kovin uskottava valtion obligaatioiden osalta? Helppomuuttaa rahaksi
•Merkitys korostui finanssikriisissä? Markkinat voivat ”kuivua” koska tahansa =>pitkämaturiteettinen joukkolaina ei-houkutteleva sijoittajalle: sitä ei ehkävoikaan myydä ensi vuonna, vaikka juuri nyt olisi hyvin toimiva markkina.
•Luotonottaja puolestaan preferoi pitkäaikaisia lainoja, josepävarmuus tulevasta luotonsaannista => ollaan valmiitamaksamaan enemmän
–Kannattaako pitkä projekti rahoittaa lyhyellä lainalla?
•Riskipreemio: pitkä laina ”korkoherkempi”
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
17
Korkojen aikarakenteesta
•Instrumentin markkinahinnan herkkyys koron muutoksillekeskeinen syy korkokäyrän nousevuudelle
–Pitkä laina herkempi => vähemmän houkuttelevariskiaversiiviselle sijoittajalle
•Esimerkki: 100 rahan obligaatio erääntyy N vuodenkuluttua, ei kuponkikorkoa => joukkolainan markkinahinta =P = 100/(1+r)N
=> ∂P/∂r = - N 100/(1+r)N+1 <0
•Markkinahinnan suhteellinen muutos = absoluuttinenmuutos / obligaation hinta:
[-N 100/(1+r)N+1 ]/ [100/(1+r)N ] = - N/(1+r) <0;
–Mitä pidempi maturiteetti N, sitä voimakkaampi suhteellinenobligaation arvon muutos korkojen muuttuessa
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
18
Korkojen aikarakenteesta
•Intuitio: erääntyy huomenna => diskonttauksella ei väliä milläänkuviteltavissa olevalla korolla => arvon muutokset suunnilleen nollajoka tapauksessa;
•Duraatio: joukkolainan tulevaisuudessa tuottamien kassavirtojen(=korot, kuoletukset) keskimääräinen maturiteetti
–Kutakin erää painotetaan sen osuudella instrumentin arvosta
•Pätee melko tarkkana likiarvona: duraatio = monellako promillellajoukkovelkakirjan hinta muuttuu jos korkotaso muuttuu kymmenenperuspisettä?
–Duraatio yksi vuosi; korot +0,1 % => instrumentin hinta alenee 0,1 %
–Duraatio kaksi vuotta; korot +0,1 % => instrumentin hinta alenee 0,2 %
–Etc…
–Modifioitu duraatio; pätee täsmällisesti
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
19
Duraation laskenta
•D = [∑{iWi /(1+r)i}]/P
missä P = paperin hinta nyt, Wi = paperin tuottamakassavirta i vuoden päästä, r = paperin efektiivinen tuotto
•Esim: Efektiivinen tuotto 10 %, tuottaa 100 nyt ja 100yhden vuoden päästä
–Tuotto nyt: i=0, W =100 = > iWi /(1+r)i = 0
–Tuotto vuoden päästä: i =1, W=100, (1+r)i =1.1
=> (iWi )/(1+r)i = 100/1.1 = 90.909…
–Paperin hinta = 100 + 100/1.1= 190,909…
=> Duraatio = 90,909/190,909 = 0,476…
–Siis väljästi tulkiten: paperin kassavirtojen toteutumisenpainotettu keskiarvo vajaan puolen vuoden päästä.
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
20
Duraatio ja paperin riski
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
21
Nyt duraatio = maturiteetti
Erittäin alhaisiksi painuneet korot:tapaus Japani
•30 vuoden obligaatiokorko hiukan yli 2 %
•Pitkään jatkunut taantuma, deflaatio 1990-luvulla
–Etenkin BKT:n deflaattori; laskenut vsta 1994
•Deflaatio => hyvinkin alhainen nimelliskorko vastaa kohtuullistareaalikorkoa
•Taantuma => vähäiset investointimahdollisuudet => vähäinenrahoituksen kysyntä
•Valtion voimakas velkaantuminen 1990-luvun alusta lähtien ei olemuuttanut tilannetta
•Ekspansiivinen rahapolitiikka, jonka odotetaan jatkuvan => alhaisetkorko-odotukset
•Pessimistiset tulo-odotukset => säästämiskohteiden kysynnän kasvu
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
22
Japanin valtion 3 kk korko
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
23
Tulo-odotukset ja tasapainokorko
•Onko tulevaa taloudellista kasvua koskeva odotusjotenkin kytköksissä korkotasoon?
•Mallittelua…
•Taloudessa tuotetaan vain yhtä hyödykettä, jota ei voivarastoida => aina kulutetaan se, mikä tuotetaan.
