Kaksoisdiagnoosipotilaanintegroitu hoito
Mauri Aalto
dosentti, ylilääkäri
Kansanterveyslaitos
Tavoite
Käsitellä integroituun hoitoon liittyvääajattelua ja tutkimusnäyttöä
Kaksoisdiagnoosinkäsitteestä
Vaihtoehtoja
Kaksoisdg =
Päihdeongelma + psyykkisiä oireita
Päihdediagnoosi + mielenterveyden häiriö
Päihdediagnoosi + vakava mielenterveydenhäiriö
Päihdediagnoosi + mielisairaus
Kaksoisdiagnoosin määritelmä
Päihteen käytön häiriö + itsenäinenmielenterveyden häiriö
Päihteiden käytön häiriö = haitallinenkäyttö (F1x.1) ja riippuvuus (F1x.2)
ei kuitenkaan tupakka
Mielenterveyden häiriö =
ilman päihteitäkin liittyisi huomattava japysyväisluontoinen toimintakyvyn laskutai sen uhka
Päihteiden vaikutuspsyykkisiin oireisiin
Kliininen haaste
Psykiatriset oireet voivat olla
Päihteen välittömien (päihtymys ja vieroitus)vaikutusten aiheuttamia
Itsenäisiä (joita päihteet voi pahentaa)
Usein kaksoisdiagnoosi varmistuu vastaseurannassa
Miten erotella? 1
Käytetty päihde
Päihteen käytön vaihe:
päihtymys
vieroitus
lyhyt raittius
pitkä raittius
Yksilölliset tekijät
päihteet eivät vaikuta psyykkiseen oireiluun
päihteet pahentavat oireita
päihteet aiheuttaa oireilua
Miten erotella? 2
Alkoiko psyykkiset oireet  ennen runsastapäihteiden käyttöä?
Jatkuuko oireet yli 4 vk:n raittiuden jälkeen
Lieveneekö oireet ja kuinka paljon toteutuneenaraittiina jaksona?
Prevalenssi
ECA-tutkimus
Kaksoisdiagnoosien esiintyvyyttäväestössä selvitettiin ensimmäisen kerranlaajasti yhdysvaltalaisessa EpidemiologicCatchment Area (ECA) -tutkimuksessa(Regier ym. 1990).
Tutkimuksessa haastateltiin yli 20 000henkilöä.
 
Elinikäinen prevalenssi
Mielenterveydenhäiriö %
Väärinkäyttö/riippuvuus %
Yleisväestö
23
17
Jokin mielenterveydenhäiriö
29
Alkoholi: väärinkäyttö/riippuvuus
37
Huumeet: väärinkäyttö/riippuvuus
53
Regier ym. 1990
Elinikäinen prevalenssi
Väärinkäyttö/riippuvuus
Alkoholi/
Huumeet %
Alkoholi %
Huumeet %
Yleisväestö
17
14
6
Skitsofrenia
47
34
28
Bipolaari
56
44
34
Masennus
27
17
18
Paniikkihäiriö
36
29
17
Regier ym. 1990
ECA johtopäätöksiä 1
Kaksoisdiagnoosit ovat väestössä yleisiä
Mielenterveyden häiriöistä kärsivillä oliusein päihteiden käytön häiriö häiriötä, japäinvastoin
Kaksoisdiagnoosia ei voi selittää yksinsattuma
ECA johtopäätöksiä 2
Päihteiden käytön häiriöillä ja muillamielenterveyden häiriöillä on sellainenyhteys, joka suurentaa toisen häiriönesiintymisen mahdollisuutta
Kaksoisdiagnoosia ei voi selittää yksinsattuma
Useat tutkimukset ovat vahvistaneet nämähavainnot (Grant ja Harford 1995, Kessler ym. 1997,Merikangas ym. 1998)
PSYYKKINENOIRE
Tekijä(t)
PÄIHDE
Yhteinen etiologia
PSYYKKINENOIRE
PÄIHDE
Sekundäärinen päihdehäiriö
PSYYKKINENOIRE
PÄIHDE
Sekundäärinen psykopatologia
PSYYKKINENOIRE
Tekijä(t)
PÄIHDE
Kaksisuuntaisen vaikutus
Perinteiset hoidon mallit
Perinteiset hoitomallit
Jaksottaisessa hoidon mallissa hoidetaanensin toista häiriötä ja kun hoidossa onpäästy riittävän hyvään hoitotulokseen,aloitetaan toisen häiriön hoito
Rinnakkaisen hoidon mallissa hoitotapahtuu samanaikaisesti molempienhäiriöiden osalta, mutta kummallekinhäiriölle on oma erillinen hoitotaho
Haasteita
Jaksottaiseen hoitomalli: hoito ei ehkä onnistuparhaalla mahdollisella tavalla ilman toisenhäiriön oireiden lievittymistä
Yhteisten toimintatapojen löytäminen
yhteydenpidon eri hoitotahojen
eri hoitoideologiat
Yhteisen näkemyksen löytäminen siitä, kumpaahäiriötä pitäisi hoitaa ensin, ei ehkä oleolemassa
On vaikea määritellä mikä on riittävä hoitotulos(pitkäaikaisia ja kulultaan syklisiä ongelmia)
Mitä integroitu hoito on?
Mitä integroitu hoito on?
Molemmat häiriöt mielletään aluksi”primaarisiksi”, jotka vaikuttavat toisiinsa
Sama kliinikko tai työryhmä tarjoaa hoitoasamanaikaisesti (tai tekee ratkaisunjaksottamisesta) sekä päihdehäiriöön ettämielenterveyden häiriöön
Keskeiset piirteet 1
Työryhmän tulee olla perehtynyt sekä päihteidenkäytön häiriöiden että muiden mielenterveydenhäiriöiden tutkimiseen ja hoitoon
Kaksoisdiagnoosipotilaan häiriöitä arvioidaankokonaisuutena ja hoitotoimiin ryhdytään erihäiriöiden osalta tarvittaessa samanaikaisesti
Erilaiset riippuvuuden lääkehoidot: disulfiraami,naltreksoni, akamprosaatti,korvaushoitolääkkeet, vieroitushoidot
Keskeiset piirteet 2
Osa tehokkaista päihteiden käytön häiriöidenpsykososiaalisista hoidoista: motivoivahaastattelu, yhteisövahvistusohjelma,retkahduksen ehkäisy, 12-askeleen hoidot
Hoito-ote on sekä mielenterveyden ettäpäihteiden käytön häiriöiden osaltapitkäjänteinen
Keskeisimmät hoidon vaiheet on motivointi jaaktiivisen hoidon vaihe.
Keskeiset piirteet 3
Retkahtaminen päihteisiin sinällään ole syylopettaa hoitoa, vaan se käynnistää hoidonarvioinnin
Päihteiden käytön aiheuttamien haittojenvähentämistä pidetään joissakin tilanteissariittävänä tavoitteena
Päihteiden käytön kehityksen rinnalla hoidonhyötyä arvioidaan myös tarkastelemalla potilaantoimintakyvyn ja elämänlaadun kehittymistä
Motivaation asteeseen perustuva hoito
Hoidon vaiheet (Osher & Kofoed, 1989):
1.Hoitopaikkaan sitoutuminen (*Esiharkinta)
2.Hoitoon sitoutuminen  (Harkinta,valmisteluvaihe)
3.Hoidon aktiivivaihe (Toimintavaihe)
4.Retkahduksen esto (Ylläpitovaihe)
*Muutosvaiheet (Prochaska, Norcross, DiClemente)
Osaamishaaste
Tiet and Mausbach. Alcohol Clin Exp Res2007:
Tehokkaat psykiatriset hoidot vähentävät2dg:ssa myös mielenterveyteen liittyviäoireita
Tehokkaat päihdehoidot vähentävät2dg:ssa myös päihteiden käyttöä
Jonkun verran spesifistä tietoa 2dghoidosta
Nunes, Levin: Johtopäätöksiä
Nunes, Levin. Treatment of depression inpatients with alcohol or other drug dependence:a meta-analyses. JAMA 2004:291;1887
Antidepressantit ovat tehokkaita 2dg potilailla
Jos oikein diagnosoitu
Jos annokset riittäviä (sertraliini 100-200mg,fluoksetiini 40-60mg)
Hoito vähintään 6 vk
Jos lääke tehoaa, vähentyy myös päihteiden käyttö
Ensilinja SSRI: turvallisuus, ei sedatoi
Tutkimusnäyttö
Donald et al. Integrated versus non-integratedmanagement and care for clients with co-occurringmental health and substance use disorders: a qualitativesystematic review of randomised controlled trials. SocSci Med 2005;60:1371-83
Tiet, Mausbach. Treatments for patients with dualdiagnosis: a review. Alcohol Clin Exp Res. 2007Apr;31(4):513-36.