•Tulot pilaantuvana hyödykkeenä
•Suljettu talous => agentit yhteensä eivät voi ottaanettolainaa / tehdä nettosijoitusta
•Mutta: hyödyke voi olla lainasopimusten kohteena:”Anna minulle nyt, annan sinulle ensi periodilla”
•Talous olemassa vain kaksi periodia
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
24
Tulo-odotukset ja tasapainokorko
•Kunkin agentin tulot periodilla 1 ovat +1 ja periodilla 2 ovat x
•Jokainen maksimoi hyötyfunktiota U(c1)+kU(c2)
–Missä Ct on periodin t kulutus ja k on aikapreferenssiparametri
–U’>0; U’’<0 (Laskeva rajahyöty, molemmilla periodeilla samahyötyfunktio)
•r= 1+korko; L= kuluttajan nettolainananto (voi olla negatiivinen, josottaa lainaa!)
•Miten lainasopimusten tasapainokorko riippuu periodia 2 koskevistatulo-odotuksista?
•Tasapainoehto kullekin kuluttajalle
–Kokonaisutiliteetti Ukok= U(1-L)+kU(r*L+x)
–Optimissa kulutuksen siirto periodien välillä ei marginaalisestimuuta kokonaisutiliteettia; derivoidaan kokonaisutiliteetti L:llä
-U’(1-L) + k*r*U’(r*L+x) = 0
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
25
Tulo-odotukset ja tasapainokorko
•Implisiittinen derivointi
–f(y,x)=0; Jotta tämä pätisi kun x:ää muutetaan, pitää y:nkin muuttua. Mutta paljonko?
–df/dx+(df/dy)*(dy/dx)=0 => dy/dx = - (df/dx)/(df/dy)
•Tähän sovellettuna f =-U’(1-L) + k*r*U’(r*L+x) = 0
•Suljettu talous, kaikki agentit samanlaisia => kukaan ei tasapainossa ota tai annalainaa, kun tasapainokorko löytynyt
- Korkojen muutoksen ja tulo-odotuksen muutoksen kumottava toisensa => korotnousevat, kun tulo-odotus nousee.
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
26
U’’ <0; Koska L<<1, melko varmasti positiivinen (periaatteessamahdollista kehittää esimerkkejä, joissa vaikutus negatiivinen,varsinkin jos hyötyfunktiossa outoja ”kulmia” (U’’>>>>0); tiettyutiliteetin taso periodilla 2 riittää, enemmästä ei väliä…)
Tulo-odotukset ja tasapainokorko
•Johtopäätös: suuret tulo-odotukset vähentävät luottojen tarjontaaja lisäävät kysyntää => tasapainokorko markkinoilla nousee
–Moni säästää pahan päivän varalle - kukaan ei säästä hyvän päivänvaralle
–Kaikki odottavat hyviä aikoja => kukaan ei halua säästää => lainojentarjonta vähäistä => korot nousevat
•Jos odotetaan voimakasta taloudellista kasvua, pelkästään edelläkuvattu tekijä on omiaan nostamaan korkotasoa
•Osaselitys Japanin korkojen laskuun 1990-luvulta alkaen? Aiemminerittäin nopea taloudellinen kasvu hidastui, samalla korot alenivat.
•Pitkien korkojen muutoksia luokitellaan usein taloudenkasvuodotuksia koskeviksi ja inflaatio-odotuksia koskeviksi
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
27
Rahapolitiikka
•Erittäin voimakas vaikutus lyhyisiin korkoihin,
–Vaikutus pitkiin korkoihin heikompi ja välillinen
•Lyhyin markkinakorko ei normaalioloissa voi juuri poiketapolitiikkakorosta
•”Lombard ”, keskuspankin maksama korko pankkienylimääräisille talletuksille => lyhyiden riskittömienmarkkinakorkojen ”lattia”
•Maksuvalmiusluotto, keskuspankin perimä korkonormaalien interventioiden lisäksi (ja muina päivinä)otetuille luotoille => lyhyiden, riskittömien korkojen katto
•Pelkästään odotukset tulevista politiikkakoroista vaikuttavatvoimakkaasti markkinakorkoihin
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
28
Pankkien asiakaskorot
•Talletuskorot
•Antolainauskorot
•Aiheesta on akateemista tutkimusta, muttavähemmän kuin luulisi
–Dataa olisi runsaasti saatavilla
–Yritetty tehdä, mutta tulokset eivät ole olleet kovinkiinnostavia, joten jääneet julkaisematta?
–Liian vähän kiinnostavia teorioita?