Cleary et al. Psychosocial interventions for people withboth severe mental illness and substance misuse.Cochrane Database of Systematic Reviews 2008, Issue1
Tutkimusnäyttö
Soc Sci Med 60:1371-1383;2005
10 satunnaistettua tutkimusta
Ei tutkimuksia: Integroitu vs. jaksottainen hoito
1 tutkimus: Integroitu vs. rinnakkainen hoito (-)
7 tutkimusta: Integroitu (mielenterveys-palvelut) vs. standardi hoito (3+, 4-)
2 tutkimusta: Integroitu (päihdepalvelut) vs.standardi hoito (2-)
Tutkimusnäyttö
Yhteenveto
Tutkimusnäyttö puoltaa integroitua mallia
Katsaukset ja meta-analyysit: integroitu ei oleosoittautunut yksiselitteisesti paremmaksi
Yksittäiset tasokkaat tutkimukset puoltavatintegroitua mallia
Ei suomalaisia tutkimuksia
Kuinka paljon tutkimusnäyttöä pitäisi olla?
Yhteenveto
Psykiatriset oireet voivat olla
Päihteen välittömien vaikutusten aiheuttamia
Itsenäisiä (joita päihteet voi pahentaa)
2dg:t on yleisiä, eivätkä johdu sattumasta
2dg=päihteen käytön häiriö + päihteestäriippumaton mielenterveyden häiriö
Usein kaksoisdiagnoosi varmistuu vastaseurannassa
Integroitu malli tehostaa hoitoa
Esim. 1: konfrontaatio
Päihdeongelman hoidossa konfrontaatioon suhteellisen yleisesti käytetty ja joskushyväksi havaittu
Vakavissa mielenterveyden häiriöissäkonfrontaatio voi edesauttaa sosiaalistaeristäytymistä ja oireiden uusiutumista(Butzlaff & Hooley, 1998)
Esim. 2: motivoiva haastattelu
Motivoiva haastattelu voi toimia yhtä hyvinkaksoisdiagnoosipotilailla kuin muillapäihdeongelmaisilla
Kaksoisdiagnoosipotilaalle tavoitteidenlöytäminen on kuitenkin haastavampaa (”Kunei ole tavoitteita niin en taas pety”)
Esim. 3: lääkitys
Klotsapiini on tehokkain lääkeskitsofreniaan ja tutkimusten mukaan sevähentää myös päihteiden käyttöä
Ristiriita: ”Kannattaisi ottaa klotsapiinikäyttöön, koska se on tehokkaampi jaauttaisi sinua vähentämään juomistasi” vs.”Lääkehoito ei ratkaisealkoholiongelmaasi”
Esim. 4: Hoitoon sitoutumisvaihe
Hoitoon sitoutumisvaiheen yhtenätavoitteena on auttaa potilasta näkemäänpäihteiden käytön haitallisuus(menetelmänä esim. motivoivahaastattelu)
Jos tähän pyritään jo hoitopaikkaansitoutumisvaiheen aikana, potilas saattaahelposti keskeyttää hoidon
Lopuksi
”Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito on ainaintegroitua. Kysymys on vain siitäintegroiko hoidon palvelujärjestelmä vaipotilas.”
Mueser KT, Noordsy DL, Drake RE, Fox L. Integrated treatmentfor dual disorders: a guide to effective practice. New York: TheGuilford Press, 2003