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
29
•Perinteinen tapa analysoida optimaalisia anto- jaottolainauskorkoja
•Pankilla markkinavoimaa otto- ja antolainauksessa
–Vähintään toisella markkinalla pankilla oltavamarkkinavoimaa, muuten mallia ei voi soveltaa
•Rahamarkkinat, joilla pankilla ei ole markkinavoimaa;eksogeeninen korko
–Pankki saa aina rahoitusta markkinakorolla, ja saa ainasijoituksilleen markkinakoron
–Tai se voi aina ostaa tai myydä obligaatioita, joiden korkoonse ei voi vaikuttaa (alkup. artikkeleissa)
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
30
Monti-Klein / Klein Monti
Monti-Klein / Klein Monti
•Pankin voitto on
Π = L iL –D id -(L-D-W)*r – C
=> Π = D(r-id) + L(iL-r) +W*r – C
Missä D = talletukset, L = antolainaus, W = pankin oma pääoma, C =hallintokulut, r= markkinakorko, id = talletusten korko, il = antolainauksenkorko
Markkinoilta saatava L-D-W koska taseen mentävä umpeen; voi ollapositiivinen (pankki lainaa rahamarkkinoilta) tai negatiivinen (pankkiantaa lainaa rahamarkkinoilla)
•Pankin päätösmuuttujat ovat
iL = antolainauskorko ja id=talletuskorko
•Seuraavat sijoitetaan voittofunktioon
–Nyt yksinkertaisuuden vuoksi lineaarinen luotonkysyntä: L = a1-b1*iL
–Ja lineaarinen talletusten tarjonta D = a2+b2*id
•Tasapainoehdot
∂ Π/ ∂id = 0 ∂ Π/ ∂iL = 0
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
31
•iL = (a1+b1r)/(2b1)
–Luottojen kysynnän voimistuminen nostaa lainakorkoa
•id = (b2r-a2)/(2b2)
–Talletusten tarjonnan voimistuminen alentaa talletuskorkoa
•Kiintoisa johtopäätös: luottojen ja talletusten hinnoittelu voidaantehdä täysin erikseen
–Kumpikaan luottojen kysynnän parametri (a1, b1) ei tule talletustenhinnoittelun optimointiehtoon.
–Kumpikaan talletusten tarjonnan parametri (a2, b2) ei tule luottojenhinnoittelun optimointiehtoon
•Kysyntä- ja tarjontakäyrien ei tarvitse olla lineaarisia – tässä käytettylineaarisuutta yksinkertaisuuden vuoksi.
–Epälineaariset kysynnät ja tarjonnat eivät muuta itse johtopäätöstä.
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
32
Monti-Klein / Klein Monti
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
33
r
Lainojen kysyntä
markkinakorko
Rajatuottoantolainauksesta
= Voiton maksimi
r
ANTOLAINAUS
OTTOLAINAUS
Talletustentarjonta
Talletusrahanrajakustannus
Monti-Klein / Klein Monti
•Intuitio:
–Asetetaan talletusten korko sellaiseksi, ettätalletusrahan rajakustannus on sama kuinmarkkinakorko
–Asetetaan luottojen korko sellaiseksi, että luottojenrajatuotto on sama kuin markkinakorko
•Malli ei toimi, jos:
–Rahamarkkinaa ei ole, tai se on epälikvidi
•Toimii nykyään huonommin kuin 2006 mutta paremmin kuin1980?
–Talletusten saatavuus riippuu antolainauksesta
•”Saat lainaa, jos siirrät kaikki pankkiasiasi meille.”
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
34
Monti-Klein / Klein Monti
Asiakkaan aiheuttama luottoriskipankille
•Korkein riski usein PK-yritysten luototuksessa
•Vakuudelliset tai valtion takaamat lainatedullisempia
•Onko esim. asuntovakuus aina yhtä luotettava?
–Asunto Helsingin keskustassa vs. asuinkiinteistöpikkupaikkakunnalla, jonka asuntomarkkinat hyvinepälikvidit
•Hintaa ei voi harvaan asutulla alueella määrittääluotettavasti.
•Halukkaita ostajia ei panttia realisoituessa ehkä löydylainkaan aivan pienellä paikkakunnalla.
•Onko siis normaalia periä Helsingissä pienempää marginaaliakuin esim. Hyrynsalmella?
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
35
Muuta asiakaskorkojen määräytymisenliittyvää
•Ristisubventio
–Esim. käyttelytilien korko erittäin alhainen, mutta tileihin liittyyusein maksu- ja muita palveluita, joista peritään erittäin alhaisiapalkkioita, tai ei palkkioita ollenkaan
•Veroetu (korkotuotot verollisia, palveluiden edullisuus ei)
•Hintadiskriminaatio (varakkailta peritään enemmän implisiittistämaksua maksamalla alikorkoa isoille talletuksille, köyhiltä ei voi ottaakun ei ole mitä ottaa; Tarkka 1995)
•Asuntolainat ”sisäänheittotuotteina”
•Talletuskorkojen ”jäykkyys”: Muutokset markkinakoroissaeivät Suomessa millään aikavälillä mene täysimääräisesti”lävitse” talletuskannan keskikorkoon (Kauko 2005)
•Olisi erittäin epätodennäköinen tulema, jos talletusmarkkinoilla olisitäydellinen kilpailu
17.4.2014
K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900
36